Perustoimeentulotuen kustannukset kasvoivat lähes sata miljoonaa euroa
20.2.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Kelan maksaman perustoimeentulotuen saajakotitalouksien määrä pysyi edellisvuoden tasolla, mutta kustannukset kasvoivat 95 miljoonaa euroa. Menojen kasvu selittyy pitkälti sosiaaliturvan leikkauksilla sekä sosiaaliturvan piiriin tulleilla sotaa paenneilla ukrainalaisilla, kertoo tutkija.
Kela maksoi perustoimeentulotukea yhteensä 825 miljoonaa euroa vuonna 2024. Maksettu summa oli 95 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisvuonna. Inflaatio on huomioitu maksettujen tukisummien muutoksissa.
Perustoimeentulotukea sai vuoden aikana yhteensä 249 576 kotitaloutta. Muutosta oli vain vähän edellisvuoteen verrattuna. Saajakotitalouksien määrä väheni noin tuhannella edellisvuodesta, mutta tukea saaneissa kotitalouksissa asuneiden henkilöiden määrä kasvoi noin tuhannella.
Perustoimeentulotukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi prosenttia Suomen väestöstä eli hieman useampi kuin yksi kahdestakymmenestä.
– Vastoin odotuksia perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä ei lopulta kokonaisuutena kasvanut viime vuonna, vaikka ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia leikattiin. Loppuvuodesta saajamäärä alkoi kuitenkin jo selvästi kasvaa, sanoo Kelan tutkija Tuija Korpela.
Menoissa näkyvät muiden etuuksien leikkaukset ja ukrainalaiset
Tyypillisesti kunnat ja valtio rahoittavat perustoimeentulotuen puoliksi. Tällä tavalla rahoitetussa tuessa menot kasvoivat vajaa 25 miljoonaa euroa vuonna 2024. Kuukausitasolla menoja oli tammi–maaliskuussa vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana kuukautena, mutta huhtikuusta alkaen menot olivat joka kuukausi edellisvuotta suurempia.
Keskimäärin Kela maksoi perustoimeentulotukea 528 euroa kuukaudessa jokaista tukea saanutta kotitaloutta kohti. Keskimääräinen kuukausittainen tukisumma kasvoi 10 prosenttia eli lähes 50 euroa edellisvuodesta ja oli korkeimmalla tasolla ensimmäisen koronavuoden 2020 jälkeen.
– Sosiaaliturvan leikkaukset kasvattivat tukisummia niillä kotitalouksilla, jotka saivat jo valmiiksi perustoimeentulotukea, sanoo Korpela.
Valtion kokonaan rahoittamassa perustoimeentulotuessa menot kasvoivat enemmän kuin kuntien ja valtion puoliksi rahoittamassa tuessa, vajaa 71 miljoonaa euroa. Valtio rahoittaa kokonaan pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien perustoimeentulotuet.
– Kasvava joukko sotaa paenneita ukrainalaisia sai kotikunnan Suomesta. Sen myötä he voivat hakea ja usein myös saada perustoimeentulotukea, mikä on kasvattanut valtion kokonaan maksaman tuen kustannuksia, kertoo Korpela.
Vuoden viimeisinä kuukausina menot kasvoivat enemmän kuntien ja valtion puoliksi rahoittamassa tuessa kuin valtion kokonaan rahoittamassa tuessa.
Perustoimeentulotuen saajissa on eniten yksin asuvia
Perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista yli 155 000 tai 62 prosenttia oli yksin asuvia. Muita yhden hengen kotitalouksia, esimerkiksi vanhempiensa luona asuvia aikuisia lapsia tai kämppäkavereita, saajien joukossa oli reilu 36 000. Pariskuntia oli 12 000.
Lapsiperheitä perustoimeentulotukea saaneiden joukossa oli vajaa 46 000. Heistä 28 000 oli yhden ja 18 000 kahden aikuisen perheitä.
– Yhden aikuisen taloudet ovat yleensä taloudellisesti haavoittuvaisemmassa asemassa kuin muut. Tämä heijastuu perustoimeentulotukeen siten, että saajina on eniten yksin asuvia ja yksinhuoltajat ovat selvästi yliedustettuina, sanoo Korpela.
Kotitaloustyypeittäin perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni edellisvuodesta ainoastaan yksin asuvien ryhmässä. Tukea saavien määrä kasvoi muiden yhden hengen talouksien, pariskuntien ja lapsiperheiden ryhmissä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuija KorpelatutkijaKela
Puh:020 634 1945tuija.korpela@kela.fiKelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiLiitteet
Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
Redan var nionde pojke i lågstadieåldern använder adhd-läkemedel – också tonårsflickor och unga kvinnor framträder i statistiken19.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Användningen av adhd-läkemedel fortsätter att öka, särskilt bland pojkar i lågstadieåldern och bland tonårsflickor och unga kvinnor. År 2025 använde 11 % av pojkarna i lågstadieåldern och 6 % av tonårsflickorna adhd-läkemedel. Ökningen av antalet nya användare av läkemedlen har mattats av inom vissa grupper, men forskarna uppskattar att användningen kommer att fortsätta att öka några år framöver.
ADHD-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika – tilastoissa erottuvat myös teinitytöt ja nuoret naiset19.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). ADHD-lääkkeiden käyttö kasvaa edelleen, etenkin alakouluikäisillä pojilla sekä teinitytöillä ja nuorilla naisilla. Vuonna 2025 lääkkeitä käytti 11 % alakouluikäisistä pojista ja 6 % teinitytöistä. Uusien lääkityksen aloittajien kasvu on taittunut joissakin ryhmissä, mutta tutkijat arvioivat, että vuosittaisen käytön kasvu tulee edelleen jatkumaan muutamia vuosia.
Risken för sjukpension hälften så stor vid ångest jämfört med depression efter lång sjukfrånvaro18.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Även om ångestsyndrom har blivit allt vanligare som grund för sjukdagpenning är risken för sjuk- eller invalidpension enligt FPA:s färska undersökning betydligt mindre vid ångest än vid depression. Ångestsyndrom kan dock vara förknippade med andra risker som fortfarande är dåligt kända.
Työkyvyttömyyseläkeriski puolet pienempi ahdistuneisuudessa kuin masennuksessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen18.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Vaikka ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet rajusti sairauspäivärahan perusteena, niihin liittyvä riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan huomattavasti pienempi kuin masennuksessa. Muita, vielä heikosti tunnettuja riskejä voi kuitenkin olla.
Läkemedel mot fetma används redan av över 100 000 finländare – antalet fortsätter att öka kraftigt17.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
År 2025 köpte närmare 108 000 personer läkemedel för behandling av fetma. Ökningen var 43 procent från året innan och förklaras nästan helt av en kraftigt ökad användning av semaglutid som patienterna själva betalar för. Fetma är en långvarig sjukdom som kräver långsiktig och multiprofessionell behandling.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme