Oppimisen tuen uudistus sakkaa kunnissa, kertoo tuore rehtorikysely – ”Tämä on sadan miljoonan euron kysymys”

Maan hallitus on varannut oppimisen tuen uudistuksen toteuttamiseen ensi syksyksi sata miljoonaa euroa lisärahoitusta. Kuntien pitäisi kohdentaa lisärahoitus esi- ja perusopetukseen. Toimeenpanossa ollaan kuitenkin vielä kaukana valmiista, paljastaa OAJ:n rehtorikysely.

Toimeenpanoa varjostaa epätietoisuus euroista

Puolet rehtoreista ei vielä lainkaan tiedä, onko syyslukukaudeksi luvassa lisärahoitusta oppimisen tuen uudistuksen toteuttamiseen. Alle kolmannes rehtoreista tietää koulunsa saavan lisärahoitusta. Loput arvioivat, että lisäeuroja ei ole tulossa.

Niissä kouluissa, joissa rehtorit tietävät saavansa lisärahoitusta, euroja kohdennetaan erityisesti uusiin opettajan virkoihin tai opettajien lisätunteihin.

– Tämä on sadan miljoonan euron kysymys. Pelkkä lakimuutos tai kunnille suunnattu lisärahoitus ei vielä riitä vahvistamaan oppimisen tukea, vaan kuntapäättäjien pitää kohdentaa rahoitus kouluille. Ilman lisäeuroja rehtorit eivät voi esimerkiksi palkata lisää opettajia, perustaa uusia pienryhmiä eivätkä lisätä jakotunteja ja tukiopetusta. Aikaa ei ole hukattavaksi, jos halutaan esimerkiksi rekrytoida uusia opettajia elokuuksi, OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen sanoo.

Jos lisärahoitusta ei vielä olla kunnassa kohdennettu oppimisen tuen vahvistamiseen, pitää kuntapäättäjien laatia lisätalousarvio mahdollisimman pian.

– Kannustan jokaista rehtoria, opettajaa ja esi- tai peruskoululaisten vanhempia lähestymään paikallisia kuntapäättäjiä, jos asiasta on pienintäkään epäilystä. Lisäresursointitarvetta on selvitettävä myös esiopetuksen osalta, Lahtinen korostaa.

Myös oppituntien lisäys uhkaa jäädä hallituksen tavoitteesta

Hallitus rahoitti myös perusopetuksen tuntimäärän kasvattamista kolmella vuosiviikkotunnilla. Tämä on OAJ:n rehtorikyselyn mukaan toteutumassa vain noin joka toisessa koulussa.

– Vuosiviikkotuntien lisäys on tärkeä keino parantaa oppimistuloksia, sillä se tuo lisää aikaa nykyisten opetussuunnitelmien sisältöjen oppimiseen. Puolet kouluista näyttää kuitenkin lisäävän vuosiviikkotunteja vähemmän kuin mihin valtakunnallinen lisärahoitus riittäisi, Lahtinen sanoo.

Vuosiviikkotuntien lisäystä varjostavat kuntien säästötoimet. Samalla, kun kuntapäättäjät lisäävät tunteja yhtäälle, ne saattavat vähentää niitä toisaalla.

– Tällaisen keplottelun seurauksena on vaarana, että osa oppilaista saa pahimmillaan jopa vähemmän opetusta kuin ennen.

Täydennyskoulutusta onneksi luvataan

Uudistunut oppimisen tuen lainsäädäntö astuu voimaan 1.8.2025. OAJ pitää tärkeänä, että vielä tämän kevään aikana tukea koskevia päätöksiä tehdään aivan kuten ennenkin.

Nina Lahtinen iloitsee kyselytuloksissa siitä, että valtaosa kunnista järjestää oppimisen tuen uudistuksesta täydennyskoulutusta opettajille ja rehtoreille.

– Tämä on iso uudistus, jonka sisäistäminen ottaa aikansa esi- ja perusopetuksessa. Täydennyskoulutuksen lisäksi tärkeää on se, että oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus ei näy oppilaalle tuen katkeamisena tai tarpeellisen tuen viivästymisenä. Kaiken keskiössä on oltava oppilaiden etu, Nina Lahtinen muistuttaa.

Näin oppimisen tuen toimeenpanoa selvitettiin

• Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Suomen Rehtorit ry selvittivät oppimisen tuen toimeenpanoa rehtoreille lähetetyllä kyselyllä.
• Kysely oli avoinna 20.1.–3.2.2025.
• Vastauksia saatiin 174 rehtorilta.