Suuret siirtyvät erät hämärtävät eduskunnan budjettivaltaa
Siirtomäärärahojen käyttö on laajentunut kattamaan lähes kaikki ei-lakisääteiset valtion menot. Siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaa eniten vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä.
Siirtomäärärahojen lisääntynyt budjetointi on johtanut siirtyvän erän kasvuun. Vuoden 2023 valtion talousarvioon sisältyi siirtomäärärahoja yhteensä 23,1 miljardia euroa, joista vuodelle 2024 siirtyi 6,9 miljardia euroa. Kun huomioidaan myös aiempien vuosien budjetoidut siirtomäärärahat, siirtyi vuodelle 2024 yhteensä 9,8 miljardia euroa.
Valtion talousarvio tehdään vuodeksi kerrallaan, mutta määrärahan voi talousarviovuoden päättyessä siirtää käytettäväksi seuraavina vuosina talousarviossa määrätyllä tavalla. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tarkastuksen mukaan aiemmilta vuosilta siirtyneitä eriä eli siirtomäärärahaa ei kuitenkaan pääsääntöisesti esitetä momenttikohtaisesti talousarviossa.
Siirtomäärärahojen käyttö on laajentunut kattamaan lähes kaikki valtion menot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Vuotuinen kehysbudjetointi osana monivuotista kehysmenettelyä on olennaisin siirtomäärärahojen mitoittamista ohjaava menettely. Ministeriöiden talousarvioehdotuksissa ei ole kaikilta osin perusteltu siirtomäärärahojen mitoitusta.
”Valtion talousarvion ja tilinpäätöksen ohjauksen merkitys on selvästi vähentynyt. Talousarvion todellisesta menotasosta ei ole saanut pitkään aikaan selkeää kuvaa”, tilintarkastusneuvos Pekka Ihalainen sanoo.
Menot rahoitetaan etupainotteisesti
Siirtomäärärahat ja suuret siirtyvät erät hämärtävät menojen budjetoinnin läpinäkyvyyttä ja siten eduskunnan budjettivaltaa. Varainhoitovuoden talousarvion näkökulmasta siirtomäärärahat merkitsevät menojen etupainotteista rahoittamista.
”Esimerkiksi valtion virastojen ja laitosten menojen supistaminen ei toteudu lyhyellä aikavälillä. Useimmilla on nimittäin käytettävissä siirtyneitä eriä, joita ei ole sidottu tiettyihin menoihin”, Ihalainen toteaa.
Vuoden 2023 tilinpäätöksessä vuodelle 2024 siirtyneestä 9,8 miljardin euron erästä huomattava osa on perusteltuja ja sidottuja menoja, mutta merkittävä osa on tilinpäätöshetkellä vielä menoon sitomatta.
VTV suosittaa, että valtiovarainministeriö (VM) pyytää ministeriöiltä momenttikohtaista selvitystä siitä, mikä osuus vuodelle 2025 siirtyneistä eristä on tiedossa oleviin menoihin sidottu. Lisäksi VM:n tulisi tarkentaa ohjausta niin, että budjetointi on läpinäkyvää.
Tutustu julkaisuun: Siirtomäärärahojen mitoittaminen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka IhalainenTilintarkastusneuvos, redovisningsrevisionsråd
Puh:0400 820 983etunimi.sukunimi@vtv.fiKuvat
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Ett starkare myndighetssamarbete vore nödvändigt för att göra handläggningen av brottmål smidigare19.6.2025 07:00:00 EEST | Pressmeddelande
Handläggningen av brottmål har förlängts hos alla myndigheter i kedjan och förvaltningen har försökt göra processen smidigare på många sätt. En effektiv utveckling skulle förutsätta ett verkningsfullt myndighetssamarbete, som saknas för närvarande.
Vahvempi viranomaisyhteistyö olisi tarpeen rikosasioiden käsittelyn sujuvoittamiseksi19.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rikosasioiden käsittely on pidentynyt kaikissa ketjun viranomaisissa, ja hallinto on monin keinoin yrittänyt sujuvoittaa prosessia. Tuloksellinen kehittäminen edellyttäisi vaikuttavaa viranomaisyhteistyötä, joka nykyisellään puuttuu.
I välfärdsområdesvalet lämnade 88 procent och i kommunalvalet 85 procent in sin redovisning av valfinansieringen i tid17.6.2025 09:14:22 EEST | Pressmeddelande
628 välfärdsområdespolitiker och 2397 kommunpolitiker lämnade inte in sin redovisning av valfinansieringen inom den utsatta tiden.
Aluevaaleissa 88 prosenttia ja kuntavaaleissa 85 prosenttia palautti vaalirahoitusilmoituksensa ajoissa17.6.2025 09:14:22 EEST | Tiedote
628 hyvinvointialueiden poliitikkoa ja 2397 kuntapoliitikkoa ei palauttanut vaalirahoitusilmoitustaan määräaikaan mennessä.
Den kontinuerliga skuldsättningen är särskilt oroväckande i den nuvarande säkerhetsmiljön9.6.2025 09:01:00 EEST | Pressmeddelande
Statens revisionsverk publicerade våren 2025 en bedömning utförd av den finanspolitiska övervakningen om utvecklingen av de offentliga finanserna och om skötseln av finanserna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme