Laskiainen herkuttaa, ilahduttaa ja ennustaa satoa – talven keskellä versoo toivo
Kristillisessä perinteessä laskiaisesta alkaa paaston aika, joka päättyy pääsiäiseen. Tulevan paaston vuoksi laskiaiseen liitetäänkin tuhdit ruuat, ilonpito ja riemukas talviulkoilu. Vaikka laskiaista vietetään viljelysmaiden ollessa vielä lumihunnun alla, moni laskiaisperinne liittyy maatalouteen ja tulevaan kasvukauteen. Laskiaisen aikaan hyvästellään pimein talvi ja aletaan odottaa kevättä sekä tulevaa satokautta.

Laskiaisen herkut syntyvät kotimaisista raaka-aineista – keittoa, pullaa ja talven makuja
Laskiaiseen kuuluu perinteisesti monenlaisia herkkuja: laskiaispullia, täyteläisiä keittoja, nuotiolla paistettua makkaraa ja höyryävää kaakaota. Juhlavamman illanvieton kruunaa blinipannukakku runsailla täytteillä.
- Kotimaiset raaka-aineet tarjoavat loistavan pohjan monipuolisille laskiaisruuille, ja vaikka luonto vielä lepää lumen alla, varastojuureksista ja kotimaisista tuotteista syntyy herkullisia makuja, sanoo MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.
Laskiaisen klassikko on tietenkin hernekeitto, joka valmistuu edullisesti kotimaisista kuivatuista herneistä. Herne on perinteinen suomalainen viljelykasvi ja erinomainen proteiinin lähde. Perinteinen possunpotka tuo keittoon täyteläisyyttä, mutta runsailla varastojuureksilla – kuten porkkanalla, lantulla ja sipulilla – saa aikaan maukkaan kasvisversion.
- Hernekeittoa kannattaa valmistaa reilusti, sillä se vain paranee lämmitettäessä ja sopii hyvin pakastettavaksi, Siivonen vinkkaa.
Laskiaispöydän makea päätös on tietysti laskiaispulla. Pehmeän pullan väliin sopivat kotimaiset marjat, hillot ja kuohkea kermavaahto. Vaihtelua täytteisiin saa esimerkiksi maustetuilla rahkoilla tai tuorejuustolla. Sirkkalehtimerkki ja Hyvää Suomesta -merkki auttavat tunnistamaan kotimaiset raaka-aineet helposti.
- Laskiaispulla on monen suosikki, ja täytteissä voi hyvin käyttää luovuutta. Kotimainen hillo ja kotimaiset marjat tuovat pullaan raikkautta ja aitoa makua – se on herkku, joka maistuu kaikenikäisille, Siivonen sanoo.
Tiesitkö, että:
- Laskiaisena syötiin perinteisesti rasvaista ruokaa, mutta rasvaa ei saanut nuolla sormista. Uskomuksen mukaan sormien nuoleminen saattoi tarkoittaa, että kesällä sirppi viiltää sormeen. Jos rasva sen sijaan kului itsestään pois, se takasi hyvän viikatteenkäsittelytaidon.
- Talvihuvit, kuten pulkkamäki, ovat olleet osa suomalaista laskiaista. Mäessä huudettiin toiveita hyvästä sadosta: "Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja, räätikkäitä kuin nurkanpäitä ja nauriita kuin lautasia."
- Mitä pidemmälle pulkka luisti, sitä parempaa pellavasatoa uskottiin olevan luvassa.
- Laskiaisena saunoessa piti olla hiljaa, jotta itikat eivät kiusaisi ihmisiä tai karjaa seuraavana kesänä.
Jos menokenkä maalle vipattaa tai pulkka kutsuu, suuntaa maalle: https://matkamaalle.fi/
Laskiainen vuonna 2025: laskiaissunnuntai on 2.3. ja laskiaistiistai 4.3.
Laskiaisen kotimaiset herkut:
Perinteinen hernekeitto: https://www.mtk.fi/-/hernekeitto
Laskiaispullat: https://www.mtk.fi/-/laskiaispullat_juureen
Blinipannukakku lisukkeineen: https://www.mtk.fi/-/blinipannukakku
Lisätiedot: Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Kuvat
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Uusittu lunastuslaki on iso parannus omaisuuden suojaan18.6.2025 14:25:54 EEST | Tiedote
MTK pitää eduskunnan tänään hyväksymää uutta lunastuslakia isona ja tärkeänä parannuksena maanomistajien omaisuuden suojaan. Omaisuuden suoja on ollut heikkoa erityisesti kaavoituksessa, sähkölinjakorvauksissa ja muussa infran rakentamisessa. Maanomistajien neuvotteluasema lunastusuhan alla on tähän saakka ollut olematon.
Juhannuksen grillipöydän sankarit tulevat läheltä – Suomen lippu pakkauksessa ei kuitenkaan takaa tuotteen kotimaisuutta18.6.2025 11:26:54 EEST | Tiedote
Kesä ja juhannus tuovat ruokapöytään kotimaisia herkkuja: uusia perunoita, mansikoita, grillilihaa, tuoreita vihanneksia ja erilaisia juustoja. Kotimaiset tuotteet eivät ole ainoastaan herkullisia, vaan myös turvallinen ja vastuullinen valinta. Mistä sitten tietää, mikä on oikeasti suomalaista?
Metsämarssi 75 vuotta – miljardi kuutiota lisää puuta suomalaisiin metsiin10.6.2025 13:42:57 EEST | Tiedote
Suomalainen metsänhoito on ollut – ja on jatkossakin – vastuullisen ilmastotyön perusta, totesi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Metsämarssi 75 vuotta -tapahtuman avajaispuheessa Narinkkatorilla 10. kesäkuuta.
Poikkeuksellinen kevät enteilee laadultaan erinomaista perunasatoa6.6.2025 09:22:06 EEST | Tiedote
Varhaisperuna on yksi niistä harvoista ruuista, jonka suomalaiset tunnistavat pelkästä tuoksusta. Tämä raikkaan makea ja voin kera höyryävä makuherkku kuuluu olennaisesti suomalaiseen kesään. Varhaisperunan istutukset alkoivat tänä keväänä poikkeuksellisen varhain, jo maaliskuun alussa. Sääolot olivat tuolloin suotuisat. Kevään viileämpi jakso pääsiäisen jälkeen hidasti kasvua, mutta varhaisperunan sato etenee silti normaalissa aikataulussa.
Metsämarssi täyttää 75 vuotta – kestävää metsänhoitoa juhlitaan Narinkkatorilla 10. kesäkuuta5.6.2025 15:10:59 EEST | Tiedote
MTK ry, SLC r.f. ja metsänhoitoyhdistykset järjestävät tiistaina 10.6.2025 Metsämarssi-tapahtuman, jossa halutaan tuoda esille monitavoitteista metsänhoitoa ja nostaa metsänomistamisen arvostusta. 75 vuotta täyttävän Metsämarssin juhlavuoden teema on Metsäisempi Suomi – sukupolvelta toiselle. Tapahtuma käynnistyy klo 13.00.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme