Tampereen yliopisto

Tutkimus paljastaa etätyön vaikutukset yhteisöllisyyteen ja sosiaaliseen tukeen

Jaa

Tampereen yliopiston Emerging Technologies Labin tuore tutkimus osoittaa, että etätyö heikentää työntekijöiden kokemusta työyhteisöstä ja kollegoiden tuesta. Kokemukseen esihenkilön tuesta etätyöllä ei ole vaikutusta.

Henkilö piirtää piirtopöydällä kannettavan tietokoneen vieressä. Kuppi kahvia on pöydällä.
Kuva: Essi Kannelkoski

Tutkimuksen taustalla vaikuttivat COVID-19-pandemia ja työelämän merkittävä muutos. Etätyöstä tuli monille työntekijöille uusi normaali pandemian aikana, ja toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa työpaikoille ei enää palattu monilla aloilla pandemian jälkeen.

Emerging Technologies Labin  tutkimuksessa analysoitiin, miten työntekijät sopeutuivat uusiin työjärjestelyihin ja viestintätapoihin. Tutkimus painottaa, että vaikka etätyö tarjoaa monia joustavia etuja työntekijöille, jo päivän tai kahden etätyöllä voi olla myös kielteisiä vaikutuksia siihen, miten työntekijät kokevat kuuluvansa työyhteisöön ja saavansa apua työkavereiltaan. Negatiiviset vaikutukset korostuvat etenkin niillä, jotka tekevät suurimman osan työstään etänä.

– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että etätyö heikentää työntekijöiden kokemusta työyhteisöstä. Asialla voi olla myös muita merkittäviä seurauksia. Tutkimus avaa esimerkiksi kysymyksiä siitä, miten Suomessa erityisesti asiantuntija-aloille yleistyneet etätyöt vaikuttavat laajemmin työelämään, sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen pohtii.

Viestinnän tärkeys korostuu

Myönteisenä puolena tutkimus osoittaa, että viestittely sosiaalisen median alustoilla työkavereiden ja työyhteisön kanssa, sekä työ- että ei-työasioissa, paransi kokemusta kollegoilta saadusta tuesta. 

– Viestinnän tärkeys korostuu, kun työkavereiden kanssa ollaan fyysisesti vähemmän samassa paikassa. Se että, apua ja tukea mutta myös epävirallisempaa jutteluseuraa saa matalalla kynnyksellä sosiaalisten viestintäteknologioiden kautta, voi toimia tärkeänä liimana työyhteisöön ja on siksi kannustettavaa, toteaa yliopistotutkija Reetta Oksa.

Tutkimus perustuu pitkittäiskyselyaineistoon, jossa on seurattu suomalaisia työntekijöitä vuodesta 2019 alkaen puolen vuoden välein. Tutkimus kohdistui vuosiin 2019–2022 (yhteensä 8 aikapistettä). Osallistujat edustivat eri ammattialoja, ja tutkimus keskittyi erityisesti etätyön intensiteettiin ja sosiaalisen median käyttöön työ- ja ei-työasioissa.

Tutkimus korostaa sosiaalisen työyhteisön ja tuen merkitystä etätyöjärjestelyissä. Tulokset osoittavat tarpeen kehittää uusia toimintatapoja, jotka ylläpitävät sosiaalisia suhteita ja tukevat työntekijöiden hyvinvointia myös etäympäristössä.

Tutkimus: 

Pekkala, K., Oksa, R., & Oksanen, A. (2024). Sense of community, social support and social media use in post-pandemic world of workBehavior & Information Technology.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: 

Professori Atte Oksanen 
atte.oksanen@tuni.fi 
050 318 7279 

Yliopistotutkija Reetta Oksa
reetta.oksa@tuni.fi
050 437 7619

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote

Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.

Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye