Lääkekorvaukset kasvoivat 124 miljoonaa euroa vuonna 2024 – kasvu kiihtyi taas maltillisempien vuosien jälkeen

Kela maksoi lääkekorvauksia yhteensä 1,9 miljardia euroa vuonna 2024. Sairausvakuutuksesta korvattavia lääkkeitä ostettiin kaikkiaan 2,6 miljardilla eurolla.

Suomessa myytiin lääkkeitä yhteensä 4,1 miljardin euron edestä vuonna 2024, mikä on 5 % enemmän kuin edellisvuonna. Kokonaismyynnistä valtaosa, yhteensä 2,8 miljardia euroa, oli reseptilääkkeiden myyntiä, joka kasvoi 7 %. Kokonaismyyntiin sisältyvät lisäksi 900 miljoonaa euroa sairaaloiden laitosmyyntiä, joka kasvoi 0,8 %, ja 400 miljoonaa euroa itsehoitolääkkeiden myyntiä, joka väheni 1,4 % prosenttia.

Lääkekorvausten kasvu kiihtyi jälleen muutaman maltillisemman vuoden jälkeen

Lääkekorvaukset kasvoivat 7 % eli 124 miljoonaa euroa edellisvuodesta, mikä on saman verran kuin vuosina 2018–2019 ja selvästi enemmän kuin viime vuosina. Korvaukset kasvoivat 1,2 % eli 21 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 3 % eli 51 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Sairausvakuutuksesta maksetut lääkekorvaukset ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen 15 vuoden aikana käyvin hinnoin laskettuna.

– Merkittävä syy lääkekorvausten kasvuun on uusien, aiempaa kalliimpien lääkkeiden ottaminen käyttöön. Lisäksi väestö ikääntyy, jolloin lääkkeitä tyypillisesti käytetään enemmän. Lääkkeiden käyttö lisääntyy myös siksi, että moniin sairauksiin, joita ei ole aiemmin hoidettu lääkkeillä, on nyt saatavilla lääkehoito, sanoo Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista maksetaan yli kolmannes kaikista lääkekorvauksista

Syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista Kela maksoi 675 miljoonaa euroa korvauksia vuonna 2024. Korvaukset kasvoivat edellisvuodesta 10 % eli lähes 64 miljoonaa euroa, kun ne edellisvuonna pienenivät 1,5 %. Vuoden 2023 laskua selittää muun muassa se, että lääkekorvauksiltaan suuria syöpälääkkeitä siirtyi viitehintajärjestelmään, ja niiden kustannukset laskivat.

Syöpälääkkeiden ja immuunivasteen muuntajien ryhmän lääkkeistä eniten korvauksia maksettiin vuonna 2024 eturauhassyövän hoitoon käytettävästä entsalutamidista, 51 miljoonaa euroa, reuma- ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon käytettävästä adalimumabista, 34 miljoonaa euroa, sekä esimerkiksi läiskä- ja nivelpsoriasiksen hoitoon käytettävästä ustekinumabista, 27 miljoonaa euroa.

Korvaukset kasvoivat edellisvuodesta voimakkaasti esimerkiksi syöpälääke daratumumabilla, jonka korvaukset nousivat 4 miljoonasta 17 miljoonaan euroon. Daratumumabin kulutus on kasvussa, sillä se tuli sairausvakuutuksesta korvattavaksi toukokuussa 2022. Lääkkeestä sai vuonna 2024 korvauksia 332 henkilöä.

Veren hyytymiseen vaikuttavista lääkkeistä maksetut korvaukset laskussa

Antitromboottisista lääkkeistä maksetut korvaukset pienenivät 17 % ja olivat 119 miljoonaa euroa vuonna 2024. Laskimotukoksien ja keuhkoveritulpan hoitoon käytettävän dabigatraanin korvaukset pienenivät 9 miljoonasta 4 miljoonaan euroon. Lääkkeestä korvauksia saaneiden määrä pieneni 16 700 henkilöstä 15 500 henkilöön.

Syvien laskimotukosten ja keuhkoembolioiden hoitoon käytettävästä rivaroksabaanista maksetut korvaukset pienenivät 9 %, ja ne olivat 33 miljoonaa euroa. Rivaroksabaanista korvauksia saaneiden määrä pysyi lähes ennallaan. Apiksabaanista maksetut korvaukset pienenivät 21 %, ja ne olivat 54 miljoonaa euroa, vaikka korvauksia saaneiden määrä nousi 12 000 henkilöllä 137 500 henkilöön.

– Monien veren hyytymiseen vaikuttavien valmisteiden yksinmyyntioikeussuoja on päättynyt, ja lääkkeet ovat tulleet viitehintajärjestelmän piiriin. Tämän myötä niiden hinnat ovat laskeneet, mikä näkyy myös kustannusten laskuna, sanoo Sarnola.

ADHD-lääkkeiden käytön kasvu jatkuu voimakkaana

ADHD:n hoidossa käytettävistä, keskushermostoa stimuloivista lääkkeistä Kela maksoi 27 miljoonaa euroa korvauksia vuonna 2024. Korvaukset kasvoivat 20 % eli yli 4 miljoonaa euroa.

Eniten korvauksia maksettiin lisdeksamfetamiinista, yli 14 miljoonaa euroa. Korvaukset kasvoivat 32 % eli yli 3,5 miljoonaa euroa, mikä on huomattava kasvu, vaikkakin hiukan maltillisempi kuin edellisvuoden 38 %. Vuonna 2024 lääkkeestä sai korvauksia 23 500 henkilöä, mikä on 6 000 enemmän kuin edellisvuonna.

Käytetyin ADHD-lääke on kuitenkin edelleen metyylifenidaatti, josta sai korvauksia 94 000 suomalaista. Korvauksia saaneiden määrä kasvoi 12 % eli 10 000 henkilöllä. Metyylifenidaatista maksettiin korvauksia lähes 10 miljoonaa euroa, mikä on 9 % enemmän kuin edellisvuonna.

ADHD:n hoitoon käytettävien lääkkeiden käyttö on lähes kolminkertaistunut ja korvaukset kolminkertaistuneet viidessä vuodessa. Vuosina 2019–2024 korvauksia saaneiden määrä on kasvanut 41 000 henkilöstä yli 115 000 henkilöön ja lääkkeistä maksetut korvaukset yli 9 miljoonasta eurosta yli 27 miljoonaan euroon.

Yli puolet suomalaisista saa vuosittain lääkekorvauksia

Yli puolet suomalaisista (56 % tai noin 3 miljoonaa henkilöä) sai lääkekorvauksia vuonna 2024. Korvauksia saaneiden määrä kasvoi 2,5 % eli 77 000 henkilöllä. Kasvu oli suurempaa kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia saaneiden määrä kasvoi 51 000 henkilöllä.

Suurin osa lääkekorvauksista oli ylemmän erityiskorvausluokan korvauksia, 752 miljoonaa euroa, ja alemman erityiskorvausluokan korvauksia, 570 miljoonaa euroa. Peruskorvauksia Kela maksoi 304 miljoonaa euroa ja rajoitettuja peruskorvauksia 277 miljoonaa euroa.

Korvausluokista kasvoi erityisesti rajoitettujen peruskorvausten luokka, 18 % edellisvuodesta. Ylemmät erityiskorvaukset kasvoivat 9 % ja peruskorvaukset 5 %. Alemmat erityiskorvaukset säilyivät lähes ennallaan.

– Tyypillisesti uusien, kalliiden lääkkeiden käyttöä rajataan niistä eniten hyötyville potilaille. Rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausosuuden kasvu viittaa siihen, että uudet lääkkeet ovat yhä useammin hyvin kalliita ja toisaalta monien rajoitetusti korvattavien lääkkeiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet, Kati Sarnola sanoo.

Lääkekorvauksien vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto oli 626,94 euroa vuonna 2024.

Lisäkorvauksia vuosiomavastuun ylittäneistä kustannuksista maksettiin 290 miljoonaa euroa 281 000 henkilölle. Lisäkorvauksia saaneiden henkilöiden määrä väheni 16 000 henkilöllä eli 5,5 % edellisvuodesta. Tämä voi selittyä edellisvuotta korkeammalla lääkekatolla ja monien aiemmin kustannuksiltaan merkittävien lääkkeiden, kuten suorien antikoagulanttien, siirtymisellä viitehintajärjestelmän piiriin.

Ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut edelleen kasvussa

Lääkeyritysten Kelalle maksamat niin sanotut ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut kasvoivat edellisistä vuosista. Vuonna 2024 lääkeyritykset maksoivat palautusmaksuja 109 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna palautusmaksuja maksettiin 76 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 palautusmaksuja maksettiin vasta 13 miljoonaa euroa. Menettely näyttää vakiinnuttaneen paikkansa.

Ehdollisen korvattavuuden menettelyssä viranomainen ja lääkeyritys sopivat uuden lääkkeen käyttöönottoon liittyvän epävarmuuden hallinnasta. Epävarmuus voi liittyä lääkkeen hoidolliseen arvoon, sen kustannusvaikuttavuuteen tai lääkkeen kustannuksiin. Menettely on yleistynyt, koska uusia lääkkeitä halutaan entistä nopeammin käyttöön.

Maksetut lääkekorvaukset ja ehdollisen korvattavuuden palautusmaksut tilastoidaan erikseen. Vuonna 2024 lääkekorvauksia maksettiin 1 903 miljoonaa euroa ja palautusmaksuja 109 miljoonaa euroa, jolloin näiden erotus oli 1 794 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 lääkekorvauksia maksettiin 1 779 miljoonaa euroa ja palautusmaksuja 76 miljoonaa euroa, jolloin näiden erotus oli 1 703 miljoonaa euroa.

Jos palautusmaksut otettaisiin huomioon, maksettujen lääkekorvausten määrä kasvoi 5 % eli 90 miljoonaa euroa vuonna 2024.