Puolustuskiinteistöt

Tikkakosken Ilmasotakoulun sammutusvaahtovahingon ensimmäiset ympäristötulokset ovat valmistuneet

Jaa

Ilmasotakoulun lentokonehallin automaattinen sammutusjärjestelmä vikaantui maanantaina 17.2. Tikkakosken tukikohdassa Jyväskylässä. Laitteiston vikatilanteen vuoksi palontorjuntaan käytettyä fluoripitoista sammutusvaahtoliuosta sekä vettä pääsi vuotamaan hallin lattialle. Osa vesi-vaahtoliuoksesta kulkeutui hulevesijärjestelmien kautta edelleen maastoon. 

Puolustuskiinteistöt ja Puolustusvoimat ryhtyivät tarvittaviin toimenpiteisiin ja pysäyttivät aineen laajemman leviämisen. Alueelle rakennettiin muun muassa väliaikainen pato, jolla aineen kulkeutumista saatiin hidastettua. Padon tarkoituksena oli lisätä padon yläpuolisen alueen vesimassaa ja hidastaa virtausta, sillä osa päästön sisältämistä yhdisteistä oli nopeasti hajoavia ja hyvin vesiliukoisia. Tavoitteena oli saada päästö vähemmän vesiympäristölle haittaa aiheuttavaan pitoisuuteen. Pato on nyt hoitanut tehtävänsä ja tullaan purkamaan.

Ensimmäiset vesinäytetulokset valmistuivat

Maastosta otettiin vesinäytteitä heti maanantaina 17.2. ja näytteenottoa jatketaan ympäristövaikutusten selvittämiseksi niin kauan kuin se on tarpeen.

Ensimmäiset vesinäytteiden tulokset ovat nyt (26.2.) valmistuneet. Näytteitä otettiin päästölähteen ja Aatuntien välisen ojareitin varrelta. Lähellä päästöä todettiin kohonneita PFAS-pitoisuuksia. Muita todettuja yhdisteitä olivat mm. styreeni, etanoli ja tertbutanoli (TBA), mutta näiden vaikutukset vesieliöille on todettu lieviksi.

PFAS-pitoisuus ylitti 2000 mikrogrammaa litrassa. Pitoisuus koostui lyhytketjuisista perfluoratuista yhdisteistä. Aatuntien kohdalla ojaveden PFAS-pitoisuus oli jo selvästi alhaisempi, noin 100 mikrogrammaa/l. Vaikka pitoisuutta voidaan pitää melko korkeana, ei sen kuitenkaan arvioida aiheuttavan välitöntä haittaa vesieliöstölle. Laitteistossa käytetyt lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet ovat erittäin huonosti hajoavia yhdisteitä, ja ne voivat kertyä vesieliöihin pitkäaikaisen altistumisen seurauksena. Lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet ovat kuitenkin vesiliukoisempia ja ympäristölle vähemmän haitallisia kuin pitkäketjuiset yhdisteet.

Styreenin pitoisuus vaihteli välillä 4–7 mikrogrammaa/l. Todetut pitoisuudet eivät aiheuta haittaa vesieliöille. Styreeni on niukkaliukoinen, mutta helposti hajoava yhdiste. 

Tertbutanolia (TBA) todettiin korkeimmillaan yli 6500 mikrogrammaa/l pitoisuutena. Pitoisuus oli kuitenkin jo laskenut Aatuntien näytepisteen kohdalla pitoisuuteen noin 500 mikrogrammaan/l. TBA:n vaikutukset vesieliöille arvioidaan todetuissa pitoisuuksissa lieviksi. TBA on hyvin vesiliukoinen ja nopeasti hajoava yhdiste.

Etanolin korkein pitoisuus oli noin 3600 mikrogrammaa/l. Hyvin vesiliukoisena yhdisteenä sen pitoisuus oli laskenut Aatuntien näytepisteen kohdalla jo alle 300 mikrogrammaan/l pitoisuuteen. Etanoli ei aiheuta ympäristöhaittaa.

Nyt todettujen yksittäisten yhdisteiden haittavaikutukset vesieliöille arvioidaan vähäisiksi. Päästön yhteisvaikutuksia vesieliöstöön on tässä vaiheessa kuitenkin liian aikaista arvioida.

Seuraavat vesinäytetulokset

Laajemman vesinäytekierroksen tuloksia odotetaan viikon 10 alkupuolella. Vesinäytteitä otettiin Aatuntien ja väliaikaisen padon väliseltä osuudelta (Korpisenpuro), sekä Alanen-järvestä. Seuraava näytteenotto suoritetaan kuluvan viikon torstaina (27.2.).

Näiden tulosten mukaan suunnitellaan jatkotoimenpiteet alueella.

Vastaavien vahinkojen estäminen

Kyseessä oli laitteiston äkillinen vikaantuminen ja laitetta on huollatettu asianmukaisesti.

Puolustuskiinteistöt tarkastaa vastaavat järjestelmät muilla paikkakunnilla estääkseen vastaavan vahingon muualla. Tarkastukset on jo aloitettu.

Järjestelmässä on käytössä kalvovaahto, johon ei ole toistaiseksi ollut saatavissa täysin PFAS-vapaata vaihtoehtoa. Kiinteistön sammutusjärjestelmän sammutusvaahto on kuitenkin vaihdettu vuonna 2024 vaahtoon, joka ei sisällä ympäristölle haitallisimpia pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Puolustukiinteistöt:

ympäristöasiat, erityisasiantuntija Kari Koponen, kari.koponen@puolustuskiinteistot.fi, 0294 83 1402

kiinteistöpäällikkö Jarmo Peltonen, jarmo.peltonen@puolustuskiinteistot.fi, 0294 83 2185

Puolustuskiinteistöt

Puolustuskiinteistöt aloitti toimintansa vuonna 2021 Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitoksena. Vastaamme puolustushallinnon kiinteistöistä, niiden ylläpidosta ja palveluiden järjestämisestä kaikissa turvallisuustilanteissa. Valmius, varautuminen ja vastuullisuus ovat kaiken toimintamme keskiössä.

Puolustuskiinteistöt-logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Puolustuskiinteistöt

Haitallisten vieraslajien torjunta Dragsvikin varuskunta-alueella etenee – pitkäjänteistä työtä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi7.7.2025 08:30:00 EEST | Tiedote

Dragsvikin varuskunnassa havainnollistuu konkreettisesti, miten luonnon monimuotoisuutta turvaavaa kiinteistönhoitoa tehdään Puolustusvoimien alueilla. Puolustuskiinteistöt aloitti yhdessä Lassila & Tikanojan kanssa haitallisten vieraslajien torjunnan varuskunta-alueella viime vuonna. Dragsvikissä tehtävä torjuntatyö käsittää noin kahden hehtaarin kokoisen alueen.

Sodankylän varuskunnan kasarmeihin suunnitellaan mittavaa uudistusta2.7.2025 11:00:00 EEST | Tiedote

Puolustusvoimat ja Puolustuskiinteistöt suunnittelevat Sodankylän varuskuntaan mittavaa kasarmiuudistusta, jonka tavoitteena on parantaa varusmiesten palvelusolosuhteita. Suunnitelmissa on rakentaa alueelle kokonaan uusi kasarmi ja peruskorjata kaksi nykyistä kasarmia. Nopeimmat uudistukset koskevat jo 7.7. palveluksensa aloittavia Jääkäriprikaatin varusmiehiä: ensimmäinen väistötilakasarmi valmistui tänä keväänä ja toinen valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Tikkakosken sammutusvaahtovahingon aiheuttama järviveden käyttörajoite loppui, mutta kalan käyttöä ei suositella18.6.2025 17:30:00 EEST | Tiedote

Tikkakoskella helmikuussa tapahtuneen sammutusvaahtovahingon aiheuttamat PFAS-pitoisuudet Alanen-järvessä ja Korpelanpurossa ovat kevään kuluessa laskeneet, mutta ovat edelleen koholla. Viranomaisen asettama järviveden käytön rajoitus on purettu. Järvivedessä voi uida, mutta sitä ei suositella ruonlaittoon eikä juomavedeksi. Järvestä pyydetyissä kaloissa todettiin kohonneita PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia, joten kalan käyttörajoitus pysyy voimassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye