Suomen hiilinielut kasvuun metsäpuiden huippututkimuksella

”Kun ymmärrämme puiden hiilinieluefektin fysiologisella tasolla ja sen geneettisen säätelyn, voimme auttaa kotimaista metsänjalostusta valikoimaan parhaiten hiilinieluna toimivia puita ja toisaalta risteytysten kautta jatkojalostamaan tehokkaampia hiilinieluja”, arvioi Helariutta huippuyksikkönsä mahdollisuuksia hiilinielujen lisäämisessä. ”Oma näkemykseni on, että boreaalisten eli pohjoisten metsäpuiden jalostusta voitaisiin tukea paljon nykyistä enemmän, mikäli hiilinieluefektin tehostus metsänjalostuksessa nähdään tärkeänä.”

Helsingin yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa toimivan Metsäpuiden biologian huippuyksikön tutkimus on perustutkimusta, joka menee kasvitutkimuksen juurille. Yksikkö selvittää, miten kasvi toimii hiilinieluna ja miten kasvien geenit ja proteiinit vaikuttavat kasvien toimintaan.

Huippuyksikkö on valinnut erityisesti koivun tutkimuskohteeksi, koska se on Suomen yleisin lehtipuu ja sen tutkimus on suhteellisen edullista. Puiden ominaisuuksien periytyvyyden tutkimuksessa on lisäetuna, että koivu voidaan saada kasvihuoneissa kukkimaan kahdessa vuodessa. Luonnonvarakeskus on saanut nopeutettua kasvua jopa 30 prosenttia.

Ilmastonmuutos haastaa tutkijat selvittämään puun hiilensidontaa

”Hiilen sidonnassa on merkittävää, että ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa koko ajan. Hiilidioksidin määrän kasvu on hyväksi puille, koska silloin niiden yhteyttäminen paranee puiden saadessa lisää raaka-ainetta. Hiilen sidontaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuten esimerkiksi lämpötila sekä ravinteiden ja veden saatavuus. Mitä tapahtuu yhteyttämisen jälkeen, miten sidottu hiili kohdistuu kasvuun? Käyttääkö puu hiilen biomassansa kasvuun vai meneekö se puusta läpi maahan ja takaisin ilmaan?” pohtii huippuyksikön tutkimuksellisia tavoitteita ryhmänjohtaja, professori Teemu Hölttä.

Hölttä ja professori Ari Pekka Mähönen ovat yhteistyössä miettineet, mikä tekee koivusta hyvän hiilen sieppaajan. Hiili näyttäisi menevän puun runkoon.

”Jos me saamme puun kasvamaan nopeammin ja solut jakautumaan nopeammin, myös puu vetää sinne nopeammin hiiltä”, toteaa Mähönen ja muistuttaa, että ilmastonmuutos muuttaa myös puustoa. Tutkijoiden pitää pystyä arvioimaan, minkälaista puusto on 50 tai sadan vuoden kuluttua. Siksi jalostus- ja populaatiogenetiikka on tärkeää.

Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköt kuuluvat oman tieteenalansa kansainväliseen kärkeen. Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään. Metsäpuiden biologian huippuyksikkö on mukana vuosien 2022–2029 ohjelmassa.

Koko juttu huippuyksiköstä on luettavissa Suomen Akatemian yleistajuiselta Tietysti.fi-sivustolta. Juttu on toimitusten käytettävissä. Toivomme, että mainitsette lähteenä Tietysti.fi-sivuston.

Lisätietoja:

• akatemiaprofessori Yrjö Helariutta, Helsingin yliopisto, p. 040 720 1968, yrjo.helariutta@helsinki.fi
• Juttu huippuyksiköstä
• www.tietysti.fi
• Huippuyksikön sivut
• Suomen Akatemian huippuyksikkörahoituksesta