SDP:n Perholehto: Suomen öljyntorjuntakykyä on vahvistettava välittömästi

Öljyntorjunnasta vastaavat Suomen osalta avomerellä Rajavartiolaitos ja rannikolla ja saaristossa paikalliset pelastuslaitokset.

– Vastuuviranomaisilla on oltava riittävät resurssit, jotta ne voivat huolehtia öljyntorjuntakaluston asianmukaisuudesta ja ajantasaisuudesta. Esimerkiksi pelastuslaitoksilla on paineita investoida, sillä erityisesti talviset jäiset olosuhteet edellyttävät niille räätälöityä torjuntakalustoa. Ei voi myöskään olla niin, että henkilöstön osaamistason ylläpidosta leikataan, toteaa Perholehto.

– Öljyntorjuntaan kohdennettava rahoitus pitäisi pyrkiä palauttamaan vuotta 2023 edeltäneelle tasolle. Itämeren kiristyneessä tilanteessa voisi olla tarvetta arvioida myös ympäristövahinkorahaston maksujen riittävyyttä ja sen pääoman määrää. Torjunta- ja korvauskyvyn on tietenkin vastattava todellisia uhkia, Perholehto jatkaa.

Suomen vahvuus monella sektorilla on sekä laaja ja sujuva viranomaisyhteistyö että vapaaehtoisvoimat. Myös öljyvahingoista puhuttaessa tarvitaan monia eri toimijoita.

– Viranomaisten lisäksi vapaaehtoiseen pelastuspalveluun kuuluvilla WWF:n öljyntorjuntajoukoilla on valtava merkitys öljyvahinkojen jälkiä korjatessa. Joukkoihin kuuluvat suomalaiset ovat osaltaan arvokkaalla asialla, kiittelee Perholehto.

– On tärkeää, että eduskunnan valiokunnat ovat laajasti informoituja tilanteesta, koska asia koskettaa montaa eri alaa ja niin ehkäisyä, puuttumista kuin reagointiakin. Varmaa on se, että Itämeri ei kestä yhtään öljyonnettomuutta – eikä meillä ole varaa jäädä odottamaan sellaista ennen kuin toimimme. Tärkeintä on aina ehkäistä onnettomuuksia, mutta myös vahinkoihin on oltava jatkossakin valmius reagoida, Perholehto päättää.