Lähes joka toinen kertoo kokeneensa lapsuudessa vanhempien tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa
Lähes joka toinen 16–74-vuotias nainen ja 18–74-vuotias mies raportoi kokeneensa alle 15-vuotiaana vanhempiensa tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Puolet miehistä ja 60 prosenttia naisista kertoo puolestaan todistaneensa vanhempiensa välistä vakivaltaa ollessaan alle 15-vuotias.
Vanhempien tekemän henkisen väkivallan kokemuksia raportoi noin joka kolmas. Äidin tekemää fyysistä väkivaltaa kertoo kokeneensa alle 15-vuotiaana noin joka kymmenes. Isän tekemää fyysistä väkivaltaa raportoi kokeneensa suurempi osa: 14 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä.
”Kun katsotaan henkisen ja fyysisen väkivallan kokemista yhteensä, naiset ja miehet raportoivat lapsuudessa koettua väkivaltaa lähes yhtä usein”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Henna Attila kertoo.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tekemän Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen aineistoon.
Seksuaaliväkivallan kokemukset yleisempiä naisilla
Vanhempien tekemän väkivallan lisäksi tutkimuksessa selvitettiin väestön alle 15-vuotiaana kokemaa seksuaaliväkivaltaa ja vainoamista. Seksuaaliväkivallan eri muotoja kertoi kokeneensa alle 15-vuotiaana 14 prosenttia 16–74-vuotiaista naisista ja neljä prosenttia 18–74-vuotiaista miehistä, kaikkiaan siis noin joka kymmenes 16–74-vuotias.
”Naisilla seksuaaliväkivallan kokemukset ovat selvästi yleisempiä kuin miehillä, mikä kertoo, että seksuaaliväkivallan kokeminen on sukupuolistunutta jo lapsuudessa”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Miina Keski-Petäjä sanoo.
Yhdeksän kymmenestä seksuaaliväkivallasta kertoneesta raportoi tekijän olleen mies. Lähes 80 prosentissa tapauksista tekijä oli uhrille ennestään tuttu.
”Tulosten tulkinnassa on hyvä huomioida, että vastaajat ovat eri ikäisiä ja heidän kokemuksensa jakautuvat monille vuosikymmenille. Vastaamiseen vaikuttaa siis se, miten eri aikojen kokemuksia muistetaan tai tahdotaan muistaa sekä se, miten kokemukset hahmotetaan vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin. Olennaista on myös se, mitä niistä halutaan tänä päivänä jakaa”, Keski-Petäjä kertoo.
Tyypillisimmin lapsuudessa seksuaaliväkivallan uhriksi joudutaan tutkimuksen mukaan murrosiän kynnyksellä.
”Yli puolet seksuaaliväkivaltaa lapsena kokeneista kertoi olleensa ensimmäisen tapauksen aikaan 11–14-vuotias. Varhaislapsuudessa eli alle 6-vuotiaana uhriksi kertoi joutuneensa 15 prosenttia seksuaaliväkivallasta raportoineista”, kertoo Attila.
Suurin osa tapauksista jää ainoastaan uhrien omaan tietoon: vain joka kolmas lapsuudessa seksuaaliväkivaltaa kokeneista ilmoitti kertoneensa tapahtuneesta jollekulle.
Tilastokeskuksen tutkijat pitävät tuloksia huolestuttavina. Läheisten taholta koettu väkivalta vaikuttaa usein laajasti uhrin elämään, ja väkivallan seuraukset voivat olla ylisukupolvisia.
”Tulosten mukaan sekä lapsuudessa koettu että todistettu väkivalta ovat vahvassa yhteydessä muun muassa myöhemmin elämässä kohdattuun parisuhdeväkivaltaan”, huomauttaa Keski-Petäjä.
Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa -tutkimus on osa väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaa EU:n Gender-Based Violence -hanketta. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus ovat julkaisseet tutkimuksen aineistosta uusia tuloksia syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miina Keski-PetäjäYliaktuaariTilastokeskus
Puh:0295 513 992Miina.Keski-Petaja@stat.fiHenna AttilaYliaktuaariTilastokeskus, tiedonkeruupalvelut
Puh:029 551 3378henna.attila@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Syntyvyydessä hienoista nousua – maahanmuuttoja edellisvuotta vähemmän23.10.2025 08:06:00 EEST | Tiedote
Tammi-syyskuussa on syntynyt 1 301 lasta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Viimeisen 12 kuukauden (lokakuu 2024–syyskuu 2025) ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli 1,28 eli 0,03 korkeampi kuin vuonna 2024.
Naapurimaat kiinnostivat kesällä suomalaismatkailijoita, risteilyjen suosio kasvoi23.10.2025 08:02:02 EEST | Tiedote
Suomalaiset tekivät touko-elokuussa ulkomaille kaikkiaan noin 2,8 miljoonaa lomamatkaa, mikä on hieman vähemmän kuin edelliskesänä. Naapurimaat kiinnostivat suomalaismatkailijoita kesällä eniten, kun taas Etelä-Euroopan suosio laski.
Joka viides nuori on keskeyttänyt koulutuksen – 5 % useammin kuin kerran22.10.2025 08:04:30 EEST | Tiedote
15–34-vuotiaista nuorista 21 % on joskus keskeyttänyt tutkintoon johtavan koulutuksen. Miehistä näin on tehnyt 23 % ja naisista 19 %. Yleisimmin keskeytys johtui koulutuksen sisällöstä, mutta myös terveydelliset syyt olivat yleisiä.
Elinajanodotteet nousivat ennätyksiin vuonna 2024, Ahvenanmaalla eletään edelleen pisimpään17.10.2025 08:02:19 EEST | Tiedote
Elinajanodotteet nousivat niin miehillä kuin naisilla selvästi vuonna 2024, ja kaikkiaan lukemat olivat tilastohistorian korkeimmat, vahvistaa lopullinen tilasto. Vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat pisimmät Ahvenanmaalla. Miehillä ne olivat lyhimmät Kainuussa ja naisilla Lapissa ajanjaksolla 2022–2024.
Asuntojen vuokrakehitys eriytyy suurissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla vuokrat laskevat edelleen16.10.2025 08:01:20 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa koko maassa 0,1 % vuotta aiempaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,5 %, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 0,6 %. Vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla laskussa jo toista neljännestä peräkkäin. Tämä on poikkeuksellista, sillä ennen toisen neljänneksen laskukäännettä vuokrat eivät olleet aiemmin laskeneet pääkaupunkiseudulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme