Muovien uudelleenkäyttöön pitäisi kannustaa

Uudelleenkäytön uudet konseptit haastavat kertakäyttöä

Uudelleenkäyttö tarkoittaa, että pakkauksia, tuotteita tai niiden osia käytetään uudelleen samaan tarkoitukseen, johon ne on valmistettu. Monissa tuoteryhmissä se on aivan tavanomaista toimintaa. Esimerkiksi tuotteiden kuljetuksessa käytettyjä lavoja, tarjottimia ja rullakoita käytetään kerta toisensa jälkeen.

Kertakäyttöisistä ja lyhytikäisistä muovipakkauksista ja -tuotteista voidaan päästä eroon ja siirtyä uudelleenkäyttöön, mutta näin suureen muutokseen liittyy esteitä ja eturistiriitoja, jotka on ratkaistava ensin. Suomen ympäristökeskuksen uusi raportti tarjoaa monia ideoita uudelleenkäytön edistämisen jatkotyöhön, kuten tosielämän aloitteisiin ja kokeiluihin tutkimuksen, liiketoiminnan ja hallinnon alalla. Raportti suosittaa

• kokeiluja ja innovaatioita palautusjärjestelmiin ja teollisen mittaluokan uudelleenkäyttöön,  
• kansalaisten osallistumisen tukemista kannusteilla, palveluilla, viestinnällä ja kasvatuksella,
• vahvaa ohjausta, kuten verokannusteita, rahoitusinstrumentteja, tavoitteenasettelua ja tietoa määristä ja
• uuden tavaran houkuttelevuuden vähentämistä sääntelyllä ja vaikuttamalla asenteisiin.

Uudelleenkäyttöön siirtyminen edellyttää näkökulmien yhteensovittamista 

Muovi on materiaali, joka sopii hyvin moneen käyttökohteeseen, mutta se on myös ympäristöongelma. Raportin mukaan uudelleenkäytön vaikutuksia ympäristöön, talouteen, turvallisuuteen ja sosiaalisiin kysymyksiin on selvitettävä monitieteisellä ja toimialat ylittävällä yhteistyöllä. Vaikutusten selvittämisessä on keskityttävä niihin tuoteryhmiin ja kohteisiin, joissa uudelleenkäyttö säästää resursseja.

”Kestävyysmurros, kuten siirtymä kertakäytöstä kestävämpään uudelleenkäyttöön, on monitahoinen ilmiö. Se edellyttää onnistuakseen keskeisten toimijaryhmien välistä keskustelua ja tuen”, sanoo erikoistutkija Hanna Salmenperä.

Nyt julkaistun raportin suositukset pohjautuvat PlastLIFE-hankkeessa keväällä 2024 toteutettuun murrosareenatyöhön, jossa monipuolinen asiantuntijajoukko pohti muovisten kertakäyttöpakkauksien käytön vähentämistä ja muovituotteiden uudelleenkäytön lisäämistä. Murrosareena on yhteiskehittämisen menetelmä, ja se toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston yhteistyönä. Raportti esittelee murrosareenatyön vaiheet ja tulokset.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoima PlastLIFE-hanke tukee Suomen muovitiekartan kehittämistä ja toimeenpanoa muun muassa syventämällä vuoropuhelua eri toimijoiden ja sektorien välillä ja hyödyntämällä yhteiskehittämisen menetelmiä. PlastLIFE-hanke on seitsemänvuotinen (2022–2029) kansallinen yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi. Hanke saa rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta. PlastLIFE-konsortio kehittää yhdessä keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen, roskaantumisen ja turhan kulutuksen vähentämiseksi, muovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi, fossiilisten raaka-aineiden korvaamiseksi ja kierrätysmuovien hyödyntämiseksi sekä muovijätteen sisältämien haitallisten aineiden analytiikan ja riskinarvioinnin kehittämiseksi.

Lisätietoja

Erikoistutkija Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 029 525 1605, etunimi.sukunimi@syke.fi