Suomalaiset arvostavat kulttuuripalveluja

Suomalaisten tyytyväisyys kulttuuripalvelujen hoitoon on hyvin vahvalla tasolla kaikenkokoisissa kunnissa ympäri Suomen, selviää Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta. Palveluita käyttävät antavat kulttuuripalveluille arvosanan 4,03 (asteikko 1-5). Kulttuuripalveluja hyvin hoidettuina pitää 58 prosenttia kantaa ottaneista.

"Kuntalaistutkimuksen tulokset osoittavat, että kulttuuripalvelut arvostetaan hyvin korkealle ja että näillä palveluilla todella on suomalaisille suuri merkitys. Tyytyväisimpiä ovat iäkkäät ja yksin asuvat, mutta kaikenikäisille palvelut ovat hyvin saavutettavia ja arvostettuja", analysoi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

"Kulttuuri on osa kuntien laaja-alaisia hyvinvointipalveluja, joilla saadaan myös tulovirtaa kuntaan lippu- ja verotulojen sekä matkailun ja muun vierailutoiminnan kautta, jotka hyödyttävät myös paikkakunnan yrittäjiä", nostaa esille Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee 

"Monipuoliset ja toimivat kulttuuripalvelut toimivat myös vetovoimatekijänä uusille asukkaille sekä esimerkiksi kesäasukkaille", Pekola-Sjöblom jatkaa.

Tyytyväisimpiä ovat palveluita henkilökohtaisesti käyttäneet

Tyytyväisyys on suurta kaikenkokoisissa kunnissa, eri kaikenikäisten, eri sukupuolta ja äidinkieltä edustavien sekä eri osassa kuntaa asuvien keskuudessa.

Vastaajista korkeimmat tyytyväisyysarviot antoivat ruotsinkieliset, naiset ja yli 70-vuotiaat, mutta myös nuorimmat vastaajat olivat erittäin tyytyväisiä kulttuuripalvelujen hoitoon. Huomionarvoista on, että palveluita käyttävät arvottavat ne korkeammalle kuin ne, jotka eivät ole palveluja käyttäneet.

"Vähemmän yllättävää oli, että tyytyväisyys kulttuuripalveluihin on korkeammalla tasolla kuntakeskuksissa ja kunnan reuna-alueilla asuvilla kuin haja-asutusalueilla asuvilla. Taide- ja kulttuurilaitokset keskittyvät maakuntakeskuksiin ja yhdistykset vastaavasti ovat keskeisiä kulttuurin tuottajia pienemmissä kunnissa", summaa Selkee.

Paikallisen kulttuurielämän puolesta

Kunnilla on velvollisuus järjestää kulttuuri- ja kirjastotoimintaa. Kulttuuri voi kirjaston ohella tarkoittaa musiikki-, teatteri-, tanssi-, sirkus-, museo- ja näyttelytoimintaa, taiteen harrastamista ja taiteen perusopetusta, tapahtumia, festivaaleja ja juhlia pitkin vuotta. Kunnat voivat ylläpitää kulttuuritaloja ja muita tiloja taide- ja kotiseutuyhdistyksille sekä taitelijoille.

Harrastamisen ohella kunnat ylläpitävät ja tukevat ammattimaista taidetoimintaa ja esitystiloja, ostavat julkista taidetta ja vievät kulttuuria sote-palveluyksiköihin.

Kunta voi luoda kulttuurille eri tavoin edellytyksiä. Esimerkiksi avustamalla paikallisia yhteisöjä, ostamalla palveluja kulttuuritoimijoilta, antamalla tiloja kuntalaisten käyttöön ja hyödyntämällä omaa rakennettua kulttuuriympäristöään ja luontoa.

"Esimerkkeinä Hämeenlinna ja Petäjävesi, joissa arvokasta rakennusperintöä suojellaan ja samalla niiden arvoa kunnioittavalla tavalla voidaan edelleen hyödyntää osana niin matkailua kuin kulttuurin tiloina ja palveluina omille asukkaille.  Alueen omaa kulttuuriperintöä on tärkeää vaalia", Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee kuvailee.

Tyytyväisimpiä kulttuuripalvelujen hoitoon ollaan Turussa

Tutkimuskuntien kuntalaisista turkulaiset ovat tyytyväisimpiä kulttuuripalveluidensa hoitoon. Tyytyväisyys Turun kulttuuripalveluihin ei yllätä Selkeetä.

"Kaupungissa kulttuuri on jo pidemmän aikaa ollut osa kaupungin myönteistä ilmapiiriä, kehittämistä ja imagoa. Turku on laatinut Kulttuurilupauksen ja keskusta-alueelle tehdään mittavia investointeja Kulttuurirannan ympäristössä. Turku tukee taiteilijoita ja taideyhteisöjä runsaasti, ja näin Turussa on tarjontaa kaikenikäisille", Selkee sanoo.

Kuntaliiton kyselyyn vastanneiden keskuudesta taiteen perusopetuksen palveluja on käytetty eniten Lapualla. Lapualla toimiikin esimerkiksi kansalaisopisto, taidekoulu ja musiikkiopisto, jotka tarjoavat mahdollisuuksia taiteen harrastamiseen ja taiteen perusopetukseen.

Kuntalaistutkimus pähkinänkuoressa

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselytutkimuksesta, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.

Kuntalaistutkimuksen osajulkistuksia tehdään aina huhtikuussa 2025 pidettäviin kuntavaaleihin saakka. Kuntaliitto on toteuttanut vastaavanlaisia laajoja kuntalaiskyselyitä aina vuodesta 1996 alkaen. Lisätietoja tutkimuksesta ja sen tuloksista on saatavilla Kuntaliiton verkkosivuilta: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024

Lisätietoja:

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, p. +358 50 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Johanna Selkee, erityisasiantuntija, p. +358 50 435 9420, johanna.selkee@kuntaliitto.fi