Kansantalouden ongelmien juurisyy on yksityisellä sektorilla

Suomen markkinasektorin eli käytännössä yrityssektorin kokonaistuottavuus on laskenut 10 prosenttia vuoden 2007 jälkeen. Heikkous koskee laajalti eri toimialoja. Samoilla resursseilla on siis saatu aikaan vähemmän tai matalamman arvonlisän tuotantoa.

Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola on tutkinut pitkän uransa aikana Suomen talouskasvua ja sen lähteitä. Hän laati Sitralle selvityksen, jossa Suomen elintason ja tuottavuuden kehitystä verrataan samantapaisiin maihin eli Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. (Lataa Sitran muistio Miksi Suomen talous ei kasva?)

Finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin jälkeen vuosina 2008–2013 kokonaistuottavuus supistui Suomessa ja verrokkimaissa, mutta Suomi ainoana maana ei ole toipunut notkahduksesta.

Tämä kehitys on nakertanut niin talouden kasvua kuin suomalaisten elintasoa, ja se on heijastunut epäsuorasti myös julkisen sektorin velkaantumiseen. Suomen elintason kasvu (bruttokansantuotteessa asukasta kohden mitattuna) oli läntisen Euroopan nopeimpia 150 vuoden ajan eli teollistumisen alkuajoista lähtien, mutta pysähtyi vuoteen 2007.

Pohjolan laskelmat osoittavat, ettei Suomi ole onnistunut valjastamaan 2000-luvun muutosvoimia – digitalisaatiota ja palveluvaltaistumista – kasvun lähteiksi.

Ruotsin ja Tanskan menestystä ovat siivittäneet aineeton pääoma ja palvelut sekä näiden kahden yhdistelmät. Aineettomaan pääomaan luetaan muun muassa kertynyt tutkimus- ja kehittämispääoma, erilaiset ohjelmistot ja tietokannat.

”Talouden rakennemuutos etenee meillä selvästi hitaammin kuin kilpailijamaissa. Tanskassa ja Ruotsissa enemmistö toimialoista edesauttoi talouden tuottavuuskasvua. Suomessa kasvavia toimialoja oli selvästi vähemmän ja niidenkin kasvu oli hitaampaa”, kiteyttää tilanteen Sitran yliasiamies Atte Jääskeläinen.

Heikko tuottavuus taantumaakin vakavampi ongelma – tekninen kehitys jämähtänyt

Suomi on myös vertailun ainoa maa, jossa työn tuottavuus ei ole kasvanut vuoden 2007 jälkeen. Kotitalouksien arjessa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että palkkojen kasvu on pysähtynyt.

”Työn tuottavuuden tahmea kasvu johtuu ennen kaikkea kokonaistuottavuuden heikosta kehityksestä. Kokonaistuottavuus on talouskasvun tärkeä ainesosa, joka on loistanut poissaolollaan finanssikriisin jälkeen. Tässä on ongelmamme ydin”, alleviivaa Sitran pääekonomisti Matti Paavonen.

Kokonaistuottavuus kuvaa (yksinkertaistaen) teknistä kehitystä ja kertoo siitä, miten hyvin työvoimaa ja pääomaa onnistutaan yhdessä hyödyntämään parempien tavaroiden ja palvelujen luomiseksi.

Matti Pohjolan mukaan Suomen ongelmat eivät selity huonolla onnella tai ulkopuolisilla tekijöillä. Suomen vientimarkkina on kasvanut kriisivuosien jälkeen yhtä hyvin kuin verrokkimaiden markkinat, mutta viennin määrä ei ole pysynyt kasvussa mukana. Suomi on siis menettänyt markkinaosuuttaan.

Synkän tilanteen hyvä puoli on se, että heikko tuottavuuskehitys on käännettävissä paremmaksi omin toimin.

Sitran Atte Jääskeläinen on toiveikas sen suhteen, että ratkaisut löytyvät: ”Kun tiedämme, mistä kasvu kiikastaa, voimme keskittyä oikeisiin asioihin. Tuottavuus kumpuaa isossa kuvassa uusista, paremmista ideoista. Näin ollen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen merkitystä Suomen tulevaisuudelle ei voi painottaa liikaa.”

Muistiossa on kuvattu kaksi yksinkertaista tulevaisuuden skenaariota, jotka näyttävät millaista kokonaistuottavuuden kasvua Suomen ripeämpi talouskasvu edellyttäisi. Molemmat saisivat aikaan kipeästi kaivatun elintason kasvupyrähdyksen.

Lisätietoja:
Matti Pohjola, taloustieteen emeritusprofessori, Aalto-yliopisto,
puh. 050 321 0260, matti.pohjola@aalto.fi
Matti Paavonen, pääekonomisti, Sitra,
puh. 0294 618 334, matti.paavonen@sitra.fi
Taru Keltanen, viestinnän asiantuntija, Sitra,
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi

Sitran uusi strategia tuli voimaan syyskuussa 2024. Talouden kestävän kasvun vauhdittaminen ohjaa entistä vahvemmin kaikkea Sitran työtä ja valintoja. Tämä näkyy esimerkiksi paluussa tutkimus- ja kehitysaiheisiin.