Hämeen ELY-keskus

Suomen toinen isolaakasittiäisesiintymä löydetty Hämeenkoskelta

Jaa

Hyönteisasiantuntija Jyrki Lehto löysi helmikuun puolivälissä hyönteisnäytteestään kaksi isolaakasittiäiskoirasta. Näyte oli kerätty edellisvuoden syyskuussa Hollolan Hämeenkoskelta, Huljalan Tupalan tilan kyyttölaitumilta.

CC BY-NC-ND 4.0
Isolaakasittiäiskoiraan päälaella on ylöspäin kaartuva sarvi. Kuvan yksilö on toinen Jyrki Lehdon näytteestä löytyneistä kuoriaisista. © Jyrki Lehto.

Isolaakasittiäinen (Onthophagus gibbulus) on Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kovakuoriaislaji, jonka ainoa tunnettu nykyesiintymä on ollut Somerolla Häntälän notkoilla. Isolaakasittiäinen on Suomessa luokiteltu valtioneuvoston asetuksella myös erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Erityisesti suojeltavaksi lajiksi voidaan säätää sellainen uhanalainen eliölaji, jonka riski hävitä luonnosta on hyvin korkea, tai jolla on hyvin vähän esiintymispaikkoja ja niiden säilyminen on uhattuna.

Lajin esiintymisalue kattaa suuren osan Eurooppaa ja Aasiaa, mutta Suomen esiintymät ovat Pohjoismaiden ainoita. Naudan lantakasoissa elävä kuoriainen on ollut maassa aina vähälukuinen, mutta maatalouden muutos, erityisesti luonnonlaidunnuksen väheneminen, on johtanut lajin taantumiseen häviämisen partaalle. Luonnonlaitumet ja perinnebiotoopit ovat ihanteellinen elinympäristö isolaakasittiäisen lisäksi myös sadoille muille uhanalaisille lajeille.

Huljalan Tupalan omistajat, Mika ja Laura Hämäläinen, ovat tehneet tilallaan aktiivista luonnonhoitotyötä jo ennen kuoriaislöytöä. Toimenpiteisiin on kuulunut esimerkiksi metsälaidunnusta, paahdealueiden ja lehtolajien kasvupaikkojen avaamista sekä metsien ennallistamispolttoja. Myös isolaakasittiäisen elinolojen turvaamiseksi on jo suunnitteilla toimenpiteitä, joilla voitaisiin tarjota kuoriaiselle mahdollisimman laaja alue sopivaa elinympäristöä, ja saada näin populaatio kasvamaan ja vahvistumaan.

”On hienoa, että maanomistajien aktiivisen työn merkitys luonnon monimuotoisuudelle konkretisoituu tällä tavoin. Myös eri eliöryhmien harrastajien tekemä työ luontotiedon kartuttamiseksi on arvokasta. Tiedon avulla luonnonhoitotoimenpiteitä saadaan kohdistettua sinne, missä niiden vaikuttavuus on suurin. Ensi kesänä Hämeen ELY-keskus päivittää tietoja Huljalan Tupalan perinnebiotooppien muista luontoarvoista kartoituskäynnillä. Nykyisellään tilan laitumet on luokiteltu paikallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi perinnebiotoopeiksi”, kertoo ympäristösuunnittelija Aura Tuominen Hämeen ELY:stä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Kuvituskuva.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus

Padon ja järven tulevaisuus herätti vilkasta keskustelua Eteläisissä28.5.2025 11:54:36 EEST | Tiedote

Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Eteläistenjärven pato on ollut vuosia vailla aktiivista käyttöä – onko aika herättää se Ruususen unesta? Jos patoa aletaan jälleen säätää tai se muutetaan pohjapadoksi, miten se vaikuttaa järveen ja sen luontoon? Onko majavien rakentama pato uhka säännöstelylle vai luonnonläheinen mahdollisuus säilyttää järven vedenpinta korkealla? Tällaisista kysymyksistä keskusteltiin Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa Eteläisten työväentalolla tiistaina. Kyläläisten kokemuksista ja paikallistuntemuksesta saatiin arvokasta tietoa esiselvityksen laadintaan.

Hämeen vesistöissä ja pohjavesissä on tavanomaista kuivempaa26.5.2025 10:35:03 EEST | Tiedote

Viikonloppuna Hämeessä satoi monin paikoin yhteensä yli 10 millimetriä vettä, mikä näkyi vedenkorkeuden nousuna pienissä virtavesissä ja hulevesien vähäisenä tulvimisena. Pieneksi jäänyt sademäärä ei kuitenkaan helpottanut vesitilannetta suuremmissa järvissä, jotka ovat kevättulvan puutteen takia poikkeuksellisen alhaalla loppukevään tavanomaisiin korkeuksiin nähden. Pohjavesitilanteen helpottuminen vaatii lisää sateita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye