Tikkakosken sammutusvaahtovahinko: uusia vesinäytteiden tuloksia on valmistunut

Välittömiä päästön haittavaikutuksia vesieliöstöön seurattiin analysoimalla vesinäytteistä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja glykoliyhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi analysoitiin veden happamuutta, veteen liuennutta happea sekä biologista ja kemiallista hapenkulutusta.

Haihtuvien yhdisteiden ja glykolien pitoisuudet ovat koko päästön matkalla joko hävinneet kokonaan tai ovat haittaa aiheuttamattomalla tasolla.

”Välittömät vaikutukset vesieliöstöön näyttäisivät jäävän vähäisiksi. Mahdollisesti aiheutunut haitta selviää kuitenkin tarkemmin vasta keväämmällä jäiden sulaessa”, erityisasiantuntija Kari Koponen Puolustuskiinteistöistä kertoo.

Korpelanpurossa ei normaalista poikkeavia muutoksia

Sammutusvaahtopäästön kulkemalla reitillä Korpelanpurossa ei todettu normaalista poikkeavia muutoksia veden happamuudessa. Veteen liuenneen hapen määrä vähenee päästön matkalla, ollen kuitenkin happivajetta aiheuttamattomalla tasolla. Ylimääräinen orgaaninen kuormitus näkyy myös kohonneena biologisena hapen kulutuksena. Kemiallinen hapenkulutus on melko korkea, mikä on tyypillistä soisen ja humuspitoisen valuma-alueen vesille.

Alanen-järvessä ei haihtuvia yhdisteitä eikä glykolien pitoisuuksia

Alanen-järvessä ei todettu lainkaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eikä glykolien pitoisuuksia. Veden happamuus oli lähellä neutraalia. Biologinen hapenkulutus oli matalalla tasolla, joten siinä ei ollut havaittavissa päästön vaikutusta. Melko korkea kemiallinen hapenkulutus vastaa runsashumuksisen ruskeavetisen järven pitoisuutta. Liuenneen hapen määrä järvessä on alhainen, ja pitkään jatkuessaan se saattaa aiheuttaa hapenpuutosta kalastolle.

PFAS-yhdisteiden pitoisuudet ovat laskeneet

Perfluorattuja yhdisteitä tutkittiin Korpelanpuron varrelta kahdesta mittauspisteestä. PFAS-yhdisteiden kokonaispitoisuudet ovat laskeneet puron varrella huomattavasti, vaihdellen välillä 1-2 mikrogrammaa litrassa.

Näytteissä todettiin aiemmasta poiketen myös jäämiä pitkäketjuisista yhdisteistä. Tämän arvioidaan johtuneen laboratorioanalyysin aiempaa alhaisemmista määritysrajoista; ensimmäisten vesinäytteiden seassa ollut vaahto aiheutti laboratoriomenetelmässä häiriöitä, jolloin määritysrajaa oli jouduttu nostamaan.

Tällä hetkellä arvioidaan, että uusimmissa vesinäytteissä havaitut pitkäketjuiset yhdisteet ovat aiemmin käytössä olleen vaahtokonsentraatin jäämiä sammutuslaitteistosta tai ylävirran puolella sijaitsevan sammutusharjoittelualueen historiallisia päästöjä samaan purkuvesistöön.

Vuotaneessa sammutusvaahdossa on tutkitusti vain lyhytketjuisia yhdisteitä

Näytetulokset vuotaneesta vaahtokonsentraatista valmistuivat viime viikon lopulla. Sammutusvaahdon valmistajan mukaan vaahtotiivisteen tehoaineina ei ole ympäristölle haitallisimpia pitkäketjuisia PFAS-yhdisteitä; tämä voitiin todeta myös tutkimuksessa.

Näytteessä todettiin lyhytketjuisten PFAS-yhdisteiden kokonaispitoisuudeksi noin 36 000 mikrogrammaa litrassa. Siten koko päästön, noin 3500 litraa, sisältämä PFAS-yhdisteiden määrä olisi noin 126 grammaa. Osa tästä päästöstä saatiin ensivaiheen torjuntatoimenpiteiden yhteydessä kerättyä talteen imuautoilla.

Seuraavat vesinäytteet ja muut jatkotoimenpiteet

Torstaina 27.2. otettujen vesinäytteiden tulokset valmistuvat ensi viikolla. Tällöin valmistuu muun muassa Alanen-järven veden PFAS-analyysi.

Seuraavat vesinäytteet otetaan vielä tällä viikolla. Näiden tulosten perusteella päätetään padon purkamisen ja ennallistaminen aikataulusta.

Sammutusvaahtopäästön reitille laaditaan tarkkailuohjelma, johon tulee sisältymään vesinäytteiden lisäksi myös sedimentti- ja kalanäytteitä. Puolustuskiinteistöt jatkaa näytteiden ottoa niin kauan kuin on tarpeen.

Lyhyesti tapahtuneesta

Ilmasotakoulun lentokonehallin automaattinen sammutusjärjestelmä vikaantui maanantaina 17.2. ja palontorjuntaan käytettyä fluoripitoista sammutusvaahtoliuosta sekä vettä pääsi vuotamaan hallin lattialle. Osa vesi-vaahtoliuoksesta kulkeutui hulevesijärjestelmien kautta maastoon.

Puolustuskiinteistöt ja Puolustusvoimat ryhtyivät tarvittaviin toimenpiteisiin ja pysäyttivät aineen laajemman leviämisen. Alueelle rakennettiin muun muassa väliaikainen pato, jolla aineen kulkeutumista saatiin hidastettua.