Teknologia tehostaa työtä iäkkäiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
5.3.2025 00:01:00 EET | Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL | Tiedote
Lääkkeiden annosjakelun ja yövalvonnan teknologiat voivat säästää työaikaa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, todetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa.
Lääkkeiden annosjakelu säästi keskimäärin 10 minuuttia ja yövalvonnan teknologioiden käyttö noin 45 minuuttia työntekijän aikaa työvuoroa kohden.
”Laskennallisesti työajan säästö vastaisi 25 asiakkaan yksikössä noin yhden työntekijän työpanosta 16:sta”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Sinervo.
Tulokset perustuvat ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstön kirjauksiin eri tehtäviin kuluvasta työajasta sekä kyselyaineistoon.
Teknologian käyttö vapauttaa aikaa, mutta ei automaattisesti
“Teknologioiden käytön hyötyihin vaikuttavat yksikön koko ja fyysiset tilat. Yövalvontaan vaikuttaa esimerkiksi se, sijaitsevatko tiimit tai yksikön osat samassa rakennuksessa vaiko kauempana toisistaan ja se, kuinka monta työntekijää yövuorossa on. Vaikka teknologia vähentää työtä yövalvonnassa, on yksikössä tarvittaessa oltava henkilöstöä esimerkiksi asiakkaan nostamista varten”, Sinervo huomauttaa.
”Nykyiset säädökset ja valvontaviranomaisten toimilupakäytännöt myös edellyttävät tiettyä henkilöstömäärää yövuorossa. Siten henkilöstöä ei ole voitu vähentää, vaikka teknologia sen mahdollistaisikin”, hän jatkaa.
Työajan säästön lisäksi yövalvonnan teknologiat muuttivat työntekijöiden työkäytäntöjä. Rutiinikiertojen sijaan työntekijät menivät asiakkaan luokse silloin, kun liikesensorit tai älymatot ilmoittivat jotakin tapahtuneen. Näin he pystyivät kohdentamaan aikaa yksilöllisemmin asiakkaille, jotka sitä tarvitsivat.
Lääkkeiden annosjakelun, jossa lääkkeet on jaettu apteekissa asiakkaiden kerta-annospusseihin, puolestaan todettiin vapauttavan aikaa muihin töihin ja vähentävän lääkevirheitä. Toisaalta erityisesti silloin, kun asiakkaan lääkkeet vaihtuivat usein, annosjakelu tuotti ylimääräistä työtä.
Lääkeannosjakelun ja yöaikaisen valvonnan teknologioilla ei ollut yhteyttä asiakastyytyväisyyteen. Teknologiaa käyttävissä yksiköissä asiakkaat kokivat hoitajien ajan riittävyyden niukasti heikommaksi kuin yksiköissä, joissa teknologiaa ei käytetty.
Teknologiat on integroitava työhön, ja niiden vaikutuksia on tutkittava lisää
Teknologian hyötyjen saavuttaminen edellyttää laitteiden käytön integroimista yksiköiden toimintakäytäntöihin.
”Aiempien tutkimusten mukaan henkilöstö tunnistaa teknologian potentiaalin hoitotyön tukemisessa. Etenkin ympärivuorokautisen hoidon henkilöstö tarvitsee koulutusta teknologian käyttöön”, sanoo THL:n erikoistutkija Kim Josefsson.
Ympärivuorokautiseen hoitoon on tulossa lupaavia teknologioita, kuten tekoälyavusteinen kirjaaminen, mutta kokeilukäytössä olevia teknologioita ei ole voitu vielä luotettavasti tutkia. Myös muiden teknologioiden käytön vaikutuksia on tutkittava lisää.
“Tutkimuksessamme tarkasteltujen teknologioiden käyttö ei vaikuttanut asiakastyytyväisyyteen, mutta asia vaatii lisätutkimusta. Lisäksi tarvitaan tietoa siitä, miten mahdollinen laaja teknologian käyttö vaikuttaa asiakkaan ja hoitajien välisen vuorovaikutuksen määrään ja sisältöön”, Josefsson toteaa.
Tutkimuksen työaikaa koskeva selvitys toteutettiin keväällä 2024 noin 60 toimintayksikössä, joista noin puolet käytti teknologiaa ja puolet kuului vertailuryhmään. Asiakasvaikutusten arviointi perustuu vuoden 2024 THL:n Kansalliseen vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyyn sekä Vanhuspalvelujen tila -seurantaan, johon vastasi noin 1800 ympärivuorokautisen hoidon esihenkilöä. Teknologian käyttöä tutkittiin tilanteessa, jossa vähimmäishenkilöstömitoitus oli 0,65. Tuloksia ei voida suoraan soveltaa nykyhetkeen, jossa vähimmäismitoitus on alennettu 0,60:een.
Lisätiedot
Teknologioiden käytön huomioiminen ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksessa. Arviointitutkimuksen loppuraportti.Kehittyvät iäkkäiden palvelut Suomessa: Vanhuspalvelujen tila -seurannan tuloksia 2023.
Timo Sinervo
tutkimusprofessori
THL
puh. 029 524 7231
etunimi.sukunimi@thl.fi
Kim Josefsson
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7118
etunimi.sukunimi@thl.fi
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Ukrainan oppi Suomelle: henkinen kriisinkestävyys rakentuu koko yhteiskunnan kyvystä tukea ihmisten selviytymistä – ja sitä vahvistetaan jo normaalioloissa23.10.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
THL:n tutkimus osoittaa, että väestön henkinen kriisinkestävyys on tiiviisti yhteydessä koko yhteiskunnan toimintakykyyn. Ukrainassa siviiliväestön selviytymistä ja jaksamista ovat tukeneet arjen jatkuvuuden ja palvelujen ylläpitäminen, vahva kansalaisyhteiskunta, paikallisen päätöksenteon joustavuus, digitalisaation hyödyntäminen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen muuttuvissa olosuhteissa. Suomelle keskeinen viesti on, että henkistä kriisinkestävyyttä ja sen edellytyksiä tulee vahvistaa jo normaalioloissa.
THL viikolla 44/202622.10.2026 15:22:27 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 22.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet pe 23.10. Mitä voimme oppia Ukrainalta henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisesta? – CIVRES-hankkeen tulosten julkistaminen. Millaiset toimintatavat ovat vahvistaneet yhteiskunnan ja väestön resilienssiä poikkeusoloissa? Entä mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi? Lisätietoja ja embargopyynnöt: viestintäpäällikkö Oliver Kiviharju, etunimi.sukunimi(at)thl.fi to 29.10. Hyvinvoin
Kutsu: Vahvempi kuin pelko – miten yhteisöt toipuvat väkivallan jälkeen?19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Miten yhteiskunta, yhteisöt ja ammattilaiset toipuvat väkivaltaisesta teosta? Mitä voimme oppia Utøyasta, Viertolasta ja Ukrainasta? Entä mitä terrorismi maksaa yhteiskunnalle?
Muistutuskutsu: Ukrainasta oppeja Suomen kriisinkestävyyteen – THL julkaisee CIVRES-tutkimuksen tulokset 23.10.19.10.2026 07:55:00 EEST | Kutsu
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) CIVRES-hankkeessa tutkittiin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainan väestön hyvinvointiin ja henkiseen kriisinkestävyyteen. Keskeisten tulosten lisäksi julkaisutilaisuudessa käsitellään sitä, mitä oppeja Ukrainan kokemuksista voidaan soveltaa Suomessa varautumisen, kriisinkestävyyden ja yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi.
THL viikolla 43/202615.10.2026 15:33:04 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 15.10. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://thl.fi/ajankohtaista/tapahtumat THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Uutiset ma 19.10. Sininauhaliitto sähköisten pelihaittapalveluiden tuottajaksi vuosille 2027–2031. Lisätiedot: riikka.salmelin(at)thl.fi, puh. 029 524 8036 ti 20.10. THL julkaisee suosituksia lähisuhdesurmien ehkäisemiseksi. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomessa on kuollut lähisuhdesurmien seurauksena yhteensä 288 aikuista ja lasta. Kansallinen selvitystoiminto auttaisi ehkäisemään uusia surmia, tunnistamaan palvelujärjestelmän puutteita ja vahvistamaan väkivallan ehkäisyä kustannustehok
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme