Psyykkinen stressi lisää merkittävästi nuorten naisten riskiä saada aivoinfarkti, jolle ei ole tunnettua altistavaa syytä
Lisääntynyt psyykkinen stressikuormitus nostaa merkittävästi aivoinfarktin riskiä nuorilla naisilla, joilla ei ole tunnettua aivoinfarktille altistavaa syytä. Miehillä vastaavaa riskin nousua ei havaittu, osoitti HUS Helsingin yliopistollisesta sairaalasta johdettu laaja kansainvälinen tutkimus.

Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit ovat tutkimusten perusteella yleistyneet osin tuntemattomista syistä. Jopa 50 prosentilla nuorista aivoinfarktiin sairastuneista ei ole perinteisiä aivoinfarktin riskitekijöitä, eli aivoinfarktit jäävät ns. salasyntyisiksi.
SECRETO-tutkimuksessa oli mukana 426 alle 50-vuotiasta henkilöä, jotka olivat hiljattain sairastaneet salasyntyisen aivoinfarktin ja 426 samanikäistä verrokkihenkilöä. Tutkittavia rekrytoitiin 19 sairaalassa eri puolilla Eurooppaa. Tutkimuksessa kerättiin laajasti tietoja tutkittavien aiemmista perussairauksista, elämäntavoista ja sukutaustasta.
Jatkuva stressi nuorten naisten aivoinfarktin riskitekijänä
SECRETO-tutkimus on suurin kansainvälinen tutkimus, jossa on pystytty osoittamaan, että lisääntynyt psyykkinen stressikuormitus, etenkin sen jatkuessa vähintään kohtalaisella tasolla, lisää aivoinfarktin riskiä selvästi varsinkin nuorilla naisilla (18–49-vuotiaat), joilla infarktin syy jää muuten tuntemattomaksi.
Stressiä mitattiin käyttäen kansainvälistä akkreditoitua kyselyä. Kyselyssä potilaita pyydettiin arvioimaan omaa stressitasoaan elämänsä eri osa-alueilla viimeisen kuukauden aikana ennen sairastumistaan. Sama kysely tehtiin verrokkihenkilöille.
Psyykkinen stressikuormitus on riskitekijä, johon voidaan vaikuttaa elintapamuutoksilla.
“Eroa nuorten naisten ja miesten välillä voidaan mahdollisesti selittää sillä, että nuorten naisten pitää tasapainotella elämän eri osa-alueilla miehiä enemmän, ja tämä lisää stressikuormitusta”, sanoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, tohtorikoulutettava Shakar Kutal.
Aivoinfarkti nuorella iällä voi vaikuttaa sairastuneen opiskelu- ja työkykyyn, perhe-elämään ja toimintakykyyn vuosikymmenien ajan. Jatkossa tuleekin selvittää tarkemmin mekanismeja stressikuormituksen ja aivoinfarktiriskin välillä, tutkijat korostavat. Aivoinfarktien ennaltaehkäisyyn ja tutkimuksen edistämiseen tähtäävät keinot ovat yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeitä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Neurology-tiedelehdessä. Tutkimus on osa HUSin neurologian johtamaa kansainvälistä SECRETO-monikeskustutkimusta (Searching for Explanations for Cryptogenic Stroke in the Young: Revealing the Etiology, Triggers, and Outcome), joka selvittää nuorten salasyntyisen aivoinfarktien syitä ja taustatekijöitä.
Tutkimusartikkeli: Association between self-perceived stress and cryptogenic ischemic stroke in young adults: a case-control study. Julkaistu Neurology-lehdessä verkossa 5.3.2025.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Nicolas Martinez-MajanderNeurologian erikoislääkäri, dosenttiHUS, Neurokeskus
nicolas.martinez-majander@hus.fiJukka PutaalaOsastonylilääkäri, dosentti, SECRETO-tutkimuksen johtajaHUS, Neurokeskus
jukka.putaala@hus.fiTietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme