Etelä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran rahoitus Uudellemaalle, Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon kasvoi – Investointien ja yrityskauppojen rahoitus huolestuttavan alhaalla
Finnvera myönsi Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille rahoitusta vuonna 2024 yhteensä 353 miljoonaa euroa (339). Vaikka rahoitus kasvoi edellisvuodesta, toimintaympäristön epävarmuus näkyi investoinneissa ja omistajanvaihdoksissa. Finnveran osarahoittamien investointien määrä laski Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa, joskin Kymenlaaksossa nähtiin hienoista kasvua. Omistajanvaihdosten rahoitus laski kaikissa alueen maakunnissa ja romahti voimakkaimmin Etelä-Karjalassa. Epävarmuuden ohella etenkin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson talouden alavirettä voi selittää se, että maakunnissa on vähän keskikokoisia, työllistäviä yrityksiä, sanoo aluejohtaja Anna Karppinen. Vuoden 2025 näkymät alueella vaikuttavat varovaisen positiivisilta. Huoltovarmuuteen, turvallisuusteknologiaan tai energiantuotantoon liittyvät kehityshankkeet voivat tuoda mukanaan uusia investointeja ja mahdollisuuksia alueen yrityksille.
Finnvera myönsi vuonna 2024 Uudenmaan alueen yrityksille rahoitusta 307 miljoonaa (294), Etelä-Karjalan yrityksille 27 miljoonaa (30) ja Kymenlaakson yrityksille 19 miljoonaa (15).
Rahoitus painottui yritysten käyttöpääomarahoitukseen. Uudellamaalla Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa rahoittamat investoinnit laskivat viidenneksellä vertailukaudesta, ja investointien määrä oli alimmillaan viiteen vuoteen. Etelä-Karjalassa rahoitetut investoinnit laskivat jopa yli 75 prosenttia edellisvuodesta. Kymenlaaksossa investoinnit puolestaan nousivat yhtä vahvasti, mutta määrä on silti edelleen alhaisella tasolla,14 miljoonassa eurossa.
– Uudellamaalla tilanne on ollut viime vuodet tasainen, ja maakunnan yrityksille myönnetty rahoitus vastasi 2024 lähes kolmasosaa Finnveran valtakunnallisesta kotimaan rahoituksesta. Talouden alavire näkyy erityisesti itärajan lähellä, missä geopoliittiset vaikutukset ovat tuntuneet eniten. Tämä näkyy kautta linjan kuluttajien luottamuksesta yritysten investointihalukkuuteen. Aina taustalla ei ole yhteistä nimittäjää, vaan pienissä maakunnissa yksittäisten yritysten hankkeilla ja niiden ajoittumisella on suuri merkitys, ja vuosittaiset vaihtelut voivat olla suuria. Satatuhatta euroa voi olla iso muuttuja vuotuisissa rahoitusmäärissä, Finnveran Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen sanoo.
Karppisen mukaan kasvun kannalta haaste on pienten maakuntien elinkeinorakenteen murros.
– Kaakkois-Suomessa niin sanottu savupiipputeollisuus on vähentynyt, ja muut yritykset ovat usein pieniä. Keskikokoisia työnantajayrityksiä, joita Finnveran rahoitus erityisesti hyödyttäisi, on vähän. Maakuntien elinvoima ei voi pitkällä tähtäimellä rakentua yksittäisten yritysten tai investointien varaan eikä viennin kasvu etene ilman kasvuyrityksiä. On hienoa, että yliopisto tuo alueelle uutta potentiaalista yrityskantaa etenkin vihreän siirtymän ja energiantuotannon innovaatioissa.
Toimialojen rahoituksessa eroja maakuntien välillä, teollisia investointeja kaivataan
Uudellamaalla teollisuuden rahoitus nousi 15 prosenttia 96 miljoonaan euroon vuonna 2024, kun muiden päätoimialojen rahoituksessa muutokset olivat vähäisiä. Uudellamaalla teollisten investointien määrä laski edelleen. Liike-elämän palveluissa investoinnit kasvoivat, erityisesti tietojenkäsittelypalveluissa.
Etelä-Karjalassa teollisuuden osuus rahoituksesta on perinteisesti merkittävä ja oli noususuunnassa. Sen sijaan palvelualojen rahoitus maakunnassa laski selvästi. Liike-elämän palvelujen rahoitus laski yli kolmanneksella 5 miljoonaan euroon sekä kaupan ja kuluttajapalveluiden alan yritysten rahoitus vajaalla kolmanneksella noin 2 miljoonaan euroon.
Kymenlaaksossa taas laskutrendi oli erityisen selvä teollisuuden rahoituksessa, joka aleni edellisvuodesta yli viidenneksen 6 miljoonaan euroon. Kaupan ja kuluttajapalveluiden alalla rahoitus lähes 2,5-kertaistui 8 miljoonaan euroon. Liike-elämän palveluja rahoitettiin lähes puolet edellisvuotta enemmän.
Kaikissa maakunnissa matkailuinvestointien määrä kasvoi hienoisesti.
– Teollisia investointeja kaivattaisiin lisää Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan yritysten kilpailukyvyn ja viennin kehittämiseksi sekä alueellisen elinvoimaisuuden ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Uusiutuvan energian saatavuuden rajoitukset, esimerkiksi tuulivoimarakentamisessa, on voinut vaikuttaa teollisuuden investointihalukkuuteen alueella, Karppinen sanoo.
Viennin rahoitus piristyi, omistajanvaihdoksissa pohjakosketus toivon mukaan nähty – Finnveran lainarahoitus kiinnosti
Alueen maakunnissa viennin rahoitus oli aiempaa aktiivisempaa. Uudellamaalla pk-vientitakuita ja vientitakauksia myönnettiin reilun viidenneksen edellisvuotta enemmän. Etelä-Karjalassa viennin rahoitus oli lähes edellisvuoden tasolla. Myös Kymenlaaksossa vientiä rahoitettiin jälleen hiljaisemman edellisvuoden jälkeen.
Sen sijaan yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten rahoitus oli erittäin alhaista. Finnveran rahoittamien omistajanvaihdosten määrä oli Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa alimmillaan viiteen vuoteen. Myös Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten määrä laski, mutta pudotus oli lievempi. Etelä-Karjalassa rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski alle puoleen edellisvuodesta, ja niihin myönnettiin 1,9 miljoonaa euroa rahoitusta.
– Tilanne on huolestuttava. Pienissä yrityksissä kauppoja tehdään edelleen, mutta suuremmissa yrityskaupoissa on näkynyt selvästi varovaisuutta. Yritystoiminnan jatkuvuudella on silti kansantaloudellisesti iso merkitys, ja yrityskaupat ovat Finnveralle tärkeä teema. Odotamme, että yrityskaupat kääntyvät nousuun, myös alueellisilla aktiviteeteilla voi olla tälle merkitystä.
Finnveran lainarahoitus kiinnosti. Uudellamaalla myönnettiin vuonna 2024 InvestEU:n takaamia digitalisaatio- ja ympäristölainoja 34 miljoonaa euroa, mikä on lähes puolet valtakunnallisesti myönnetyistä lainoista. Lainoja myönnettiin myös Kaakkois-Suomessa yhteensä lähes kolme miljoonaa.
Finnvera lanseerasi syksyllä 2024 määräaikaisen lainaohjelman mikroyritysten kasvuun. Loka-joulukuussa 2024 lainaa myönnettiin 5,6 miljoonaa euroa. Myönnetyistä lainoista hieman alle puolet kohdentui Uudellemaalle. Lainaa on haettu myös muissa alueen maakunnissa. Laina mikroyrityksen kasvuun on haettavissa maaliskuun loppuun, digitalisaatio- ja ympäristölainoja toukokuun loppuun saakka.
Vuoden 2025 näkymät varovaisen positiiviset
Etelä-Suomen alueella on käynnissä lukuisia investointikeskusteluja, mikä viittaa kasvun kääntymiseen kuluvana vuonna. Alueella on näkyvissä runsaasti erilaisia uuden teknologian hankkeita, myös turvallisuusteknologiaan ja huoltovarmuuteen liittyen. Helmikuussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan erityisesti Uudellamaalla yritykset ovat aktiivisia tekoälyn käytössä.
– On tärkeää kannustaa yrityksiä innovoimaan ja investoimaan, jotta kasvu käynnistyisi. Toivomme, että yritykset lähtisivät rohkeasti hakemaan uutta kasvua, me autamme kyllä rahoituksen järjestymisessä, rohkaisee aluejohtaja Karppinen.
Lisätiedot:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Karppinen, aluejohtaja, Finnveran Etelä-Suomen alue, puh. 029 460 2671
Markus Korpela, aluepäällikkö, Finnvera, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso, puh. 029 460 2861
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Kutsu: Finnveran aluekatsaus 27.8. klo 9 – Lappi, Kainuu & Pohjois-Pohjanmaa21.8.2025 10:30:20 EEST | Kutsu
tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta keskiviikkona 27.8. klo 9.00 Teamsin välityksellä. Katsauksessa tarkastellaan alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituksen kehitystä alkuvuodelta 2025 kolmessa maakunnassa: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Suomalaisyritykset tekevät vientiä isolla riskillä – Vientikaupoista jopa yli 100 000 euron luottotappioita14.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Vientiyritykset ovat keskimäärin kasvuhakuisempia kuin kaikki yritykset. Kasvua haetaan uusilta markkinoilta kasvun vuoksi, ei yksittäisten syiden kuten Yhdysvaltain asettamien tullien vuoksi. Vientiyritykset ottavat kuitenkin kaupoissa suuria riskejä, joista voi seurata yrityksen toiminnan vaarantavia luottotappioita – enimmillään yritykset ovat menettäneet kaupoissa selvästi yli 100 000 euroa. Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Omistajanvaihdoksissa huolestuttava epäsuhta – Myyntiä harkitsevia yrityksiä liki kolminkertaisesti verrattuna mahdollisiin ostajayrityksiin30.7.2025 11:43:42 EEST | Tiedote
Tulevien viiden vuoden sisällä mahdollisesti myyntiin tulevia pk-yrityksiä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin yritysostoa harkitsevia yrityksiä. Määrällinen epäsuhta on kasvanut viime vuosien aikana, ja mitä pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellun omistajanvaihdoksen ajankohta menee, sitä suurempi on ero myynti- ja ostohalukkaiden yritysten määrissä. Tämä käy ilmi Pk-yritysbarometreista, joissa kartoitetaan säännöllisesti vastaajien suunnitelmia omistajanvaihdoksiin. Yrittäjistä reilu neljännes on 55–64-vuotiaita eli lähestyy eläkeikää. Huoli, ettei yrityksille löydy tarpeeksi jatkajia, on perusteltu. Samaan aikaan kuitenkin yrityskanta on tasaisessa kasvussa. Finnveran rahoitus omistajanvaihdoksiin näyttää kääntyneen alkuvuonna kasvuun.
Finnveran Juuso Heinilä: Tullisopimus on lyhytaikainen helpotus, mutta tullit nakertavat vientiyritysten kilpailukykyä − Erityisen alttiita pk-vientiyritykset28.7.2025 12:57:23 EEST | Tiedote
EU:n ja Yhdysvaltain solmimalla tariffisopimuksella vältetään EU:ta uhanneet 30 prosentin tullit, mutta asetetaan sen sijaan 15 prosentin tulli tietyille tuotteille. Vaikka sopimus tuo viejille kaivattua ennustettavuutta ja vakautta, 15 prosentin tulli on edelleen merkittävä kaupan este, joka hidastaa talouskasvua, syö yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Pahiten tullien haitat osuvat pk-vientiyrityksiin, joilla puskurit ja reagointimahdollisuudet lisäkustannuksiin ovat usein suuria yrityksiä ohuemmat, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
EIR:n ja Finnveran pilottihanke Ukrainan tueksi vauhdittamaan suomalaisyritysten vientiä30.6.2025 09:15:28 EEST | Tiedote
Finnvera ja Euroopan investointirahasto (EIR) ovat allekirjoittaneet sopimuksen uudesta takausjärjestelystä, jonka turvin Finnvera voi myöntää lisää vientitakuita Ukrainaan. Sopimuksen tavoitteena on tukea EU-yrityksiä kaupankäynnissä Ukrainan kanssa sekä lujittaa taloussuhteita Ukrainan EU-jäsenyysprosessin tukemiseksi. Kyseessä on pilottihanke, joka mahdollisesti laajenee myöhemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme