Yrityslainojen korot laskeneet
6.3.2025 10:00:00 EET | Suomen Pankki | Tiedote
Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä suomalaiset yritykset nostivat muista rahoituslaitoksista uusia yrityslainoja[1] yli 1 mrd. euron edestä. Lainojen keskikorko oli 7,4 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 8,5 %. Muista rahoituslaitoksista nostettujen uusien yrityslainojen yleisin lainatyyppi oli factoring; niitä nostettiin 400 milj. euron edestä. Factoringrahoituksen[2] keskikorko (11,9 %) oli myös huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi tavanomaisten yrityslainojen (5,3 %). Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä pankkien (luottolaitosten) myöntämien uusien yrityslainojen[3] keskikorko oli 4,7 %, kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 5,8 %. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä uusia yrityslainoja nostettiin pankeista 6,3 mrd. euron edestä. Pankeista nostettiin lainatyypeistä eniten tavanomaisia yrityslainoja, 5,2 mrd. euron edestä.
Euriborkorkojen kehitys vaikuttaa yrityslainojen korkoihin Suomessa. Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä muiden rahoituslaitosten myöntämistä uusista yrityslainoista 47 % sidottiin euriborkorkoihin ja pankkien myöntämistä 82 %. Kiinteäkorkoisia lainoja muiden rahoituslaitosten myöntämistä lainoista oli 39 % ja vastaavasti pankkien myöntämistä 16 %.
Vuoden 2024 lopussa muiden rahoituslaitosten suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta oli 5,0 mrd. euroa ja kannan keskikorko 4,5 %[4], kun se vuosi sitten vastaavana aikana oli 4,9 %. Lainakannasta 75 % oli euriborsidonnaisia lainoja, ja seuraavaksi eniten (21 %) oli kiinteäkorkoisia lainoja. Yleisin lainatyyppi oli rahoitusleasing (lainoja 3,0 mrd. euroa) ennen tavanomaisia yrityslainoja (1,8 mrd. euroa). Pankkien myöntämien yrityslainojen kannan[5] (61,3 mrd. euroa) keskikorko laski vuoden aikana 0,7 prosenttiyksikköä ja oli vuoden 2024 lopussa 4,3 %. Pankkien myöntämien yrityslainojen kannasta euriborsidonnaisten lainojen osuus (83 %) on vieläkin suurempi kuin muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kannasta. Pankkien myöntämistä yrityslainoista kiinteäkorkoisia lainoja oli 13 %.
Muiden rahoituslaitosten myöntämien yrityslainojen kannan vuosikasvuvauhti oli 4,0 % vuoden 2024 lopussa. Vastaavana aikana pankkien myöntämien yrityslainojen kanta supistui –2,9 % vuodentakaisesta. Vuoden 2024 lopussa muut rahoituslaitokset olivat myöntäneet toimialoista eniten lainoja energia- ja teollisuustoimialoille – yhteensä hieman yli puolet yrityslainakannastaan. Pankit ovat myöntäneet lainoja eniten kiinteistöalalle ja seuraavaksi eniten teollisuus- ja energiatoimialoille.
Lisätietoja antavat:
- Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi,
- Pauli Korhonen, puh. 09 183 2280, sähköposti: pauli.korhonen(at)bof.fi.
Seuraava Muut rahoituslaitokset -tiedote julkaistaan 5.6.2025.
Muiden rahoituslaitosten tiedonkeruun julkaistut luvut löytyvät Suomen Pankin verkkosivuilta tämän linkin takaa.
[1] Pl. tili- ja korttiluotot ja non-recourse factoring.
[2] Pl. non-recourse factoring.
[3] Pl. asuntoyhteisöt.
[4] Pl. non-recourse factoring. Non-recourse on factoringrahoituksen muoto, jossa rahoituslaitos kantaa asiakkaalta ostetuista myyntisaatavista aiheutuvan luottotappioriskin kokonaan.
[5] Pl. asuntoyhteisöt.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 20.10. klo 12.0014.10.2026 14:00:00 EEST | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2025 käsittelyyn liittyvän julkisen kuulemisen tiistaina 20.10.2026 klo 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa (Arkadiankatu 3).
Centralbankskrediternas roll i styrningen av Eurosystemets räntor ökar när likviditeten minskar14.10.2026 11:02:29 EEST | Pressmeddelande
När affärsbankernas inlåning i centralbanken, dvs. centralbankslikviditeten, minskar, kommer styrningen av de korta penningmarknadsräntorna basera sig allt mer på en aktiv penningmarknad och Eurosystemets likviditetstillförande refinansieringstransaktioner. Beloppet av centralbanksinlåning minskar till följd av förfall av de värdepapper som Eurosystemet köpte under perioden med låg inflation och under coronapandemin.
Likviditeetin vähentyessä eurojärjestelmän luottojen rooli korkojen ohjauksessa kasvaa14.10.2026 11:02:29 EEST | Tiedote
Eurojärjestelmä ohjaa jatkossa lyhyitä rahamarkkinakorkoja aktiivisen rahamarkkinan ja keskuspankkiluottojen avulla, kun liikepankkien keskuspankkitalletusten määrä eli keskuspankkilikviditeetti vähenee. Talletusten määrä vähenee, kun eurojärjestelmän hitaan inflaation ja koronapandemian aikana ostamat arvopaperit erääntyvät.
Role of the Eurosystem’s refinancing operations in interest rate steering will grow as liquidity declines14.10.2026 11:02:29 EEST | Press release
As the volume of central bank liquidity declines, the Eurosystem will conduct its steering of short-term money market interest rates via an active money market and its refinancing operations. Central bank liquidity means central bank deposits held by commercial banks, i.e. central bank reserves. The amount of central bank reserves is declining as the debt securities purchased by the Eurosystem during the low inflation period and the COVID-19 pandemic mature.
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s årsmöten13.10.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) och Världsbankens gemensamma årsmöte i Bangkok den 16 oktober 2026. Chefdirektör Rehn företräder Finland i valutafondens styrelse.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme