EKP:n rahapoliittisia päätöksiä
EKP:n neuvosto päättää euroalueen rahapolitiikasta. EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä.
EKP:n lehdistötiedote 6.3.2025
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä käytettävää talletuskorkoa päätettiin laskea etenkin inflaationäkymiä, pohjainflaation kehitystä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta koskevan päivitetyn arvion perusteella.
Inflaatio hidastuu hyvää vauhtia. Sen kehitys on ollut edelleen jotakuinkin asiantuntijoiden odotusten mukaista, ja tuoreimmat arviot myötäilevät tiiviisti edellisten inflaationäkymiä. Kokonaisinflaation arvioidaan nyt olevan keskimäärin 2,3 % vuonna 2025 ja 1,9 % vuonna 2026 sekä 2,0 % vuonna 2027. Vuoden 2025 inflaatiota on tarkistettu ylöspäin energian hintojen voimakkaamman nousun vuoksi. Energian ja elintarvikkeiden hinnoista puhdistettu inflaatio on tämänhetkisten asiantuntija-arvioiden mukaan keskimäärin 2,2 % vuonna 2025 ja 2,0 % vuonna 2026 sekä 1,9 % vuonna 2027.
Useimmat pohjainflaation mittarit viittaavat siihen, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen tuntumaan. Euroalueen inflaatio on edelleen nopeaa lähinnä siksi, että joidenkin toimialojen palkat ja hinnat mukautuvat aiempaan, hyvin nopeaan inflaatioon yhä huomattavalla viipeellä. Palkkojen nousu kuitenkin maltillistuu odotetusti, ja sen vaikutusta inflaatioon vaimennetaan osittain tinkimällä voitoista.
Rahapolitiikka on lievenemässä merkittävästi, sillä koronlaskut tekevät yritysten ja kotitalouksien lainanotosta edullisempaa ja lainanannon kasvu kohenee. Rahoitusolot kevenevät kuitenkin vain hitaasti, koska aiemmat koronnostot välittyvät edelleen luottokantaan, ja luotonanto pysyy yleisesti vaimeana. Taloudella on vastassaan yhä haasteita, ja asiantuntijat ovat taas alentaneet kasvuarvioitaan. Uusien arvioiden mukaan kasvu on 0,9 % vuonna 2025 ja 1,2 % vuonna 2026 sekä 1,3 % vuonna 2027. Vuosien 2025 ja 2026 arvioiden alentamisen syynä ovat viennin supistuminen ja investointien jatkuva vaisuus. Taustalla ovat muun muassa talouspoliittinen epävarmuus ja hyvin epävarma kauppapoliittinen tilanne. Kysynnän odotetaan kuitenkin ajan mittaan vahvistuvan lähinnä reaalitulojen kasvun ja aiempien koronnostojen vaikutusten vähittäisen laantumisen myötä.
EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti asettuu kestävästi kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Se määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella varsinkin nyt epävarmuuden lisääntyessä. EKP:n neuvoston korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, sekä arvioon pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen. EKP:n neuvosto ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
EKP:n ohjauskorot
EKP:n neuvosto päätti tänään laskea EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Talletuskorko on 12.3.2025 lähtien 2,50 %, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,65 % ja maksuvalmiusluoton korko 2,90 %.
Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)
APP- ja PEPP-ohjelmissa tehtyjen sijoitusten määrän annetaan pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta uudelleen.
***
EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia mandaattiinsa kuuluvia välineitä sen varmistamiseksi, että inflaatio asettuu keskipitkällä aikavälillä kestävästi kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi ja rahapolitiikan vaikutus välittyy sujuvasti talouteen. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan välittymistä euroalueen eri maihin, EKP:n neuvostolla on käytössään välittymisen turvaava instrumentti, jonka avulla se pystyy täyttämään hintavakaustehtävänsä tehokkaasti.
EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Invitation to the media: 10th RiskLab Finland, Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics, 27 June17.6.2025 14:56:31 EEST | Press invitation
Dear journalist, You are invited to participate in the 10th RiskLab Finland, Bank of Finland and European Systemic Risk Board Joint Conference on AI and Systemic Risk Analytics on Friday 27 June 2025 online or at the Bank of Finland auditorium (Rauhankatu 19, Helsinki). The conference will be held in a hybrid format, allowing virtual participation. The afternoon session starting at 14.00 will entail speeches from Governor Olli Rehn and Nobel Laureate in Economics Simon Johnson followed by an interview of Professor Johnson by Governor Rehn. In the registration form below, we ask you to indicate whether you will participate in the full programme or the afternoon session. Kindly find the programme below. Please note that all times listed in the conference schedule are in Finnish local time (UTC+3 EEST). Please register by 25 June 2025 at 15.00 by using link below: Register here ------ Full programme Time: Friday, 27 June 2025 Place: Bank of Finland Auditorium, address: Rauhankatu 19, Hels
I januari–mars 2025 betalades med kort i första hand till affärer som säljer livsmedel och alkoholfria drycker12.6.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande
De finländska betaltjänstleverantörernas kunder betalade med betalkort för sammanlagt 17,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 854 miljoner euro (5,2 %) mer än vid motsvarande tidpunkt året innan. Nästan en tredjedel av summan betalades till försäljare, vars näringsgren är livsmedel och alkoholfria drycker. Kunderna köpte livsmedel och alkoholfria drycker till ett värde av 5,1 miljarder euro under första kvartalet 2025, vilket var 2 % mer än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan.
Kortilla maksettiin tammi-maaliskuussa 2025 ensisijaisesti elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia myyville kaupoille12.6.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat maksoivat maksukortilla yhteensä 17,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 854 milj. euroa (5,2 %) enemmän kuin edeltävänä vuonna vastaavana ajankohtana. Lähes kolmasosa summasta maksettiin myyjille, joiden toimiala on elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Asiakkaat ostivat elintarvikkeita ja alkoholittomia juomia 5,1 mrd. euron edestä vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli 2 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana.
In January–March 2025, card payments were primarily made to vendors of food and non-alcoholic beverages12.6.2025 10:00:00 EEST | Press release
In the first quarter of 2025, the value of card payments by Finnish payment service providers’ customers totalled EUR 17.1 billion, which was EUR 854 million (5.2%) more than in the corresponding period a year earlier. Almost a third of this amount was paid to vendors in the food and non-alcoholic beverages industry. The aggregate value of customers’ purchases of food and non-alcoholic beverages was EUR 5.1 billion in the first quarter of 2025, 2% more than in the corresponding period a year earlier.
Handelspolitiken och säkerhetsmiljön anger riktningen för Finlands ekonomi under åren framöver10.6.2025 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den handelspolitiska utvecklingen är riktgivande för den ekonomiska omvärlden. En upptrappning av handelskriget skulle vara ett bakslag för Finlands ekonomi. För att förstärka Europas yttre säkerhet krävs inte bara nationella insatser utan också gemensamma europeiska initiativ. EU:s nya finanspolitiska regelverk tillåter flexiblare höjning av försvarsutgifterna, men för försvarsinvesteringarna behövs varaktiga finansiella lösningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme