Väitös: Sepelvaltimotautikohtauksen aikainen kammiovärinä tai -tiheälyöntisyys altistaa sydänäkkikuolemalle vuosienkin päästä

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy, ja äkillinen sydänkuolema on niistä pelätyimpiä. Minna Järvensivu-Koivunen selvitti väitöstutkimuksessaan äkillisen sydänkuoleman esiintyvyyttä ja sen riskitekijöitä. Hän selvitti myös, voiko koneoppiminen parantaa riskien arviointia.

Tampereen yliopistossa ja Tampereen Sydänsairaalassa tehty laaja, yli 10 000 sepelvaltimotautikohtauspotilaan rekisteritutkimus osoitti, että vaikka sydänsairauksien hoito on kehittynyt merkittävästi, äkillinen sydänkuolema on edelleen vakava uhka erityisesti niille, joilla on ollut äkillinen sepelvaltimotautikohtaus.

Tutkimuksen perusteella 12 vuoden jälkeen sepelvaltimotautikohtauksesta viisi prosenttia potilaista oli saanut äkillisen sydänkuoleman, ja noin 18 prosenttia sydän- ja verisuonikuolemista oli äkillisiä sydänkuolemia. Luvut ovat aiempia tutkimuksia alhaisemmat, mikä voi johtua parantuneesta ennaltaehkäisystä ja hoidoista. Vaikka tilanne on parantunut, äkillinen sydänkuolema on yhä merkittävä kuolinsyy. Erityisen huolestuttavaa on, että sepelvaltimotautikohtauksen aikainen kammiovärinä tai -tiheälyöntisyys vaikuttaa olevan pitkäaikainen riskitekijä äkilliselle sydänkuolemalle potilailla, joiden sydämen vasemman kammion pumppauskyky on normaali tai vain lievästi alentunut.

– Löydös on merkittävä, sillä se osoittaa, että kammiovärinä ja -tiheälyöntisyys eivät ole vain akuutin kohtauksen aikaisia ongelmia, vaan ne voivat ennakoida myöhempää äkillistä sydänkuolemaa. Siksi on tärkeää arvioida tarkasti myös niitä potilaita, joilla ei ole perinteisiä äkkikuoleman riskitekijöitä, kuten vaikeasti heikentynyttä vasemman kammion pumppauskykyä, Järvensivu-Koivunen toteaa.

Tutkimus vahvistaa lisäksi, että aktiivinen tupakointi lisää merkittävästi äkillisen sydänkuoleman riskiä sepelvaltimotautipotilailla. Tupakoivilla potilailla oli lähes kaksinkertainen riski äkilliseen sydänkuolemaan verrattuna tupakoimattomiin tai entisiin tupakoitsijoihin.

– Tupakoivat potilaat olivat myös keskimäärin 10 vuotta nuorempia sepelvaltimotautikohtauksen saadessaan kuin tupakoimattomat. Tupakoinnin lopettaminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, ja siksi on hyvin tärkeää tukea potilaita siinä, Järvensivu-Koivunen painottaa.

Järvensivu-Koivusen tutkimuksessa potilaiden EKG-tietoja analysoitiin myös kolmen eri koneoppimisalgoritmin avulla. Näin pyrittiin tunnistamaan äkillisen sydänkuoleman riskitekijöitä. Tulokset osoittivat, että koneoppimisen avulla voidaan parantaa äkillisen sydänkuoleman ennustettavuutta.

Minna Järvensivu-Koivunen on kotoisin Nokian Tottijärveltä ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereelta vuonna 2016. Hän työskentelee tällä hetkellä kardiologian erikoistuvana lääkärinä Tampereen Sydänsairaalassa.

Väitöstilaisuus perjantaina 21. maaliskuuta

LL Minna Järvensivu-Koivusen kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Sudden cardiac death in patients with previous acute coronary artery syndrome tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.3.2025 kello 12.00 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Rissanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.