Väitös: Sepelvaltimotautikohtauksen aikainen kammiovärinä tai -tiheälyöntisyys altistaa sydänäkkikuolemalle vuosienkin päästä
Äkillinen sydänkuolema on merkittävä uhka sepelvaltimotautipotilaille. Lääketieteen lisensiaatti Minna Järvensivu-Koivusen väitöstutkimus valottaa äkillisen sydänkuoleman esiintyvyyttä nykyaikana. Tutkimus paljastaa, että sepelvaltimotautikohtauksen aikainen elvytykseen johtava kammiovärinä tai -tiheälyöntisyys on riskitekijä äkilliselle sydänkuolemalle myös vuosien päästä, toisin kuin aiemmin on arveltu.
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy, ja äkillinen sydänkuolema on niistä pelätyimpiä. Minna Järvensivu-Koivunen selvitti väitöstutkimuksessaan äkillisen sydänkuoleman esiintyvyyttä ja sen riskitekijöitä. Hän selvitti myös, voiko koneoppiminen parantaa riskien arviointia.
Tampereen yliopistossa ja Tampereen Sydänsairaalassa tehty laaja, yli 10 000 sepelvaltimotautikohtauspotilaan rekisteritutkimus osoitti, että vaikka sydänsairauksien hoito on kehittynyt merkittävästi, äkillinen sydänkuolema on edelleen vakava uhka erityisesti niille, joilla on ollut äkillinen sepelvaltimotautikohtaus.
Tutkimuksen perusteella 12 vuoden jälkeen sepelvaltimotautikohtauksesta viisi prosenttia potilaista oli saanut äkillisen sydänkuoleman, ja noin 18 prosenttia sydän- ja verisuonikuolemista oli äkillisiä sydänkuolemia. Luvut ovat aiempia tutkimuksia alhaisemmat, mikä voi johtua parantuneesta ennaltaehkäisystä ja hoidoista. Vaikka tilanne on parantunut, äkillinen sydänkuolema on yhä merkittävä kuolinsyy. Erityisen huolestuttavaa on, että sepelvaltimotautikohtauksen aikainen kammiovärinä tai -tiheälyöntisyys vaikuttaa olevan pitkäaikainen riskitekijä äkilliselle sydänkuolemalle potilailla, joiden sydämen vasemman kammion pumppauskyky on normaali tai vain lievästi alentunut.
– Löydös on merkittävä, sillä se osoittaa, että kammiovärinä ja -tiheälyöntisyys eivät ole vain akuutin kohtauksen aikaisia ongelmia, vaan ne voivat ennakoida myöhempää äkillistä sydänkuolemaa. Siksi on tärkeää arvioida tarkasti myös niitä potilaita, joilla ei ole perinteisiä äkkikuoleman riskitekijöitä, kuten vaikeasti heikentynyttä vasemman kammion pumppauskykyä, Järvensivu-Koivunen toteaa.
Tutkimus vahvistaa lisäksi, että aktiivinen tupakointi lisää merkittävästi äkillisen sydänkuoleman riskiä sepelvaltimotautipotilailla. Tupakoivilla potilailla oli lähes kaksinkertainen riski äkilliseen sydänkuolemaan verrattuna tupakoimattomiin tai entisiin tupakoitsijoihin.
– Tupakoivat potilaat olivat myös keskimäärin 10 vuotta nuorempia sepelvaltimotautikohtauksen saadessaan kuin tupakoimattomat. Tupakoinnin lopettaminen on yksi tehokkaimmista tavoista vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä, ja siksi on hyvin tärkeää tukea potilaita siinä, Järvensivu-Koivunen painottaa.
Järvensivu-Koivusen tutkimuksessa potilaiden EKG-tietoja analysoitiin myös kolmen eri koneoppimisalgoritmin avulla. Näin pyrittiin tunnistamaan äkillisen sydänkuoleman riskitekijöitä. Tulokset osoittivat, että koneoppimisen avulla voidaan parantaa äkillisen sydänkuoleman ennustettavuutta.
Minna Järvensivu-Koivunen on kotoisin Nokian Tottijärveltä ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereelta vuonna 2016. Hän työskentelee tällä hetkellä kardiologian erikoistuvana lääkärinä Tampereen Sydänsairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 21. maaliskuuta
LL Minna Järvensivu-Koivusen kardiologian alaan kuuluva väitöskirja Sudden cardiac death in patients with previous acute coronary artery syndrome tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.3.2025 kello 12.00 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Tuomas Rissanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Järvensivu-Koivunen
minna.koivunen@sydansairaala.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Säännöllinen aerobinen harjoittelu alentaa verenpainetta19.6.2025 08:10:00 EEST | Tiedote
Kahdeksan kuukauden maratonkoulun aikana tutkimukseen osallistuneiden verenpaine, ääreisverenkierron vastus ja solunulkoinen nestemäärä vähenivät, samalla kun kehon koostumus ja aineenvaihdunta paranivat. Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten liikunta voi vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Väitös: Digitaalisessa maailmassa kuluttajien yksityisyyskokemus on jatkuvassa muutoksessa17.6.2025 08:54:53 EEST | Tiedote
Kuluttajien kokemus henkilökohtaiseen dataan liittyvästä yksityisyydestä ei ole pysyvä, vaan rakentuu yhä uudelleen arjen tilanteissa. KTM Johanna Horppu esittää väitöskirjassaan, että yksityisyys on monitasoinen käsite, johon liittyviä päätöksiä ei tehdä vain tiedon, vaan myös tunteiden perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme