Tutkijat kehittivät ihonkaltaisen geelin, joka osaa korjata itse itsensä
Tutkimustulosta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pehmeässä robotiikassa ja keinotekoisen ihon kehittämisessä.

Tutkijat ovat kehittäneet hydrogeelin, jonka ainutlaatuinen rakenne yhdistää mekaanisen jäykkyyden, taipuisuuden ja itsekorjautuvuuden. Se on yhtä vahvaa, joustavaa ja pehmeää kuin iho. Ja jos se vaurioituu, se korjaa itsensä lähes täysin vuorokaudessa. Tutkimushanketta johtivat akatemiatutkija Hang Zhang ja professori Olli Ikkala Aalto-yliopistosta sekä professori Josef Breu saksalaisesta Bayreuthin yliopistosta.
Professori Olli Ikkalan mukaan tutkimus on esimerkki siitä, miten biologisten materiaalien ominaisuudet innoittavat meitä kehittämään vastaavia uusia toiminnallisuuksia synteettisiin materiaaleihin.
"Tulevaisuudessa meillä voi olla esimerkiksi robotteja, joilla on kestävä, itsestään paraneva iho, tai synteettisiä kudoksia, jotka korjaavat itse itsensä. Arkielämän sovelluksiin on vielä matkaa, mutta tutkimustulos voi uudistaa tapaa tehdä materiaalisuunnittelua”, Ikkala jatkaa.
Hydrogeeli sisältää veteen liuenneita polymeerejä, ja se on normaalisti pehmeää ja kuohkeaa. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat lisäsivät hydrogeeliin pinta-alaltaan erittäin suuria ja samalla superohuita nanolevyjä. Näin saatiin aikaan järjestäytynyt rakenne, jossa nanolevyjen väleissä on valtava määrä toisiinsa kietoutuvia polymeerejä. Tämä paitsi paransi hydrogeelin mekaanisia ominaisuuksia, sai myös aikaan materiaalin itsekorjautumisen.
”Jäykkiä, vahvoja ja itsestään korjaantuvia hydrogeelejä on hyvin vaikea valmistaa. Olemme löytäneet mekanismin, jonka avulla tyypillisesti pehmeitä hydrogeelejä pystyy vahvistamaan. Tämä voi mullistaa uusien, luonnosta inspiraationsa saavien materiaalien kehittämisen”, Zhang mainitsee.
Ihmisen ihon kaltainen rakenne
Hydrogeelejä voidaan hyödyntää esimerkiksi lääkkeiden annostelussa, haavojen parantamisessa, pehmeän robotiikan antureissa ja keinotekoisessa ihossa.
”Yhden millimetrin sisällä on 10 000 nanolevytasoa, mikä tekee materiaalista jäykkää ja venymätöntä kuin ihmisen iho”, Zhang sanoo.
Keinoiho on nykyisin joko hyvin pehmeää ja itsekorjautuvaa tai hyvin jäykkää, jolloin se ei osaa korjata itse itseään.
“Meidän materiaalimme ratkaisee ongelman yhdistämällä kestävyyden riittävään molekyylien liikkuvuuteen, mikä taas mahdollistaa itsekorjautumisen”, Zhang sanoo.
Leipomista ja kynsien lakkausta
Tutkimus alkoi laboratoriossa noin kolme vuotta sitten, ja prosessi on yhtä yksinkertaista kuin leipominen. Tutkijatohtori Chen Liang sekoitti keskenään monomeerejä sisältävää jauhetta ja vettä, jossa on nanolevyjä. Seos laitettiin kynsien geelilakkauksessakin käytettävän UV-lampun alle.
“Lampun UV-säteily saa yksittäiset molekyylit sitoutumaan toisiinsa niin, että siitä tulee elastisen kiinteä geeli”, Liang sanoo.
Nanolevyt on suunnitellut ja valmistanut professori Josef Breu tutkijoineen.
”Keskeistä on, että nämä savenkaltaiset nanolevyt turpoavat veden vaikutuksesta erittäin tasaisesti. Nanoluokan ilmiötä voisi havainnollistaa vertaamalla sitä tulostuspapereihin, jotka asettuisivat spontaanisti senttimetrin etäisyydelle toisistaan. Polymeeriketjut puristuvat levyjen väleihin ja ketjujen kokema kitka tekee geelistä jäykän”, Breu kuvailee.
Kietoutumisesta korjaantumiseen
Myös materiaalin korjaantumisen salaisuus piilee nanolevyjen järjestäytymisessä sekä niiden väliin kietoutuvissa polymeereissä.
”Ohuet polymeerit liikkuvat toistensa ympärillä kuin kuin mikroskooppiset toisiinsa sotkeutuneet villalankakerät. Näitä polymeerejä on lukemattomia hyvin pienessä tilassa nanolevyjen välissä”, Zhang sanoo.
Kun polymeerit ovat kokonaan kietoutuneita toisiinsa, niitä ei voi enää erottaa toisistaan. Ja kun polymeerit katkaistaan, se on periaatteessa sama kuin leikkaisi nämä langat veitsellä.
“Kun asetamme rikotut pinnat takaisin yhteen, polymeerit ovat hyvin aktiivisia ja liikkuvia molekyylitasolla. Ne alkavat kietoutua uudelleen toisiinsa, ja materiaali korjaantuu itsestään”, Zhang selittää.
Materiaali on neljän tunnin kuluttua korjannut itsensä 80 tai 90 prosenttisesti, ja vuorokauden kuluttua se on tyypillisesti korjaantunut jo kokonaan.
Artikkeli julkaistaan 7. maaliskuuta Nature Materials -lehdessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli IkkalaProfessori, Aalto-yliopisto
Puh:050 4100 454olli.ikkala@aalto.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tähtitieteilijät kuvasivat maailmankaikkeuden varhaisimpia galakseja29.4.2025 18:00:00 EEST | Tiedote
James Webb -avaruusteleskoopin tuoreet kuvat tarjoavat tutkijoille ainutlaatuisen näkymän galaksien kehitykseen siitä lähtien, kun maailmankaikkeus oli alle miljardin vuoden ikäinen.
Ainutlaatuinen tutkimus kartoitti satelliittitietojen avulla elinoloja: ahma palaamassa Etelä-Suomeen23.4.2025 08:35:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, minkälaisissa metsätyypeissä ahma viihtyy. Suomen ahmapopulaatio on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen.
Tuore tutkimus kertoo Dark Souls -pelin tukevan pelaajia mielenterveyden haasteissa22.4.2025 11:10:00 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, kuinka Dark Souls -pelin pelaajat kokivat pelaamisen vaikuttavan myönteisesti mielenterveyteensä ja auttavan heitä kohtaamaan henkilökohtaisia haasteitaan.
Tekoälyn luovuus on katsojan silmässä8.4.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että arvotamme luovuutta sen mukaan, kuinka suuren osan luovasta toiminnasta pääsemme näkemään.
Aalto-yliopiston akateemiset tulokset ja kansainvälinen arvostus pysyivät vahvoina vuonna 20244.4.2025 14:10:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.4.2025 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2024. Aalto-yliopisto sijoittui vuonna 2024 erinomaisesti kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Kansainvälinen QS World University Rankings sijoitti Aalto-yliopiston Suomen ykköseksi ja sijalle 113 maailmanlaajuisesti. Taide ja muotoilu sijoittui hienosti maailmassa kahdeksannelle sijalle. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 21. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Aalto-yliopisto sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) excellence-laatuleiman osoituksena poikkeuksellisen laadukkaasta kehittämistyöstä. Keväällä 2024 myös saatettiin päätökseen yliopiston strategian arviointi ja päivitys. Tutkimustoiminta pysyi korkealla tasolla. Kansainvälisten vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä nousi 2 384:ään (2 210 edellisvuonna). Eniten viittauksia saavia ja korkean vaikuttavuuden top 10 % -julkaisuja näistä oli 1
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme