Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia
12.3.2025 07:10:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Tuoreessa tutkimuksessa ”Sosiaaliturva humanitaarisissa konteksteissa: asiantuntijanäkemyksiä Tansaniasta” tarkastellaan Tansanian sosiaaliturvajärjestelmää sekä sen kykyä vastata maata kohtaaviin humanitaarisiin kriiseihin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin, tautiepidemioihin ja pakolaisvirtoihin. Tutkimus tuo esiin suosituksia, joiden avulla sosiaaliturvatoimia voidaan edistää ja humanitaarinen reagointi voidaan integroida osaksi kansallista sosiaaliturvakehystä, jotta haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät saisivat parempaa tukea kriisien varalle
Tutkimusmenetelmät ja aineistot
Tutkimus perustuu laadulliseen analyysiin, joka perustui ensisijaisesti 20 haastatteluun eri asiantuntijoiden kanssa Tansaniassa. Haastateltavat edustivat julkista sektoria, kansainvälisiä järjestöjä, kehitysyhteistyötoimijoita ja humanitaarisia järjestöjä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin politiikkadokumentteja, ohjelma-arviointeja ja tilastoaineistoja, jotka valottavat Tansanian sosiaaliturvajärjestelmän nykytilaa ja haasteita
Tutkimuksen päätulokset
- Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ei ole riittävän joustava vastaamaan humanitaarisiin kriiseihin. Ilmastonmuutoksen myötä shokit ovat yleistyneet, ja järjestelmän on pystyttävä reagoimaan niihin nopeammin ja tehokkaammin. Tämä vaatii politiikkatoimijoiden parempaa koordinointia ja humanitääristen toimien integrointia osaksi laajempaa sosiaaliturvajärjestelmää.
- Tarvitaan parempaa ennakoivaa suunnittelua ja rahoitusta, jotta tuki saavuttaa ajoissa eniten apua tarvitsevat. Sosiaaliturvamekanismien on oltava joustavampia ja yhdistettävissä humanitaariseen apuun. Ilmaston vaikutusten ennakointia mahdollistavat tekniset työkalut, ja väestörekisterin jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä toimia.
- Politiikkareformit ovat välttämättömiä, jotta shokeilta suojaava sosiaaliturva voidaan sisällyttää osaksi kansallisia järjestelmiä. Sosiaaliturvaohjelmien on myös huomioitava haavoittuvaisten ryhmien erityiset tarpeet, ja kehittää palveluita, jotka soveltuvat esimerkiksi naisten, tyttöjen ja vammaisten tarpeisiin.
Tutkimus osoittaa, ettei Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ole asianmukaisesti valmistautunut sitä uhkaaviin humanitaarisiin shokkeihin. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät shokit, terveyskriisit ja alueelliset konfliktit vaikuttavat jo nyt miljooniin ihmisiin, eikä nykyinen järjestelmä ole riittävän joustava tarjoamaan riittävää oikea-aikaista tukea.
”Kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamiseksi Tansanian on integroitava shokkeihin herkästi reagoivia mekanismeja sosiaaliturvajärjestelmäänsä ja varmistettava, ettei yksikään haavoittuvassa asemassa oleva väestöryhmä jää vaille turvaa", peräänkuuluttaa Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Tutkimus toteutettiin osana UNU-WIDERin hanketta "Strengthening Safety Nets in Post-Conflict and Humanitarian Contexts". Tutkimusta rahoitti Suomen ulkoministeriö.
Tutkijaryhmä:
- Roosa Lambin, University of Oxford/The Open University, UK
- Winnie C. Muangi, University of Reading & University of Dar es Salaam, Tansania
- Milla Nyyssölä, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Finland
Tutkimus:
Roosa Lambin, Winnie C. Muangi & Milla Nyyssölä: Social protection in humanitarian contexts: exploring stakeholder views from Tanzania. WIDER Working Paper 2025/4.
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tutkimus: Korkeatuloisten perheiden lapset päätyvät yrittäjiksi moninkertaisesti muita useammin19.3.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus osoittaa, että korkeatuloisista perheistä tulevat lapset päätyvät yritysten omistajiksi ja yrittäjiksi huomattavasti muita useammin. Vanhempien tulojakauman ylimmästä prosentista tulevat lapset ovat yli viisi kertaa todennäköisemmin yrityksen omistajia ja lähes kolme kertaa todennäköisemmin uusia yrityksiä perustavia yrittäjiä kuin alimman tulopuolikkaan lapset. Keskeinen selittävä tekijä on omistajuuskokemus ennen yrittäjäksi ryhtymistä.
Tutkimustulokset: Henkilökohtainen ohjaus tehoaa, pelkkä kirje ei – hakeva toiminta lisää matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen16.3.2026 10:34:36 EET | Tiedote
Pelkkä tieto ei riitä houkuttelemaan matalasti koulutettuja aikuisia koulutukseen. Etlan ja Laboren tutkimus osoittaa, että kirjeitse lähetetty tieto koulutusmahdollisuuksista ei lisännyt koulutukseen hakeutumista, mutta työpaikoilla toteutettu henkilökohtainen ohjaus lisäsi osallistumista toisen asteen opintoihin noin kahdeksan prosenttia. Tulokset viittaavat siihen, että koulutuksen kasautumista voidaan purkaa kohdennetulla ja henkilökohtaisella tuella, vaikka se vaatii enemmän resursseja.
M&A-podcast: Kurjistuuko nuoriso? Tilastot vastaavat13.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
M&A&X-erikoisjaksossa puretaan yksi suomalaisen talouskeskustelun kysymyksistä: jäävätkö nuoret taloudellisesti jälkeen vanhemmista sukupolvista. Nuorisobarometri kertoo kasvavasta pessimismistä, mutta mitä tilastot todella näyttävät tuloista, varallisuudesta ja koulutuksesta?
KUTSU | Labore julkistaa kevään talousennusteensa 2.4.12.3.2026 17:36:40 EET | Kutsu
Kestääkö orastava kasvu geopolitiikan jännitteet? Kiihtyykö kotimainen inflaatio öljyn hinnan tahdissa? Helpottaako työmarkkinoiden jumi?
Tutkimus- ja kehityspolitiikan vaikutuksia arvioivissa kasvumalleissa jää usein keskeinen vaihe tarkastelematta11.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Innovaatioperustaisia kasvumalleja käytetään arvioitaessa tutkimus- ja kehittämispolitiikan vaikutuksia talouskasvuun. Laboren uudessa tutkimuksessa huomautetaan että näissä malleissa tarkastellaan usein vain pitkän aikavälin lopputuloksia – ei sitä, miten talous käytännössä siirtyy uuteen tasapainoon politiikkamuutosten jälkeen. Siirtymäpolkujen analyysi on tärkeää, koska politiikkamuutosten vaikutukset voivat näkyä taloudessa vasta pitkän ajan kuluttua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme