Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia
12.3.2025 07:10:00 EET | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Tuoreessa tutkimuksessa ”Sosiaaliturva humanitaarisissa konteksteissa: asiantuntijanäkemyksiä Tansaniasta” tarkastellaan Tansanian sosiaaliturvajärjestelmää sekä sen kykyä vastata maata kohtaaviin humanitaarisiin kriiseihin, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin luonnonkatastrofeihin, tautiepidemioihin ja pakolaisvirtoihin. Tutkimus tuo esiin suosituksia, joiden avulla sosiaaliturvatoimia voidaan edistää ja humanitaarinen reagointi voidaan integroida osaksi kansallista sosiaaliturvakehystä, jotta haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät saisivat parempaa tukea kriisien varalle
Tutkimusmenetelmät ja aineistot
Tutkimus perustuu laadulliseen analyysiin, joka perustui ensisijaisesti 20 haastatteluun eri asiantuntijoiden kanssa Tansaniassa. Haastateltavat edustivat julkista sektoria, kansainvälisiä järjestöjä, kehitysyhteistyötoimijoita ja humanitaarisia järjestöjä. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin politiikkadokumentteja, ohjelma-arviointeja ja tilastoaineistoja, jotka valottavat Tansanian sosiaaliturvajärjestelmän nykytilaa ja haasteita
Tutkimuksen päätulokset
- Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ei ole riittävän joustava vastaamaan humanitaarisiin kriiseihin. Ilmastonmuutoksen myötä shokit ovat yleistyneet, ja järjestelmän on pystyttävä reagoimaan niihin nopeammin ja tehokkaammin. Tämä vaatii politiikkatoimijoiden parempaa koordinointia ja humanitääristen toimien integrointia osaksi laajempaa sosiaaliturvajärjestelmää.
- Tarvitaan parempaa ennakoivaa suunnittelua ja rahoitusta, jotta tuki saavuttaa ajoissa eniten apua tarvitsevat. Sosiaaliturvamekanismien on oltava joustavampia ja yhdistettävissä humanitaariseen apuun. Ilmaston vaikutusten ennakointia mahdollistavat tekniset työkalut, ja väestörekisterin jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä toimia.
- Politiikkareformit ovat välttämättömiä, jotta shokeilta suojaava sosiaaliturva voidaan sisällyttää osaksi kansallisia järjestelmiä. Sosiaaliturvaohjelmien on myös huomioitava haavoittuvaisten ryhmien erityiset tarpeet, ja kehittää palveluita, jotka soveltuvat esimerkiksi naisten, tyttöjen ja vammaisten tarpeisiin.
Tutkimus osoittaa, ettei Tansanian sosiaaliturvajärjestelmä ole asianmukaisesti valmistautunut sitä uhkaaviin humanitaarisiin shokkeihin. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät shokit, terveyskriisit ja alueelliset konfliktit vaikuttavat jo nyt miljooniin ihmisiin, eikä nykyinen järjestelmä ole riittävän joustava tarjoamaan riittävää oikea-aikaista tukea.
”Kriisinkestävän yhteiskunnan rakentamiseksi Tansanian on integroitava shokkeihin herkästi reagoivia mekanismeja sosiaaliturvajärjestelmäänsä ja varmistettava, ettei yksikään haavoittuvassa asemassa oleva väestöryhmä jää vaille turvaa", peräänkuuluttaa Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölä.
Tutkimus toteutettiin osana UNU-WIDERin hanketta "Strengthening Safety Nets in Post-Conflict and Humanitarian Contexts". Tutkimusta rahoitti Suomen ulkoministeriö.
Tutkijaryhmä:
- Roosa Lambin, University of Oxford/The Open University, UK
- Winnie C. Muangi, University of Reading & University of Dar es Salaam, Tansania
- Milla Nyyssölä, Työn ja talouden tutkimus LABORE, Finland
Tutkimus:
Roosa Lambin, Winnie C. Muangi & Milla Nyyssölä: Social protection in humanitarian contexts: exploring stakeholder views from Tanzania. WIDER Working Paper 2025/4.
Yhteyshenkilöt
Milla Nyyssöläjohtava tutkijaTyömarkkinat
Puh:045 7750 2062milla.nyyssola@labore.fiKuvat
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Yksi luku, monta oletusta: mitä finanssipoliittinen kerroin todella kertoo?21.8.2026 09:15:29 EEST | Blogi
Finanssipoliittisilla kertoimilla perustellaan usein miljardiluokan säästöjä ja veronkorotuksia, mutta kerroin ei ole havaittava luonnonvakio vaan tiettyyn aineistoon, ajanjaksoon ja oletuksiin sidottu tilastollinen arvio. Myös vero- ja menolajien kertoimet poikkeavat toisistaan, mutta erojen mittaaminen on vaikeaa. Esimerkiksi Etlan tuore tutkimus tarkastelee tärkeää mutta vaikeaa kysymystä niiden eroista. Sen mukaan esimerkiksi julkisten investointien supistaminen näyttää talouskasvulle erityisen haitalliselta, kun taas kotitalouksien tuloverotuksen maltillinen kiristäminen vaikuttaisi kasvuun selvästi vähemmän. Tutkimusta koskevassa viestinnässä ja julkisessa keskustelussa näitä eroja ei kuitenkaan ole tuotu esiin – on korostettu vain menojen ja tulojen keskimääräisiä kertoimia.
Julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten tutkimus- ja kehitystyötä – vaikutus innovaatioihin ja tuottavuuteen epävarmempaa20.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Laboren johtava tutkija Paolo Fornaro on koonnut tuoreessa kirjallisuuskatsauksessaan yhteen viimeisten noin 20 vuoden aikana tehtyä empiiristä tutkimusta julkisen T&K-tuen vaikutuksista, keskittyen suoriin T&K-tukiin ja T&K-verohuojennuksiin. Katsauksessa tarkastellaan sekä vaikutuksia T&K-panoksiin – eli yritysten omiin tutkimus- ja kehitysinvestointeihin – että vaikutuksia tuotoksiin, kuten patentointiin ja tuottavuuden kasvuun. Katsaus kattaa sekä koko talouden tason että yritys- ja työntekijätason tutkimuksia. Katsauksen mukaan julkiset T&K-tuet lisäävät yritysten omaa T&K-toimintaa. Vaikutukset innovaatioihin ja tuottavuuteen ovat epävarmempia ja voivat toteutua vasta pitkällä viiveellä, mutta valtaosa katsauksen kattamista tutkimuksista antaa julkiselle T&K-tuelle myönteisen kokonaisarvion.
Labore hakee taloustieteen väitöskirjatutkijaa19.8.2026 12:10:32 EEST | Ilmoitus
Työn ja talouden tutkimus LABORE hakee taloustieteen jatko-opiskelijaa neljän vuoden määräaikaiseen tutkijan työsuhteeseen. Hakuaika päättyy 13.9.2026.
Hallituksen leikkaukset veivät pienituloisilta lähes 1 000 euroa – huipputulojen mittaaminen vaikeaa18.8.2026 08:20:21 EEST | Tiedote
Tänään julkaistavan Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportin kahdessa Laboren tukijoiden kirjoittamassa luvussa tarkastellaan eriarvoisuutta eri näkökulmista. Merja Kauhasen ja Milla Nyyssölän laskelmien mukaan Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet erityisesti työttömien sekä pienipalkkaisten ja osa-aikatyötä tekevien palkansaajien toimeentuloa: pienituloisimmalla viidellä prosentilla käytettävissä olevat tulot ovat pudonneet keskimäärin lähes 1 000 euroa vuodessa, kun taas suurituloisimmalla viidellä prosentilla ne ovat kasvaneet tuloveronkevennysten seurauksena yli 2 000 eurolla. Raportin toinen luku, jonka ovat kirjoittaneet Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska, puolestaan korostaa, että tuloerojen tiivistäminen yhteen lukuun on ongelmallista. Perinteisesti käytetyt mittarit eivät kata kaikkea taloudellista toimintaa, kun taas koko kansantulon kohdentaminen yksilöille niin sanotulla jakaumatilinpidolla riippuu merkittävästi tehdyistä oletuksista. Suur
Suojaosat lisäsivät osa-aikatyötä työttömyyden aikana17.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Vuosina 2014 ja 2015 käyttöön otetut työttömyysetuuksien ja asumistuen suojaosat lisäsivät selvästi osa-aikatyön tekemistä työttömyyden aikana, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijoiden juuri julkaistu tutkimus. Asumistuen suojaosa kasvatti osa-aikatyötä tekevien osuutta työttömien keskuudessa noin 4 prosenttiyksiköllä eli 23–32 prosentilla. Osa-aikatyön tekeminen reagoi siis voimakkaasti taloudellisiin kannustimiin. Suojaosat eivät myöskään näytä heikentäneen mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin kokoaikaisesti, vaan vaikutukset näyttävät olleen pikemminkin myönteisiä. Suomalaistutkimus julkaistiin arvostetussa vertaisarvioidussa Journal of Public Economics -tiedelehdessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme