Finanssiala ry

FA lobbaa arjen puolesta: huijausten torjunta, lisäeläkesäästäminen, ASP-uudistus ja kansalaisten vaurastuminen asialistan kärjessä

8.3.2025 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
  • Viime vuonna Suomeen perustetun avoimuusrekisterin toinen ilmoituskausi päättyi 28.2.2025. Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 42 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä 1.7.-31.12.2024 välisenä aikana. 
  • Huijausten, petosten ja rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet, ASP-uudistus, eläkeuudistus, vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennysoikeuden poiston peruminen sekä kansankapitalismin ja suomalaisten vaurastumisen edistäminen olivat useimmiten esillä FA:n lobbaustapaamisissa.
  • FA on raportoinut vapaaehtoisesti jo vuodesta 2020 alkaen tapaamistaan vaikuttajista sekä tapaamisissa käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. FA on raportoinut myös Brysselissä tehdystä lobbaustyöstä.

Huijausten, petosten ja rahanpesun torjunta, ASP-uudistus, eläkeuudistus sekä vapaaehtoisen eläkesäästämisen ja kansankapitalismin edistäminen olivat FA:n kotimaan lobbauksen kärkiaiheet avoimuusrekisterin toisessa toimintailmoituksessa 1.7.-31.12.2024 välisenä aikana.

Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot rekisteröitymään uuteen kansalliseen rekisteriin ja ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbaustoiminnastaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä, kuten kansanedustajia, ministereitä ja heidän valtiosihteereitään ja erityisavustajiaan sekä ministeriöiden virkamiehiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Viimeinen päivä toisen raportointikauden ilmoituksen jättämiseen oli 28.2.2025.

FA:n lobbaamat aiheet kytkeytyvät tiiviisti ihmisten arkeen: asumiseen, vaurastumiseen, eläkevuosien toimeentuloon ja huijausten estämiseen.

FA raportoi avoimuusrekisteriin yhteensä 42 aihetta, joita se lobbasi päättäjille. Aiheiden määrässä tarkasteltuna FA oli raportointikauden kahdeksanneksi ahkerin lobbari, kun laskuihin otetaan mukaan kaikki noin tuhat toimintailmoitusta tehnyttä organisaatiota. Aiheiden määrässä kolmen kärkeen kiilasivat MTK, Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät.

”Lobbarit ovat keskeisiä toimijoita demokraattisessa prosessissa. Tämän tärkeän työn tulee olla läpinäkyvää. Avoimuusrekisteri parantaa merkittävästi kansalaisten tiedonsaantia eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta lobbauksesta”, toteaa FA:n vaikuttamisesta vastaava johtaja Tuomo Yli-Huttula.

”Laadukkaassa lainvalmistelussa tulee tunnistaa vaikutukset niihin ihmisiin ja toimialoihin, joihin säädös kohdistuu. Kansalaisia palvelevaa laadukasta lainsäädäntöä syntyy moniarvoisen ja -äänisen avoimen prosessin tuloksena. Kyse on viime kädessä ihmisten arkeen ja elämiseen liittyvistä asioista”, Yli-Huttula jatkaa.

Raportointijakson aikana FA:n edustajat olivat yhteydessä 64 eri päättäjään ja virkamieheen.

FA:n johto tapasi muun muassa pääministeri Petteri Orpon (kok.), valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.). FA oli myös yhteydessä laajalti kansanedustajiin eri eduskuntaryhmistä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry

Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240
http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote

Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye