Demarinuorten Kangaskolkka: Hyvinvointialueilla on toteutettava laajamittainen kuuden tunnin työpäivän kokeilu täyden palkan turvin

Demarinuoret haluaa kevään alue- ja kuntavaalien alla avata keskustelun työväenliikkeen seuraavasta suuresta visiosta eli lyhyemmästä työajasta. Kuuden tunnin työpäivä ei ole Suomen talouden romuttava utopistinen haave vaan tarpeellinen edistysaskel yhteiskunnassa, jossa nykyisten kaksikymppisten odotetaan jaksavan työelämässä jopa 70-vuotiaiksi asti.

“Aina kun Suomen mediassa uutisoidaan kuuden tunnin työpäivän onnistuneesta käyttöönotosta jossain organisaatiossa tai maassa, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät ovat ensimmäisinä sanomassa, että tämä ei toimi Suomessa. Eihän tätä voida tietää ennen kuin asiaa on tutkittu”, Demarinuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka pohtii.

Siksi Demarinuoret ehdottaa, että hyvinvointialueilla toteutettaisiin valtakunnallinen satunnaistettu kontrollitutkimus, jossa lyhyemmän työajan vaikutuksia esimerkiksi tuottavuuteen ja sairauspoissaolojen määrään seurattaisiin yksiköiden välillä. Kokeilu kohdistuisi tällä hetkellä voimakkaasti työuupuviin naisvaltaisiin ammattiryhmiin, kuten lähihoitajiin, sairaanhoitajiin ja sosiaalityöntekijöihin, jotta julkisella sektorilla voitaisiin löytää uusia keinoja pitovoiman vahvistamiseksi. Tutkimus toteutettaisiin yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

“On vääjäämätön tosiasia, että hyvinvointialueiden työntekijöistä kolmasosa eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Uusia henkilöstöpolitiikan työkaluja siis tarvitaan, jotta nykyiset ammattilaiset pysyisivät alalla. Työnantajana julkinen sektori tuskin pystyy kilpailemaan täysimittaisesti yksityisen kanssa palkoissa, jolloin työntekijöille on osattava tarjota muita joustoja”, Kangaskolkka toteaa.

Pelissä on myös nuorten tulevaisuususko. Nuorten talous ja yrittäjyys NYT:in julkaiseman nuorten tulevaisuusraportin mukaan jo lähes 40 % suomalaisnuorista pelkäsi työelämän kuormittavuutta. Kun niin moni taho puhuu työelämän murroksesta, on ympäröivältä yhteiskunnalta kapeakatseista jäädä kiinni kahdeksan tunnin työaikaan lopullisena totuutena. Jos Suomessa halutaan rakentaa tulevaisuuden työelämää, jossa ihmisillä on uskoa elämään työn ulkopuolellakin, tarvitsemme jaksamista tukevista työn järjestämisen tavoista enemmän tutkittua tietoa.