Tutkimus: Sähkönhintojen hullut päivät herättivät pörssisähköasiakkaat ajoittamaan kulutustaan
Suomen ympäristökeskus Syke ja energiapalveluyhtiö Väre selvittivät kotitalouksien sähkönkulutuksen eroja hintavaihtelun ollessa normaalia tai suurta. Tulosten mukaan pörssisähkösopimuksen omaavat kotitaloudet muuttivat kulutustaan jopa 40 prosenttia päivinä, jolloin sähkön hinnat olivat historiallisen korkeita tai matalia.
Hintavaihtelun ollessa vähäisempää kotitalouksien reagointi hintoihin oli maltillista eli ihmiset eivät juurikaan muuttaneet sähkönkulutustaan. Omatoimisen sähkönkulutuksen ajoittamisen raja tuleekin kotitalouksien arjessa helposti vastaan. Kotitaloudet hyötyisivät automaatiosta ja älyohjauksesta.
Suomessa sähkön vuotuinen keskihinta on kolmanneksi halvinta Euroopassa. Toisaalta suhteellinen vaihtelu tuntihinnoissa on Euroopan voimakkainta.
”Viime talvena pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla koettiin sähkön hinnoissa historian halvin ja kallein päivä. Perjantai 24.11.2023 oli ennätyksellisen halvan pörssisähkön päivä, kun norjalaisyhtiön virheellisen tarjouksen takia pörssisähkön hinta laski jopa miinus 50 senttiin kilowattitunnilta. Toisaalta 5.1.2024 jäi historiaan ennätyksellisen kalliina päivänä, kun pörssisähkön hinta kohosi korkeimmillaan jopa yli 2 euroon. Molempina päivinä kantaverkkoyhtiö Fingrid ohjeisti kuluttajia välttämään turhaa sähkönkulutusta sähkön riittävyyden varmistamiseksi”, erikoistutkija Enni Ruokamo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Tutkimuksen mukaan muutokset kotitalouksien sähkönkulutuksessa ovat pieniä, kun sähkön pörssihinnat ovat vaihdelleet nollan ja 28 sentin per kilowattitunti välillä. Kun kannusteet ovat isot, myös reaktiot sähkönkulutuksessa kasvavat. Odotetusti sähkösopimustyyppi vaikuttaa siihen, kuinka hanakasti kotitaloudet reagoivat tuntihintoihin.
”Kalliin hinnan päivänä pörssisähkösopimuslaiset vähensivät kulutustaan jopa 38 prosenttia. Hybridisopimuksen omaavat vähensivät myös kulutustaan jonkin verran, noin 7 prosenttia. Halvan hinnan päivänä kulutustaan lisäsivät pelkästään pörssisähkösopimuslaiset. Kiinteähintaisen sopimuksen omaavat kotitaloudet eivät keskimäärin muuttaneet kulutustaan äärihintapäivinä”, Ruokamo sanoo.
Pörssisähkösopimukset lisänneet suosiotaan energiakriisin jälkeen
Kalliin hinnan päivän aikoihin julkisessa keskustelussa arveltiin, että pörssisähkösopimukset eivät olisi enää houkuttelevia ja että kuluttajat olisivat massoittain vaihtaneet pois pörssisähköstä. Tutkimuksen kyselyvastaukset kuitenkin osoittavat, että vain pieni osa pörssisähkösopimuslaisista harkitsi sopimustyypin vaihtoa kalliin hinnan päivänä.
”Pörssisähkösopimukset ovat lisääntyneet energiakriisin jälkeen selvästi ja kotitaloudet vaikuttavat ymmärtävän suhteellisen hyvin valitsemansa sopimuksen ominaisuudet”, Väre Oy:n kehitysjohtaja Antti Martikainen sanoo.
Pörssisähkösopimusten rinnalla myös hybridisähkösopimukset ovat kasvattaneet suosiotaan.
Hintavaihtelu lisää kulutusjouston merkitystä kotitalouksille. Pörssi- ja hybridisähkösopimuksen omaavat kotitaloudet voivat vaikuttaa oman sähkölaskunsa suuruuteen ajoittamalla kulutustaan. Lisäksi kriittisinä hetkinä kotitaloudet voivat kulutuksen pienentämisellä vaikuttaa sähkön toimitusvarmuuteen.
”Nykyinen sopimusvalikoima on oikeansuuntainen sähköjärjestelmän ja kulutusjouston kannalta, mutta myös uusien sopimustyyppien kehittäminen on tärkeää. Olennaista on lisätä kotitalouksien ymmärrystä erityyppisten sähkösopimusten sisällöistä, mekanismeista ja niiden soveltumisesta juuri omiin tarpeisiin. Tämän myötä sekä sopimustyyppejä että palveluja voidaan kehittää vastaamaan kotitalouksien tarpeita”, Martikainen kertoo.
Kotitaloudet ja taloyhtiöt hyötyisivät automaatiosta ja älyohjauksesta
Tutkimuksessa korostetaan automaation ja älyohjauksen merkitystä kulutusjouston lisäämisessä. Pörssisähkösopimuslaisten reaktiot äärihintapäivinä antavat viitteitä kulutusjouston potentiaalista. Vähäinen kulutusjousto äärihintapäivien ulkopuolella kuitenkin osoittaa, että jokapäiväinen omatoiminen sähkönkäytön ajoittaminen ilman automaatiota on haastavaa.
”Älyohjauksen merkitys kotitalouksien ja taloyhtiöiden kulutusjoustolle ja rahan säästölle on erityisen suuri tilojen ja käyttöveden lämmityksen osalta. Automatisointi vapauttaa ihmiset alituiselta sähkönhinnan kyttäykseltä ja kulutuksen säätämiseltä. Kotien teknologinen kyvykkyys on kuitenkin tällä hetkellä kulutusjouston kannalta puutteellista”, Antti Martikainen Väreeltä sanoo.
Suomen Akatemian rahoittama tutkimus toteutettiin talven 2023–2024 aikana. Tutkimuksessa oli mukana 571 Väreen kuluttaja-asiakasta, joilla oli pörssi-, hybridi- tai kiinteähintainen sähkösopimus.
Termit
Kulutusjousto on sähkönkulutuksen hetkellistä vähentämistä tai lisäämistä sähkön markkinahinnan mukaisesti. Tiettyjä sähköä vaativia toimintoja kotona voi siirtää hetkiin tai päiviin, jolloin sähkö on edullisempaa.
Pörssisähkösopimuksessa sähkön hinta vaihtuu tunneittain markkinahinnan mukaan. Vaihtuva hinta mahdollistaa sähkönkäytön ajoittamisen hintojen mukaan.
Hybridisähkösopimus on kulutusvaikutuksellinen sopimus, joka yhdistelee kiinteää hintaa ja pörssisähköä. Sopimuksen kiinteä hinta nousee tai laskee hieman riippuen siitä, käyttääkö kotitalous sähköä enemmän edullisina vai kalliina tunteina. Tätä kutsutaan kulutusvaikutukseksi.
Lisätietoja
Erikoistutkija Enni Ruokamo, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 029 525 2092, enni.ruokamo@syke.fi
Kehitysjohtaja Antti Martikainen, Väre Oy, p. 044 723 7102, antti.martikainen@vare.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Luontotyyppien ja lajien tilan heikkeneminen jatkuu – Suunta voidaan kääntää investoimalla ennallistamiseen12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomi raportoi Euroopan komissiolle luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanosta. Arvioinnin tulokset (ym.fi) osoittavat lajien ja luontotyyppien heikkenevän kehityksen jatkuvan edelleen. Myös ennallistamisasetuksen toimeenpanoon tarvitaan yhä enemmän panostuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseen sekä seurantaan.
Det varma vädret förde med sig blågröna alger till stränderna igen11.9.2025 18:35:00 EEST | Pressmeddelande
I början av september har det funnits ovanligt många blågröna alger i förhållande till tidpunkten. Den här veckan nådde antalet officiella observationer av blågrönalger rekordnivåer under hela sommaren, både på insjöarna och vid kusten.
Syyskuun lämmin sää toi taas sinilevät rannoille11.9.2025 17:31:02 EEST | Tiedote
Sinilevää on ollut syyskuun alussa ajankohtaan nähden poikkeuksellisen paljon. Tällä viikolla sinilevästä tehtyjen virallisten havaintojen määrä kohosi koko kesän ennätyslukemiin sekä sisävesillä että rannikolla.
Viikkokatsaus 15.–19.9.202511.9.2025 12:06:19 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Growth in Finland's cormorant population levelled off11.9.2025 09:00:00 EEST | Press release
In the summer of 2025, approximately 31,910 cormorant nests were counted in Finland. The breeding population decreased by one percent from the previous summer, approximately 280 nests. The change from last year is significant, as in the summer of 2024 the population growth was 15 percent, with 32,190 nests.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme