Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen – alueelliset erot yhä suuria, mutta sukupuolierot kaventumassa
THL:n rekisteritietojen mukaan lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien määrä on edelleen kasvanut. Vuonna 2023 noin 11 prosentilla alakouluikäisistä pojista oli ADHD-diagnoosi. 13–17-vuotiailla pojilla vastaava osuus oli noin 10 prosenttia. Alakouluikäisillä tytöillä ADHD-diagnoosien yleisyys oli noin 4 prosenttia ja 13–17-vuotiailla noin 6 prosenttia.
ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on yleinen lapsuudessa alkava ja usein aikuisuuteen saakka jatkuva neurokehityksellinen oireyhtymä.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ovat yleistyneet viime vuosina suhteellisesti voimakkaimmin 13–17-vuotiailla tytöillä.
”Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistyminen ei ole vielä tasaantumassa. Lisäksi tulokset vahvistavat osaltaan käsitystä siitä, että tytöillä diagnosointi tapahtuu poikiin nähden selvästi myöhemmin. Vastaavaa on havaittu myös Ruotsissa ja Tanskassa”, toteaa Kelan erikoistutkija Miika Vuori.
Diagnoositiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämien hoitoilmoitusrekisterien tietoihin. Niiden mukaan perusterveydenhuollossa, mukaan lukien koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, sekä erikoissairaanhoidossa asioi vuonna 2023 reilut 52 500 lasta ja nuorta, joilla oli diagnosoitu ADHD. Heistä 36 600 oli poikia ja 15 900 tyttöjä.
ADHD-diagnoosien yleistymiskehitykseen vaikuttaa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan moni tekijä.
”ADHD-oireet tunnetaan nykyisin varsin hyvin ja myös tutkimuksiin hakeudutaan aiempaa useammin. Oireilua voi kuitenkin selittää moni muukin tekijä lapsen tai nuoren kehityksessä tai kasvuympäristössä kuin ADHD, minkä vuoksi tarvitaan huolellista selvittelyä. Tämä on merkittävä haaste erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle, jonne tämä selvittelypaine enenevästi kohdistuu”, Aalto-Setälä toteaa.
Myös ADHD-lääkkeiden käyttö yleistyy lapsilla ja nuorilla. Kelan hallinnoimien rekisteritietojen mukaan vuonna 2023 niitä käytti lähes 46 500 lasta ja nuorta. Heistä 33 100 oli poikia ja 13 350 tyttöjä.
Diagnoosien ja lääkkeiden käytön yleisyys vaihtelee merkittävästi alueittain
Hyvinvointialueiden väliset erot lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyydessä ovat suuria.
Vuonna 2023 diagnoosien yleisyys oli hyvinvointialueesta riippuen 7–21,5 prosenttia alakouluikäisillä pojilla ja 2,3–9,2 prosenttia tytöillä. 13–17-vuotiailla alueellinen vaihteluväli oli pojilla 5,2–16,3 prosenttia ja tytöillä 3,4–9,6 prosenttia.
Vuonna 2023 ADHD-lääkkeitä käytti hyvinvointialueesta riippuen 6,1–18,3 prosenttia alakouluikäisistä pojista ja 1,7–7,7 prosenttia tytöistä. 13–17-vuotiailla vastaava vaihteluväli oli pojilla 5,2–13,6 prosenttia ja tytöillä 2,8–7,3 prosenttia.
Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosit ja ADHD-lääkkeiden käyttö ovat yleisimpiä Itä-Suomessa ja harvinaisimpia Pohjanmaalla ja Itä-Uusimaalla.
”Suuret alueelliset erot sekä diagnooseissa että lääkehoidossa viittaavat siihen, että tutkimus- ja hoitokäytännöissäkin on merkittävää alueellista vaihtelua. Tähän tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota”, Aalto-Setälä toteaa.
Vuoren ja Aalto-Setälän mukaan lasten ja nuorten ADHD on mitä suurimmissa määrin myös yhteiskunnallinen kysymys. ADHD:n hoitokäytännöt ja mahdollinen virhediagnostiikka ovat herättäneet huolta Suomen lisäksi erityisesti Islannissa ja Ruotsissa. Islannissa ADHD-lääkkeiden käyttö lapsilla ja nuorilla on yleisempää kuin Suomessa. Ruotsissa ADHD-lääkkeitä käytti arviolta reilut 8 prosenttia pojista ja 5 prosenttia tytöistä vuonna 2023.
THL:n ja Kelan asiantuntijoiden mukaan alakouluikäisten poikien ADHD-diagnoosien vuosiesiintyvyys Suomessa tulee nousemaan nykytietojen valossa noin 15 prosenttiin ja 13–17-vuotiailla tytöillä noin 8–10 prosenttiin ennen kasvun tasaantumista.
”Arviomme lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleistymisestä vastaa ruotsalaisten asiantuntijoiden tuoreimpia arvioita oman maansa tilanteesta. Suomessa ADHD-diagnoosien ja ADHD-lääkkeiden käytön alue-erot ovat suurempia kuin länsinaapurissa. Analyyttisen keskustelun ja jatkotutkimusten tarve ilmiön taustasyistä on ilmeinen”, Vuori huomauttaa.
Lisätietoja
Miika Vuori
erikoistutkija
Kelan tutkimusyksikkö
puh. 020 634 1790
etunimi.sukunimi@kela.fi
Terhi Aalto-Setälä
ylilääkäri
THL
puh. 029 524 7437
etunimi.sukunimi@thl.fi
Miia Paavilainen
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7675
etunimi.sukunimi@thl.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
THL esittää vyöruusurokotteen ottamista rokotusohjelmaan elin- ja kantasolusiirtopotilaille sekä hematologista syöpää sairastaville23.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lisäksi THL esittää ikäperusteisia vyöruusurokotuksia kaikille 75-vuotiaille, jos rokotetta saadaan hankittua kohtuulliseen hintaan. Päätökset kansallisen rokotusohjelmaan otettavista rokotteista tekee sosiaali- ja terveysministeriö. Vyöruusurokote vähentää tehokkaasti vyöruusuun ja sen vaikeisiin tautimuotoihin sairastumista.
THL viikolla 26/202519.6.2025 11:44:48 EEST | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 19.6. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Tiedotteet Ke 25.6. Miten eri maissa on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja miten näitä malleja voitaisiin soveltaa Suomessa? Julkaisemme selvityksen, jossa esitellään neljä erilaista järjestämisen tapaa ja pohditaan niiden soveltuvuutta Suomeen. Järjestämme aiheesta ke 25.6. Porin Suomi Areenassa myös julkistus- ja keskustelutilaisuuden. Tilaisuudessa ovat paikalla ja haastateltavissa THL:n pääjohtaja Mika Salminen, johtava tutkija Liina-Kaisa Tynk
THL on havainnut merkittäviä virheitä hyvinvointialueiden toimittamissa diagnoositiedoissa – asiaa selvitetään yhdessä alueiden kanssa17.6.2025 12:49:11 EEST | Tiedote
THL on havainnut huomattavia virheitä hyvinvointialueiden toimittamissa perusterveydenhuollon diagnoositiedoissa. Virheet liittyvät useiden alueiden toimittamiin tietoihin pitkäaikaissairauksien diagnoosimääristä, ja ne koskevat ainakin vuotta 2023. Pitkäaikaissairauksia ovat muiden muassa sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, reuma ja syövät. Useat hyvinvointialueet ovat toimittaneet THL:lle tiedot pitkäaikaisdiagnoosien määrästä virheellisesti niin, että ne näkyvät käyntisyinä. Toisin sanoen esimerkiksi verenpainetautia sairastavan käynti hengitystieinfektion takia lääkärissä näkyy tiedoissa myös verenpainetaudin hoitokäyntinä. Kun tällaisia hengitystieinfektiokäyntejä on useita, pitkäaikaisdiagnoosien määrä rekisterissä alkaa kasvaa merkittävästi. Käynnin pitäisi näkyä rekisterissä ainoastaan hengitystieinfektion käyntinä. ”Useiden alueiden diagnoosimäärät ovat huomattavasti suurempia kuin mitä ne ovat olleet aiempina vuosina”, sanoo THL:n yksikönpäällikkö Jan Magnusson. Virheellisiä
Kutsu: Mitä voimme oppia muiden maiden tavoista järjestää sote-palvelut? THL:n selvityksen julkistustilaisuus ja puoluesihteereiden keskustelu Porin SuomiAreenassa ke 25.6. klo 8.30–1017.6.2025 09:15:11 EEST | Kutsu
Hyvät toimitukset, sosiaali- ja terveydenhuolto herättää runsaasti intohimoja ja keskustelua siitä, mihin suuntaan sote-järjestelmäämme olisi kehitettävä. Suomessa on esitetty mm. hyvinvointialueiden verotusoikeutta, aluevaltuustojen lakkauttamista, Kela-korvausten kasvattamista, koko terveydenhuollon kansallistamista ja siirtymistä vakuutuspohjaiseen terveydenhuoltoon. Millaisia eri sote-järjestämismalleja muissa maissa on käytössä ja mitä voimme oppia niistä? Järjestämme Porin SuomiAreenassa keskiviikkona 25.6. aamiaistilaisuuden, jossa julkaisemme tuoreen selvityksemme neljästä kansainvälisestä sote-mallista ja niiden soveltamisesta Suomessa. Lisäksi tilaisuudessa on puoluesihteereiden paneeli aiheesta. Tervetuloa mukaan! Tilaisuuden avaa THL:n pääjohtaja Mika Salminen. Selvityksen esittelee johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. Paneelissa keskustelevat SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi, keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho sekä kokoomuksen puoluesihteeri Timo Elo. Kaikk
THL:n Kouluterveyskysely: Aiempaa useampi 8.–9.-luokkalainen kokee terveydentilansa hyväksi17.6.2025 04:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista 78 prosenttia kokee terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi, selviää keväällä 2025 toteutetun Kouluterveyskyselyn ennakkotuloksista. Osuus on lisääntynyt viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2023.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme