Epävarmoina aikoina hajauttamisen tärkeys kasvaa – sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa 441 miljoonaa euroa
Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin helmikuussa yhteensä 441 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääomaa kasvatti kuitenkin suunnilleen saman verran myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 188 miljardia euroa.

Uusia pääomia sijoitettiin yhdistelmärahastoihin 166 miljoonaa euroa, pitkän koron rahastoihin 58 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoihin yhteensä 113 miljoonaa euroa. Yhdistelmärahastoihin uusia varoja sijoitettiin yhteensä 9 miljoona euroa. Pääomia lunastettiin osakerahastoista yhteensä 787 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.02.2025 |
|
Osakerahastot |
-787 |
-645 |
82 041 |
|
Yhdistelmärahastot |
166 |
264 |
38 643 |
|
Pitkän koron rahastot |
58 |
854 |
38 874 |
|
Lyhyen koron rahastot |
113 |
-144 |
18 511 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
9 |
1 |
9 974 |
|
YHTEENSÄ |
-441 |
331 |
188 044 |
Globaalien pääosakeindeksien kehitys vaihteli helmikuussa. Euroopassa yritysten arvostuskertoimet ovat olleet matalalla tasolla, mikä yhdessä hieman aiempaa positiivisempien talousnäkymien kanssa tuki Euroopan osakeindeksien nousua. Saksassa kristillisdemokraattien johtama tuleva hallitus on jo sopinut investoinneista, jotka tähtäävät maan talouden elvyttämiseen ja puolustuksen merkittäviin lisäyksiin. Euroopassa on laajemmin paineita lisätä merkittävästi puolustusmenoja. Tämän odotetaan piristävän alueen talouskasvua.
Yhdysvalloissa pääosakeindeksit laskivat helmikuussa. Epävarmuus presidentti Trumpin asettamien tariffien vaikutuksista Yhdysvaltojen talouteen hermostutti markkinoita. Yhdysvalloissa yritysten, varsinkin isojen teknologiayritysten, arvostuskertoimet ovat olleet korkealla tasolla, joten osakemarkkinat ovat herkkiä muutoksille.
Kiinassa elvytystoimet ovat vakauttaneet maan taloutta, ja uusien tekoälysovellusten, kuten DeepSeekin, suosio on nostanut Kiinan teknologiayhtiöiden osakekursseja.
Myös korkomarkkinat kehittyivät helmikuussa vaihtelevasti. Euroopassa puheet puolustusmenojen kasvattamisesta kavensivat euroalueen yrityslainojen riskilisiä mutta nostivat euroalueen valtionlainojen korkoja. Yhdysvalloissa epävarmuus tariffien vaikutuksista maan talouteen heijastui osakkeiden lisäksi myös korkomarkkinoille: esimerkiksi Yhdysvaltojen 10 vuoden joukkovelkakirjalainan tuotto laski. Korkojen lasku vaikutti rahastojen arvostuksiin positiivisesti.
”Sijoittajat kotiuttivat helmikuussa voittojaan Pohjois-Amerikkaan ja isoihin amerikkalaisiin teknologiayhtiöihin sijoittavista rahastoista. Sijoitussalkkuja allokoitiin uudelleen, ja pääomia ohjattiin yhdistelmärahastoihin sekä erityisesti Euroopan osake- ja yrityslainamarkkinoille. Lyhyen koron rahastot herättivät myös kiinnostusta. Koska epävarmuus osakemarkkinoilla on nyt pitkälti lähtöisin Pohjois-Amerikasta, sijoittajien kannattaa kiinnittää huomiota hyvään hajauttamiseen sekä maantieteellisesti että omaisuuslajeittain”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin pääasiassa Eurooppaan sijoittaviin rahastoihin yhteensä 283 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin erityisesti globaalisti, Pohjois-Amerikkaan ja Pohjoismaihin sijoittavista rahastoista, yhteensä 1018 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 0,87). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.02.2025 |
Tuotto |
|
Suomi |
-40 |
-80 |
5 974 |
8 % |
|
Pohjoismaat |
-104 |
-105 |
9 857 |
10 % |
|
Eurooppa |
283 |
409 |
6 701 |
11 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-190 |
-201 |
11 861 |
17 % |
|
Japani |
1 |
18 |
331 |
8 % |
|
Tyynenmeren alue |
0 |
-47 |
1 051 |
14 % |
|
Kehittyvät markkinat |
2 |
-33 |
4 979 |
10 % |
|
Maailma |
-724 |
-568 |
39 955 |
12 % |
|
Toimialarahastot |
-16 |
-39 |
1 330 |
14 % |
|
YHTEENSÄ |
-787 |
-645 |
82 041 |
|
Pitkän koron rahastoissa sijoituksia tehtiin pääasiassa euroalueen korkeariskisiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 267 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 8,9 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 2,49).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät helmikuu 2025 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 28.02.2025 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-350 |
173 |
9 444 |
4,0 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
164 |
289 |
13 412 |
6,0 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
103 |
154 |
5 182 |
7,8 % |
|
Valtioriski maailma |
0 |
0 |
361 |
6,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
53 |
74 |
6 558 |
6,9 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
77 |
91 |
1 300 |
8,9 % |
|
Kehittyvät markkinat |
12 |
74 |
2 619 |
7,7 % |
|
YHTEENSÄ |
58 |
854 |
38 874 |
|
Rahastoraportti, helmikuu 2025
Markkinakatsaus, helmikuu 2025
Vaihtoehtorahastot tukevat hajauttamista
United Bankersin (UB) toimitusjohtaja John Ojanperä kertoo, että vaihtoehtorahastojen suosio on kasvussa sekä UB:ssa että maailmalla. Erilaiset rahastotyypit ovat etenkin hajauttamisessa tärkeitä: hyvin hajautettuun salkkuun kuuluu muutakin kuin perinteisiä osakerahastoja.
”Kansankapitalismin kannalta on hyvä, että tarjolla on erilaisia rahastoja. Voi hajauttaa omaa salkkuaan ja esimerkiksi metsä- tai kiinteistörahastoon sijoittamalla saada samoja hyötyjä kuin suoralla sijoittamisella.”
Ojanperä muistuttaa, että vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoittaessa sijoitushorisontin tulee olla pitkä. Esimerkiksi kiinteistörahastot ovat osakerahastoja vähemmän likvidejä, koska kiinteistöä ei pysty myymään yhtä helposti ja nopeasti kuin osakkeita.
Vuoden 2025 alusta lähtien FA:n rahasto- ja omaisuudenhoitojohtokunnan jäsenet kommentoivat FA:n rahastotiedotteessa markkinaa kuukausittain.
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi12.11.2025 10:01:12 EET | Tiedote
Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.
200 miljardin rajaa kolkutellaan – rahastoihin lokakuussa 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia11.11.2025 11:16:24 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme