Elinkeinoelämän järjestöt: Kilpailutusten kiertämisen on loputtava kunnissa ja hyvinvointialueilla
12.3.2025 07:15:00 EET | Suomen Yrittäjät | Tiedote
Elinkeinoelämän järjestöt vetoavat, että uudet päättäjät kunnissa ja alueilla hankkivat palvelut ja tuotteet avoimilta markkinoilta, ei kilpailutuksia kiertämällä omilta inhouse-yhtiöiltä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto myös odottavat, että hallitus tulee antamaan keväällä tärkeän esityksen eduskunnalle, mikä hillitsee omien yhtiöiden käyttöä.
Julkisen toiminnan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä on parannettava velvoittamalla kunnat ja hyvinvointialueet vertailemaan oman palvelutuotantonsa kustannuksia markkinoilta saataviin vaihtoehtoihin.
”Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee hankkia palveluita avoimesti ja kustannustehokkaasti, jotta julkiset varat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla voidaan vahvistaa myös alueen elinvoimaa ja yrittäjyyttä”, toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän Keskusliitosta sanoo.
”On erittäin tärkeää, että hyvinvointialueilla palveluita tuottavat julkisen sektorin rinnalla yksityiset yritykset palveluseteleillä ja ostopalveluilla. Tosiasia on, että ilman yrityksiä ei palveluiden saatavuutta koko maassa voida turvata”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä toteaa.
Järjestöt pitävät erittäin tärkeänä, että hallitus etenee hankkeessaan ja rajoittaa hankintalain kiertämistä. Julkisen toimijan on omistettava vähintään 10 % inhouse-yhtiöstä, jos siltä halutaan ostaa palveluita ilman kilpailutusta.
Sujuva kaavoitus ja luvitus investointien vauhdittajaksi
Järjestöt muistuttavat, että kunnilla on merkittävä vastuu teollisuuden, kaupan ja rakentamisen investointien sujuvasta etenemisestä kaavoituksella. Investointien lupahakemukset ja käsittelyvaiheet on voitava yhdistää. Prosessit on toteutettava digitaalisesti ja ”kysy vain kerran” -periaatteella.
”Kaavoituksen ja luvituksen on tuettava investointeja, ei jarrutettava. Puhtaan siirtymän investoinnit vaativat uudenlaista osaamista, johon kunnissa on panostettava ja tarvittaessa hyödynnettävä myös erilaisia yhteistyöjärjestelyjä”, toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Keskuskauppakamarista sanoo.
Työllisyyspalveluiden kehittämisessä on huomioitava yritykset palveluiden asiakkaina.
”Kuntien ja työllisyysalueiden on otettava laajasti käyttöön yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmallit työvoima- ja koulutuspalveluissa. Lisäksi Team Finland -palvelukokonaisuutta on kehitettävä alueilla yhteistyörakenteita vahvistaen”, sanoo toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Perheyritysten liitosta.
Järjestöt esittävät, että mikäli vuoden alussa toimintansa aloittaneet työllisyysalueet eivät kykenisi hoitamaan tehtäviään, niiden rakenteita on muutettava esimerkiksi alueiden määrää vähentämällä. Mahdollisista korjaustoimista on päätettävä jo vuonna 2026.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto (Häkämiehen haastattelupyynnöt, viestintäjohtaja Nora Elers, 050 574 6977, nora.elers@ek.fi)
toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari, 040 050 5269
toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, 040 504 1944
toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, Perheyritysten liitto, 050 566 1592
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Yrittäjät
Yrittäjägallup: Riikka Purra pk-kentän suosikki pääministeriksi25.8.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on suosituin vaihtoehto seuraavaksi pääministeriksi pk-yritysten keskuudessa. Purraa kannattaa 20 prosenttia vastaajista ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpoa 17 prosenttia. Kokoomus on menettänyt puoluekannatustaan selvästi perussuomalaisille, mutta on edelleen suosituin yrittäjien ja pk-yritysten edustajien keskuudessa.
Yrittäjägallup: Pk-yritysten luottamus tulevaan selvästi vahvistunut22.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten pk-yritysten näkymät ovat valoisimmat sitten syyskuun 2022, jolloin asiaa kysyttiin vertailukelpoisesti ensi kerran. ”Näkymät ovat parantuneet selvästi. Tämä lupaa hyvää taloudelle ja työllisyydelle. Yrityksistämme 99,9 prosenttia on pk-yrityksiä. Kun niillä on luottamus tulevaan, se tuo investointeja ja työpaikkoja”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät: Sikarutto voi koetella monia toimialoja, hallituksen varauduttava tukiin18.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallituksen pitää varautua tukemaan myös muita kuin maatalousyrityksiä, jos elinkeinovapautta joudutaan rajoittamaan sikaruton leviämisen estämiseksi. Monilla toimialoilla rajoitukset voivat aiheuttaa yrityksille merkittävää taloudellista haittaa. – Sikaruton leviämisen ehkäisyssä on samoja piirteitä kuin koronakriisissä, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Työelämägallup: Pieniltä työpaikoilta parhaat arvosanat työhyvinvoinnille3.8.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Suomalaisilla työpaikoilla on luottamuksen ilmapiiri ja mahdollisuus yhteensovittaa työ- ja perhe-elämä. Näin arvioi Työelämägallupissa selvä enemmistö työelämässä olevista. Parhaat arvosanat saavat alle 10 hengen työpaikat, joissa perhe-elämän yhteensovittaminen, tasapuolisuus ja luottamus arvioidaan korkeiksi. Hyvä työilmapiiri nousee rahapalkkaa tärkeämmäksi työssä viihtymisen tekijäksi.
Työelämägallup: Työelämässä lähes puolet kannattaa yleistä ansioturvaa – nuoret erityisen myönteisiä27.7.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Työelämässä olevista 45 prosenttia pitää hyvänä ajatusta yleisestä ansioturvasta, joka tarjoaisi ansiosidonnaisen turvan myös niille, jotka eivät kuulu työttömyyskassoihin. ”Nykyinen malli kohtelee erityisen huonosti hauraimmassa työmarkkina-asemassa olevia, jotka ovat usein nuoria. Moni myös luulee, että liiton jäsenyys tuo ansioturvan, eikä tätä väärää käsitystä välttämättä haluta laajalti edes oikoa”, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme