Elinkeinoelämän järjestöt: Kilpailutusten kiertämisen on loputtava kunnissa ja hyvinvointialueilla

Julkisen toiminnan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä on parannettava velvoittamalla kunnat ja hyvinvointialueet vertailemaan oman palvelutuotantonsa kustannuksia markkinoilta saataviin vaihtoehtoihin.

”Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee hankkia palveluita avoimesti ja kustannustehokkaasti, jotta julkiset varat käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla voidaan vahvistaa myös alueen elinvoimaa ja yrittäjyyttä”, toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän Keskusliitosta sanoo.

”On erittäin tärkeää, että hyvinvointialueilla palveluita tuottavat julkisen sektorin rinnalla yksityiset yritykset palveluseteleillä ja ostopalveluilla. Tosiasia on, että ilman yrityksiä ei palveluiden saatavuutta koko maassa voida turvata”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä toteaa.

Järjestöt pitävät erittäin tärkeänä, että hallitus etenee hankkeessaan ja rajoittaa hankintalain kiertämistä. Julkisen toimijan on omistettava vähintään 10 % inhouse-yhtiöstä, jos siltä halutaan ostaa palveluita ilman kilpailutusta.

Sujuva kaavoitus ja luvitus investointien vauhdittajaksi

Järjestöt muistuttavat, että kunnilla on merkittävä vastuu teollisuuden, kaupan ja rakentamisen investointien sujuvasta etenemisestä kaavoituksella. Investointien lupahakemukset ja käsittelyvaiheet on voitava yhdistää. Prosessit on toteutettava digitaalisesti ja ”kysy vain kerran” -periaatteella.   

”Kaavoituksen ja luvituksen on tuettava investointeja, ei jarrutettava. Puhtaan siirtymän investoinnit vaativat uudenlaista osaamista, johon kunnissa on panostettava ja tarvittaessa hyödynnettävä myös erilaisia yhteistyöjärjestelyjä”, toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi Keskuskauppakamarista sanoo.

Työllisyyspalveluiden kehittämisessä on huomioitava yritykset palveluiden asiakkaina.

”Kuntien ja työllisyysalueiden on otettava laajasti käyttöön yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuusmallit työvoima- ja koulutuspalveluissa. Lisäksi Team Finland -palvelukokonaisuutta on kehitettävä alueilla yhteistyörakenteita vahvistaen”, sanoo toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen Perheyritysten liitosta.

Järjestöt esittävät, että mikäli vuoden alussa toimintansa aloittaneet työllisyysalueet eivät kykenisi hoitamaan tehtäviään, niiden rakenteita on muutettava esimerkiksi alueiden määrää vähentämällä. Mahdollisista korjaustoimista on päätettävä jo vuonna 2026.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto (Häkämiehen haastattelupyynnöt, viestintäjohtaja Nora Elers, 050 574 6977, nora.elers@ek.fi)

toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari, 040 050 5269

toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, 040 504 1944

toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen, Perheyritysten liitto, 050 566 1592