Onko järkevää syödä ”parempaa” lihaa?
Iskulauseeseen ”Vähemmän mutta parempaa” kiteytetty ajatus tähtää lihan kokonaiskulutuksen vähentämiseen ja asettaa kestävästi tuotetut ja laadukkaat tuotteet etusijalle. Tuoreessa tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty mainittavaa näyttöä siitä, että laadukkaamman lihan saatavuus välttämättä vähentäisi lihankulutusta.

Lihantuotantoon ja -kulutukseen on tavoiteltu kestävää muutosta, sillä karjankasvatuksella on jo pitkään ollut merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Helsingin yliopiston sekä Tukholman yliopiston Stockholm Resilience Centre -tutkimuslaitoksen tutkijoiden äskettäin tekemässä tutkimuksessa selvitettiin sitä, onko aiempaa laadukkaamman lihan valitsemisella yhteyttä lihansyönnin vähenemiseen. Tutkijat haastattelivat 21 suomalaiskuluttajaa, jotka ostivat luonnonlaidunlihaa eli lihaa, joka on peräisin monimuotoisilla ja luonnonmukaisilla laitumilla laiduntaneesta, lähes yksinomaan paikallista ruohoa syöneestä karjasta.
Tutkimuksen vetäjä, vanhempi yliopistonlehtori Irina Herzon kuvaa tutkimuksen painopistettä:
– Halusimme selvittää, miten kuluttajat järkeistävät lihan kokonaiskulutustaan päästessään ostamaan laadukkaampaa lihaa. Toisin sanoen tutkimme, näkevätkö he yhteyden lihan laadun ja sen vähäisemmän kulutuksen välillä.
Kaikkien haastateltujen mielestä liha voi olla osa kestävää ruokavaliota. Suurin osa myös myönsi lihankulutuksen maailmanlaajuisen vähentämisen tarpeen, mutta piti vähentämistä tärkeämpänä muualla kuin Suomessa. Kuluttajien valintoihin vaikuttivat terveyshyödyt, luonnollisuus ja lihan alkuperä. Haastatellut suosivat kotimaassa tuotettuja vaihtoehtoja, etenkin suomalaista naudanlihaa, joka yhdistettiin ympäristöystävällisyyteen ja paikallisiin tuottajiin.
Käsitykset laadukkaammasta lihasta vaihtelivat. Eläinten hyvinvointi oli yksi keskeisistä huolenaiheista, vaikka maku säilyikin ensisijaisena ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä. ”Paremman” ja ”vähemmän” välinen suhde oli monitahoinen: joidenkin haastateltujen mielestä luonnonlaidunlihan kalliimpi hinta oli syy syödä vähemmän lihaa, mutta toiset perustelivat aiemman kulutustason säilyttämistä tai kulutuksen lisäämistä lihan korkealla laadulla.
Tulokset korostavat sitä, kuinka haastavaa on edistää kestävää ruokavaliota sillä perusteella, että kannattaisi syödä nykyistä vähemmän, mutta samalla laadukkaampaa lihaa. Tutkimus osoittaa, että laadukkaampi liha on määriteltävä tarkemmin suhteessa kestävyyteen ja kulttuurisidonnaisiin mieltymyksiin. Lisäksi tarvitaan vahvempaa ohjausta siihen, kuinka paljon lihankulutusta tulee vähentää kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi.
Herzon korostaa molempien näkökulmien tärkeyttä:
– Samalla kun kannustetaan kuluttamaan vähemmän lihaa, on edistettävä laadukkaita ja kestäviä tuotantotapoja.
Kestävän lihankulutuksen kriteerit on määritettävä jatkotutkimuksissa, minkä lisäksi tarvitaan keinoja muokata kulutustottumuksia niin, että ne vastaavat kestävän ruokajärjestelmän tavoitteita.
Alkuperäinen julkaisu
- Mazac, R., Sahlin, K.R., Hyypiä, I. et al. Does “better” mean “less”? Sustainable meat consumption in the context of natural pasture-raised beef
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iryna Herzonvanhempi yliopistonlehtoriHelsingin yliopisto / Maataloustieteiden osasto
Puh:0504617265iryna.herzon@helsinki.fiwww.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ihmiset/henkilohaku/iryna-herzon-9063286Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Alkoholi muuttaa alkion ensimmäisten solujen geenien toimintaa19.6.2025 09:02:38 EEST | Tiedote
Alkoholialtistus alkionkehityksen ensimmäisten viikkojen aikana muuttaa geenien toimintaa ja solujen aineenvaihduntaa. Maljakasvatuksessa selvisi, että herkimpiä alkoholille ovat hermoston ensimmäiset solut. Tutkimustulos tukee nykyistä suositusta lopettaa alkoholinkäyttö jo raskautta suunniteltaessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme