Kommentti: Rakennusala ui edelleen syvällä
12.3.2025 05:30:00 EET | KOVA ry | Tiedote
Suomen rakennussektori kamppailee edelleen vakavan laskusuhdanteen kanssa vuoden 2025 alussa. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna valmistui alle 21 000 asuntoa – taso, jota ei ole nähty kolmeen vuosikymmeneen. Vuosina 1995–2023 keskimääräinen vuosittainen asuntotuotantovolyymi oli yli 32 000 asuntoa. Vuonna 2024 rakennushankkeita aloitettiin hieman yli 21 000 asunnon verran, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna, joskin vuoden 2024 aloitusmääriin sisältyy vielä epävarmuutta ja luku saattaa vielä tarkentua jopa tuhansilla alaspäin. Joka tapauksessa esitettykin luku on kolmanneksi matalin viimeisen 30 vuoden aikana; vuosina 1995–2023 rakentamisen aloitusten keskiarvo ylitti 32 000 asuntoa. Vuonna 2024 noin 8 500, eli 40 prosenttia, aloituksista oli valtion tukemia asuntoja.
Rakennussektorin taantuman odotetaan jatkuvan ainakin vuoden 2025 toiselle puoliskolle. Vuonna 2024 myönnetyt rakennusluvat tukevat tätä näkemystä, sillä Tilastokeskuksen mukaan lupia myönnettiin alle 17 000, mikä on jälleen alhaisin määrä 30 vuoteen. Tämä herättää huolta siitä, että ala ei välttämättä elvy edes vuoden 2025 loppupuolella. Useimpien arvioiden mukaan rakentamisen aloitukset jäävät reiluun
20 000 asuntoon vuonna 2025. Valtion tukema asuntotuotanto supistuu jonkin verran edellisvuodesta, sillä korkotukilainavaltuus laskee viidenneksen, mikä vähentää valtion tukemaa asuntotuotantoa arviolta noin
6 500 asuntoon.
Taantuman syypäinä ne tyypilliset
Laskusuhdanteen keskeisiä syitä ovat korkeat korot, nousseet rakennuskustannukset, työttömyyden kasvu, heikko kuluttajaluottamus sekä laskevat asuntohinnat. Suomen Pankin mukaan noin 95 prosenttia 2000-luvulla nostetuista asuntolainoista ovat olleet vaihtuvakorkoisia, mikä nykyisessä korkoympäristössä tarkoittaa, että lainojen kustannukset ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa. Edellä mainitut tekijät ovat myös nostaneet rakennuskustannuksia huomattavasti: ne ovat Tilastokeskuksen mukaan edelleen yli 20 prosenttia korkeammat kuin kymmenen vuotta sitten ja yli 10 prosenttia korkeammat kuin vain neljä vuotta sitten. Materiaalihinnat ovat olleet merkittävin osatekijä, sillä ne ovat nousseet lähes 30 prosenttia kymmenessä vuodessa.
Tilastokeskus raportoi Suomen työllisyysasteen trendin olleen vuoden 2025 tammikuussa 76,5 prosenttia, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä alhaisempi luku kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan työttömyysasteen trendiluku on noussut 1,1 prosenttiyksiköllä ollen tammikuussa 8,9 prosenttia. Tämä on osaltaan heikentänyt kuluttajien luottamusta, mikä oli Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa 2025 alhaisimmalla tasollaan sitten viime kevään. Myös työttömyys koetaan uhaksi ja 61 prosenttia kuluttajista arvioi työttömyyden lisääntyvän. Lisäksi vain 12 prosenttia kuluttajista suunnitteli asunnon ostamista tai talon rakentamista.
Vanhojen asuntojen hinnat ovat reagoineet jonkin verran laskevaan kysyntään: Tilastokeskuksen mukaan hinnat olivat vuoden 2024 lopussa nimellisesti samalla tasolla kuin vuonna 2015, mikä tarkoittaa reaalisesti lähes 20 prosentin laskua. Samaan aikaan uusien asuntojen nimellishinnat ovat nousseet 20 prosenttia vuodesta 2015 lähtien ja laskeneet vain hieman vuoden 2022 huipustaan. Tämä on lisännyt painetta rakennusalalle, sillä myymättömien asuntojen varanto on kasvanut, mikä on saanut monet rakennusyritykset supistamaan tuotantoaan ja odottamaan parempia markkinaolosuhteita. Vuoden 2025 alussa on tosin saatu joitain varovaisen optimistisia signaaleja, että vanhojen asuntojen kauppa kävisi hieman aiempaa pirteämmin.
Viime vuonna yleiseen keskusteluun nousi uusi rakennusalan nykytilannetta vaikeuttava tekijä: avoimet asunto- ja kiinteistörahastot. Nämä sijoitusinstrumentit ratkaisevat näennäisesti suorien asunto- ja kiinteistösijoitusten likviditeettiongelman ja ne toimivatkin usein, kun markkinoilla menee hyvin. Mutta kun asuntojen hinnat laskevat, voi lunastusten maksamisen kanssa tulla ongelmia, kuten on nyt monen rahaston kohdalla käynyt. Lukon avaamiseksi lyhyellä tähtäimellä saattaa kysymykseen tulla jokin hyvin suuri sijoittaja, joka näkee markkinalla potentiaalia ja hankkii blokkikaupalla ison määrän rahastojen omistuksia. Sama ratkaisija saattaa tulla kysymykseen myös rakennusyritysten taseissa olevien uusien asuntojen varantojen osalta. On kuitenkin aivan toinen kysymys, miten tällainen mahdollinen suuri sijoittaja käyttäytyisi asuntomarkkinoilla pidemmällä aikavälillä ja mikä olisi esimerkiksi vuokratason kohtalo.
Tulevaisuutta varjostaa kuitenkin edellä kuvattujen trendien lisäksi useampi epävarmuustekijä. Ukrainan sodan mahdolliset rauhanneuvottelut ja niitä seuraava jälleenrakennus saattaa vaikeuttaa rakennusmateriaalien ja jossain määrin työvoiman saatavuutta, mikä nostaisi rakentamisen hintaa Suomessakin. Sama pätee myös Gazan tilanteeseen. Toisaalta Yhdysvaltain tuleva kauppapolitiikka on täydellinen mysteeri, vaikkakin lienee todennäköisintä, etteivät sen vaikutukset maailmankauppaan ja hintatasoon ole talouskehityksen kannalta ainakaan suotuisia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eetu KauriaekonomistiKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:040 724 8096eetu.kauria@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 133 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2025 yhteensä noin 4 800 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrien nousutahti hidastui entisestään15.1.2026 08:57:56 EET | Tiedote
Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat hitainta tahtiaan sitten vuoden 2023 alun. Keskimääräinen vuosikasvu viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 2,8 prosenttia. Yksiöissä vuokrat nousivat eniten (+3,3 %) ja kaksioissa vähiten (+2,6 %). Keskimääräinen valtion tukeman vuokra-asunnon kuukausivuokra oli 13,4 euroa neliömetriltä. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta aineistosta.
KOVA: Takauslainaa ei käytetä tai tulla käyttämään kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon13.1.2026 05:30:00 EET | Tiedote
Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan rakentaa esimerkiksi korkotuki- tai takauslainojen avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen yleishyödyllisistä rakennuttajista vain 2 prosenttia on vuosina 2024–2025 hakenut niin sanottua takauslainaa. Vastaavasti korkotukilainaa on hakenut 68 prosenttia rakennuttajista. Takauslainan suurimmaksi haasteeksi koetaan, ettei se sisällä suoraa tukea, toisin kuin valtion korkotuen sisältävä korkotukilaina, mikä tarkoittaa suurempia pääomakuluja ja siten korkeampia omakustannusvuokria. Erityisesti suuret kohtuuhintaiset asuntotoimijat raportoivat suoran tuen puutteen olevan takauslainan merkittävin heikkous. Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen teettämään kyselyyn.
Kommentti: Miksi vapaaehtoiseen energiasopimukseen kannattaa liittyä?18.12.2025 05:30:00 EET | Tiedote
Energiatehokkuussopimuksia on tehty Suomessa jo lähes 30 vuotta, joista 20 vuotta niillä on toimeenpantu EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia. Vapaaehtoiset sopimukset ovat sopineet suomalaisten tunnolliseen ja tehokkaaseen tapaan toimia ilman raskasta valvontakoneistoa ja sanktioita. Käynnissä olevalla kaudella (2017–2025) mukana on 779 yritystä ja 164 kuntaa/kuntayhtymää, jotka kattavat lähes 60 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
KOVA: Erityisryhmien asuntokohteita ei tällä hetkellä juuri suunnitella tai rakenneta16.12.2025 04:30:00 EET | Tiedote
Erityisryhmien asuntokohteita suunnittelee tällä hetkellä vain hyvin harva kohtuuhintainen asuntotoimija. Vain 14 prosenttia asuntotoimijoista kertoo suunnitelleensa uusien erityisryhmien asuntokohteiden rakentamista vuosina 2024–2025. Kohteita suunnitelleista ainoastaan ne toimijat, joille on myönnetty erityisryhmien investointiavustus, ovat pystyneet käynnistämään erityisryhmien asuntokohteen rakentamisen. Investointiavustus on myönnetty harvemmalle kuin joka kymmenelle kohtuuhintaiselle asuntotoimijalle. Tulokset perustuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen tekemään kyselyyn.
Kaksi uutta jäsentä KOVA ry:lle11.12.2025 11:15:00 EET | Tiedote
Kankaanpään Asunnonhankinta Oy ja Kiinteistö Oy Vaalan Niska ovat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusimmat jäsenet. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiöt KOVAn jäseniksi tänään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme