Sisä-Suomen aluekatsaus 1–12/2024: Finnveran osarahoittamat investoinnit laskivat selvästi alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä – Kanta-Hämeessä investointirahoitus kasvoi hieman
Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Vuonna 2024 Finnvera myönsi Pirkanmaan yrityksille rahoitusta yhteensä 100 miljoonaa euroa (89), Päijät-Hämeeseen 40 miljoonaa euroa (52) ja Kanta-Hämeen yrityksille 14 miljoonaa euroa (15).
– Finnvera toimii harvoin yksin rahoittajana, ja valtaosa myönnetystä rahoituksesta on takauksia pankkien ja muiden rahoittajien myöntämiin lainoihin. Alueen talouden elinvoiman näkökulmasta onkin olennaista tarkastella yritysten kokonaisrahoitushankkeita, joita muut rahoittajat ja Finnvera ovat yhteistyössä mahdollistaneet. Valitettavasti kokonaisrahoitushankkeiden trendi ja investointien osuus kokonaishankkeista oli laskeva vuonna 2024, sanoo Finnveran Sisä-Suomen va. aluejohtaja Kari Hytönen.
Yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa Finnveran rahoitus mahdollisti 312 miljoonan euron (368) kokonaishankkeiden toteuttamisen kolmen maakunnan alueella, eli yritysten aktiivisuus hankkeiden toteuttamisessa laski merkittävästi. Investointien osuus Finnveran osarahoittamista hankkeista laski alueella 61 miljoonaan euroon (110).
Pirkanmaalla investoinneissa huomattava pudotus - käyttöpääoman osuus rahoituksessa korostui
Pirkanmaalla Finnvera oli yhdessä pankkien ja muiden rahoittajien kanssa rahoittamassa yhteensä 211 miljoonan euron kokonaisrahoitushankkeita (223). Hieman vajaa puolet kokonaisrahoituksista kohdistui yritysten käyttöpääomatarpeisiin. Investointeihin kohdistunut osuus kokonaisrahoituksesta laski 21 prosenttiin (35) ja lasku edellisvuodesta oli huomattava. Pk-yritysten sekä kotimaan että viennin toimituksiin liittyvissä takauksissa puolestaan nähtiin kasvua edellisvuodesta.
Pirkanmaalla Finnveran osuus kokonaisrahoituksista nousi 47 prosenttiin (40), mikä tarkoittaa, että haastavassa taloustilanteessa pankit halusivat aiempaa enemmän jakaa rahoituksen riskiä Finnveran kanssa.
Käyttöpääomatarpeet ja viennin rahoituksen kasvu kertovat siitä, että yritykset tekivät kauppaa ja toiminta oli aktiivista. Investointien rahoituksessa edellisvuonna nähty kasvu kuitenkin taittui vuonna 2024. Korkotason lasku ei vielä näytä laajamittaisesti heijastuneen yritysten suunnitelmiin, ja monet odottelevat Pirkanmaallakin vielä lisää positiivisia signaaleja suhdanteen kääntymisestä. Toisaalta myöskään maamme ulkoiset häiriötekijät eivät näytä vaikuttaneen suunnitelmiin, vaan turvallisuusteknologian ja puolustusteollisuuden aloilla nähdään kasvun mahdollisuuksia, sanoo Hytönen.
Toimialoista teollisuuden rahoitus kasvoi Pirkanmaalla edellisvuodesta, mutta selvimmin kasvoi liike-elämän palveluiden rahoitus.
Muutaman vilkkaamman vuoden jälkeen rahoitettujen omistajanvaihdosten lukumäärä jälleen laski. Finnvera oli viime vuonna Pirkanmaalla rahoittamassa 56 yrityksen omistajanvaihdosta (71), ja myönsi niihin rahoitusta yhteensä 11 miljoonaa euroa (13). Yrityskauppojen määrän odotetaan kasvavan, kun ostajien tulevaisuudennäkymät ja luottamus talouden kasvuun palaa.
Päijät-Hämeessä välivuosi investoinneista - kotimaan ja viennin toimitustakaukset kertovat talouden liikkeestä
Vilkkaan kasvurahoituksen vuosien jälkeen vuosi 2024 oli alavireinen myös Päijät-Hämeessä. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien kokonaishankkeiden määrä laski kokonaisuudessaan Päijät-Hämeessä ja oli 77 miljoonaa euroa (96). Siitä investointien osuus oli ainoastaan 10 miljoonaa (27), ja käyttöpääomatarpeiden osuus 20 miljoonaa (25). Yritysten toimituksiin ja kauppoihin liittyvän rahaliikenteen toimitusvakuuksien osuus kuitenkin pysyi laskusta huolimatta korkeana ja oli 47 miljoonaa euroa (65).
– Vuosina 2021−2023 useat yritykset toteuttivat merkittäviä investointihankkeita Päijät-Hämeessä, mikä nosti investointeihin kohdistunutta kokonaisrahoituksen määrää kyseisinä vuosina. Nyt investoinneissa on pidetty taukoa ja niihin on tullut talouden epävarmuuden tuomaa varovaisuutta. Toimitusvakuuksien rahoitus kuitenkin pysyi korkealla tasolla. Tämä kertoo siitä, että yritykset tekevät vilkkaasti kauppaa ja alueen positiivinen vire on säilynyt, arvioi Hytönen.
Myös Päijät-Hämeessä Finnveran osuus kokonaisrahoituksista nousi selvästi, 52 prosenttiin (44), mikä kertoo rahoittajien halusta jakaa riskiä Finnveran kanssa.
Toimialoista teollisuus oli Päijät-Hämeessä selvästi suurin rahoituksen saaja.
Yrityskaupparintamalla mentiin euromääräisesti edellisvuoden tasolla, mutta rahoitettujen kauppojen määrän laskua selittää taloussuhdanteen luoma sumuinen tulevaisuudenkuva. Finnvera rahoitti omistajanvaihdoksia Päijät-Hämeessä 26 kappaletta (32) noin 4 miljoonalla eurolla (4).
Kanta-Hämeessä kokonaisrahoitus laski, mutta investointeja ja kauppaa rahoitettiin hieman edellisvuotta vilkkaammin
Finnveran ja muiden rahoittajien yhteiset kokonaisrahoitukset Kanta-Hämeen alueella laskivat huolestuttavasti. Finnvera oli mukana rahoittamassa yhteensä 24,8 miljoonan euron (28,7) kokonaisrahoitustarpeita, joista suurin osa eli 10,9 miljoonaa euroa (16,5) kohdistui yritysten käyttöpääomaan. Investointien osuus rahoitetuista kokonaishankkeista nousi hienoisesti ja oli Kanta-Hämeessä 7,2 miljoonaa euroa (6,5). Yritysten toimituksiin ja kauppoihin liittyvien toimitusvakuuksien osuus kasvoi hieman ja oli 6,7 miljoonaa euroa (5,6).
Kanta-Hämeessä Finnveran osuus kokonaisrahoituksissa nousi varsin korkeaksi, 57 prosenttiin (51).
Yrityskauppoihin myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi, mutta rahoitettujen omistajanvaihdosten määrä laski. Finnvera oli mukana rahoittamassa 19 (23) omistajanvaihdosta.
– Kanta-Hämeen toteutuneen rahoituksen määrään heijastuu vielä yritysten heikot suhdanneodotukset. Olisi tärkeää, että investointien ohella yrityskauppojen lukumäärä kääntyisi jälleen kasvuun. Omistajan vaihtuminen tuo yritykseen lähes poikkeuksetta kasvuhakuisuutta, mikä kirittää parhaimmillaan koko maakunnan elinvoimaa, Hytönen sanoo.
Kasvu tulee tekemällä – käänne siirtymässä vuoden lopulle
Kari Hytösen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella siirtyy vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Epävarmuudesta huolimatta hän kannustaa yrityksiä toteuttamaan tulevaisuuteen suuntautuvia investointeja. Kasvupotentiaalia on esimerkiksi vihreään siirtymään tai digitalisaatioon liittyvissä hankkeissa, joita Finnvera voi rahoittaa InvestEU:n takaamilla vakuudettomilla ilmasto- ja ympäristö- sekä digitalisaatio- ja innovaatiolainoilla. Niitä myönnettiin Sisä-Suomen alueella viime vuonna noin 7 miljoonaa euroa, joista valtaosa, 6 miljoonaa euroa, Pirkanmaalle.
– Toimme mikroyritysten kasvuhankkeisiin tarkoitetun lainan haettavaksi viime lokakuussa, ja valtakunnallisesti myönsimme tätä rahoitusta 5,6 miljoonaa euroa vuoden loppuun mennessä. Pirkanmaa aktiivisena maakuntana erottui joukosta myönnetyn lainan määrässä. Lainaa voi vielä hakea maaliskuun 2025 loppuun saakka. Haluamme varmistaa kaiken kokoisten yritysten rahoituksen saatavuuden kasvun käynnistyessä ja markkinatilanteen muuttuessa, Hytönen sanoo.
Lisätiedot:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kari Hytönen, va. aluejohtaja, Finnvera, Sisä-Suomi, puh. 029 460 2358
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj
Kutsu: Finnveran aluekatsaus 27.8. klo 9 – Lappi, Kainuu & Pohjois-Pohjanmaa21.8.2025 10:30:20 EEST | Kutsu
tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta keskiviikkona 27.8. klo 9.00 Teamsin välityksellä. Katsauksessa tarkastellaan alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituksen kehitystä alkuvuodelta 2025 kolmessa maakunnassa: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Suomalaisyritykset tekevät vientiä isolla riskillä – Vientikaupoista jopa yli 100 000 euron luottotappioita14.8.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Vientiyritykset ovat keskimäärin kasvuhakuisempia kuin kaikki yritykset. Kasvua haetaan uusilta markkinoilta kasvun vuoksi, ei yksittäisten syiden kuten Yhdysvaltain asettamien tullien vuoksi. Vientiyritykset ottavat kuitenkin kaupoissa suuria riskejä, joista voi seurata yrityksen toiminnan vaarantavia luottotappioita – enimmillään yritykset ovat menettäneet kaupoissa selvästi yli 100 000 euroa. Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä.
Rahoitus & kasvu -katsaus: Omistajanvaihdoksissa huolestuttava epäsuhta – Myyntiä harkitsevia yrityksiä liki kolminkertaisesti verrattuna mahdollisiin ostajayrityksiin30.7.2025 11:43:42 EEST | Tiedote
Tulevien viiden vuoden sisällä mahdollisesti myyntiin tulevia pk-yrityksiä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin yritysostoa harkitsevia yrityksiä. Määrällinen epäsuhta on kasvanut viime vuosien aikana, ja mitä pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellun omistajanvaihdoksen ajankohta menee, sitä suurempi on ero myynti- ja ostohalukkaiden yritysten määrissä. Tämä käy ilmi Pk-yritysbarometreista, joissa kartoitetaan säännöllisesti vastaajien suunnitelmia omistajanvaihdoksiin. Yrittäjistä reilu neljännes on 55–64-vuotiaita eli lähestyy eläkeikää. Huoli, ettei yrityksille löydy tarpeeksi jatkajia, on perusteltu. Samaan aikaan kuitenkin yrityskanta on tasaisessa kasvussa. Finnveran rahoitus omistajanvaihdoksiin näyttää kääntyneen alkuvuonna kasvuun.
Finnveran Juuso Heinilä: Tullisopimus on lyhytaikainen helpotus, mutta tullit nakertavat vientiyritysten kilpailukykyä − Erityisen alttiita pk-vientiyritykset28.7.2025 12:57:23 EEST | Tiedote
EU:n ja Yhdysvaltain solmimalla tariffisopimuksella vältetään EU:ta uhanneet 30 prosentin tullit, mutta asetetaan sen sijaan 15 prosentin tulli tietyille tuotteille. Vaikka sopimus tuo viejille kaivattua ennustettavuutta ja vakautta, 15 prosentin tulli on edelleen merkittävä kaupan este, joka hidastaa talouskasvua, syö yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Pahiten tullien haitat osuvat pk-vientiyrityksiin, joilla puskurit ja reagointimahdollisuudet lisäkustannuksiin ovat usein suuria yrityksiä ohuemmat, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.
EIR:n ja Finnveran pilottihanke Ukrainan tueksi vauhdittamaan suomalaisyritysten vientiä30.6.2025 09:15:28 EEST | Tiedote
Finnvera ja Euroopan investointirahasto (EIR) ovat allekirjoittaneet sopimuksen uudesta takausjärjestelystä, jonka turvin Finnvera voi myöntää lisää vientitakuita Ukrainaan. Sopimuksen tavoitteena on tukea EU-yrityksiä kaupankäynnissä Ukrainan kanssa sekä lujittaa taloussuhteita Ukrainan EU-jäsenyysprosessin tukemiseksi. Kyseessä on pilottihanke, joka mahdollisesti laajenee myöhemmin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme