Koululaisia on yhä vähemmän – onko etäopetus osa tulevaisuuden perusopetusta?
Suomen kuntien väestönkehitys ja nuorisoikäluokkien pieneneminen asettavat haasteita perusopetuksen järjestämiselle. Etäopetus nousee esiin potentiaalisena ratkaisuna, joka voi helpottaa opetuksen saatavuutta.
Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät kunnallisten toimijoiden näkemyksiä paikallisten olosuhteiden vaikutuksista perusopetuksen järjestämiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin erilaisia käytössä olevia tai kuviteltavissa olevia koulutuksen järjestämisen tapoja.
Tutkimuksessa tarkasteltiin viittä erilaista kuntaa. Siihen osallistui 22 haastateltavaa: sivistysjohtajia, peruskoulujen rehtoreita, peruskoulujen opettajia sekä kuntapäättäjiä.
Liikkuminen, oppilaiden majoittaminen ja etäyhteydet ratkaisuina
– Negatiivinen väestönkehitys on väistämätön tosiasia valtaosassa Suomen kuntia ainakin 2040-luvulle asti. Nuorisoikäluokkien pieneneminen on yksi keskeisimmistä perusopetuksen järjestämiseen vaikuttavista tekijöistä, sanoo koulutussosiologian professori Janne Varjo Helsingin yliopistosta.
Kunnat reagoivat paikallisten olosuhteiden muutoksiin erilaisilla perusopetuksen järjestämisen käytännöillä, joilla pyritään vastaamaan perusopetuksen saatavuuden ja saavutettavuuden haasteisiin.
Oppilaiden ja opettajien liikuttaminen paikasta toiseen, koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö, yhdysluokkaopetus ja viime kädessä oppilaiden majoittaminen ovat keinoja pyrkiä toteuttamaan perusopetusta perinteisenä lähiopetuksena. Etäyhteyksien hyödyntäminen perusopetuksessa antaa kunnille lisää keinoja opetuksen järjestämiseen.
Etäopetus voisi auttaa haastavien välimatkojen alueilla
Etäopetuksen mahdollisuudet kiinnittyvät erityisesti pitkiin välimatkoihin liittyvien ongelmien minimointiin: osaamisen ja resurssien jakamiseen ilman oppilaiden tai opettajien fyysisten siirtymien rasitteita sekä rajoitteita. Etäopetus on myös luonteva ratkaisu järjestää esimerkiksi harvinaisten kielten ja katsomusaineiden opetusta.
Etäopetuksen kehittämiseen liittyy konkreettisia koulun tasolla ratkaistavia kysymyksiä. Ne koskevat tyypillisesti teknisiä ratkaisuja sekä opetuksen järjestämisen ja koulutyön organisoinnin haasteita.
– Nykyiset lähiopetuksen järjestämisen näkökulmasta suunnitellut kansalliset ohjausmekanismit kuten lainsäädäntö ja rahoitus tunnistavat huonosti etäopetuksen järjestämisen erityisiä kysymyksiä.
Tervetuloa tapahtumaan Lähi- ja etäopetus tulevaisuuden peruskoulussa
Tutkimusraportin tuloksia käsitellään tiistaina 18.3. järjestettävässä tilaisuudessa. Tilaisuudessa asiantuntijapaneeli keskustelee perusopetuksen järjestämisen tavoista.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Janne Varjo, professori, Helsingin yliopisto, puhelin 050 318 2205 janne.varjo@helsinki.fi
Pauliina Hongisto, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, puhelin 0504752147, pauliina.hongisto@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa26.3.2025 11:09:31 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 35 000. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Lääkehuollon kriisijohtaminen pandemian aikana vahvisti yhteistyötä ja Suomen terveydenhuollon kriisivalmiutta21.3.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.
Miksi imusuonilla on palapelimäinen rakenne?20.3.2025 11:08:30 EET | Tiedote
Tutkijat ovat pitkään tunteneet imusuonten pintarakenteen, mutta nyt uraauurtava tutkimus selvitti, miksi se on kuin palapeli. Palapelimäisyys auttaa soluja sietämään nestepaineen muutoksia, kuten turvotusta. Samankaltaista solumuotoa esiintyy myös kasvien lehtien pinnalla, ja palapeliperiaatetta on hyödynnetty myös ihmisen tekemässä suunnittelussa.
Markkinaehtoinen asuminen pettää tasa-arvoa hakevan asukkaan20.3.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kaupunkilaisten yhdenvertaista mahdollisuutta kotiin haastaa asuntofinansialisaatio eli asumisen kytkeytyminen osaksi globaaleja finanssimarkkinoita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme