Työterveyshuoltoa ja sotea uudistetaan – työkyky ei saa unohtua
Työterveyshuollon rooli työkyvyn ylläpidossa ja sairauspoissaolojen vähentämisessä korostuu yhteiskunnan muutosten keskellä. Samalla työterveyshuollon on sopeuduttava työelämän muuttuviin tarpeisiin. Työterveyslaitos esittelee ajankohtaiset kehittämistoimet ja suuntaviivoja tulevaan.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 13.3.2025
– Työterveyshuoltoa on vahvistettava tuottavuuden parantamiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.
Työn kielteisten terveysvaikutusten ennaltaehkäisy ja työkyvyn tukeminen ovat työterveyshuollon ydinosaamista. Koko yhteiskunta hyötyy toimenpiteistä, joilla lyhennetään sairauspoissaoloja ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työterveyshuollon kustannukset ovat alle 4 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannuksista, ja sen rahoittavat työnantajat (79 prosenttia) sekä palkansaajat ja yrittäjät (21 prosenttia).
Koivulan mukaan työelämä ja samalla työterveyshuolto ovat uuden edessä, kun laajamittaiset yhteiskunnalliset muutokset muovaavat toimintaympäristöä.
– Meillä on samanaikaisesti käynnissä työn murros, terveyden murros ja hyvinvointivaltion murros. Näiden paineessa tarvitaan uudistumiskykyistä työterveyshuoltoa, jossa ymmärretään työpaikkojen muuttuvat tarpeet, Koivula sanoo.
– Nyt olisi välttämätöntä selvittää, miten työterveyshuollon palveluntuottajia palkittaisiin paremmin ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kehittämisestä, hän jatkaa.
Käytäntöjä uudistetaan vastamaan työpaikkojen muuttuvia tarpeita
Työterveyslaitos päivittää parhaillaan Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opasta vuodelta 2014. Työterveyshuollon ammattilaisten käsikirja ohjaa työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä ja vie käytäntöön työterveyshuoltoasetuksen (708/2013), jonka päivitystyö on aloitettu sosiaali- ja terveysministeriön vetämänä.
– Oppaan punainen lanka on se, että työterveyshuollon toiminnan tulee perustua nykyistä vahvemmin työpaikan tarpeisiin. Asiantuntijamme ohjeistavat konkreettisesti, miten se tehdään, kertoo oppaan päätoimittaja, ylilääkäri Satu Soini Työterveyslaitoksesta.
Uutta sisältöä ovat myös mielenterveyttä tukevat toimintamallit, joiden mukaisesti työterveyshuolto auttaa työpaikkoja psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa.
Uudistettu opas julkaistaan loppuvuonna 2025, ja se tulee olemaan saatavilla maksuttomasti verkossa.
Työterveyshuollon osaamista kannattaa hyödyntää työkyvyn tukemisessa
Työterveyshuolto on ainoa terveydenhuollon toimija, jolla on suora yhteys potilaan työpaikkaan. Tätä yhteyttä hyödynnetään Työote-toimintamallissa, jonka avulla hyvinvointialueet ja työterveyshuolto ovat onnistuneesti tiivistäneet yhteistyötään ja saaneet vähennettyä sairauspoissaoloja.
– Rutiininomaiset pitkät sairauspoissaolot eivät ole hyvä ratkaisu työntekijälle eivätkä työnantajalle. Siksi työkyvyn arviointi ja työkyvyn tukitoimet on tärkeää ohjata työterveyshuoltoon, sanoo ylilääkäri ja työterveysyksikön johtaja Eva Helaskoski Työterveyslaitoksesta.
Tänä vuonna toimintamalli otetaan käyttöön erikoissairaanhoidon lisäksi perusterveydenhuollossa. Kun työkyvyn arviointi ja tukitoimet siirretään työterveyshuoltoon, hyvinvointialueen henkilöstön työmäärä helpottuu. Yhteistyöllä saadaan myönteisiä kustannusvaikutuksia työpaikoille ja laajemmin yhteiskuntaan.
– Seuraavaksi olisi ajankohtaista pilotoida Työote-toimintaa osana omalääkärimallia. Omalääkärimalli on lupaava avaus, kunhan siinä ei unohdeta työkyvyn tukemista. Julkisessa terveydenhuollossa ei ole läsnä työelämän tuntemusta ja työkykyosaamista. Työotteen avulla voidaan edistää työterveyshuollon integraatiota muuhun terveydenhuoltoon, ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitoksesta sanoo.
Lisätiedot
- Pääjohtaja Antti Koivula, antti.koivula@ttl.fi, 030 474 2340
- Johtaja, ylilääkäri Eva Helaskoski, eva.helaskoski@ttl.fi, 046 851 2432
- Ylilääkäri Satu Soini, satu.soini@ttl.fi, 046 851 5858
- Ylilääkäri Pauliina Kangas, pauliina.kangas@ttl.fi, 030 474 2514
Tutustu myös
- Faktaa työterveyshuollosta – rooli ja mahdollisuudet sotessa | Työterveyslaitos
- TYÖOTE-toimintamalli laajenee perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyöhön | Työterveyslaitos
- Työote-mallia ja Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opasta toteutetaan osana Mielenterveyden työkalupakki -hanketta, joka kuuluu Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Hankkeen rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGeneration EU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Undersökning: Sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade särskilt inom social- och hälsovårdsbranschen – ångest var den vanligaste orsaken12.9.2025 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Arbetshälsoinstitutets registerundersökning visar att sjukfrånvaro på grund av psykisk ohälsa ökade tydligt inom alla undersökta verksamhetsområden åren 2015–2021. Ökningen var särskilt kraftig inom social- och hälsovårdsbranschen och bland kvinnor i tjänstemannaställning under 50 år. Samtidigt passerade ångest depression som den vanligaste orsaken till nya perioder av sjukfrånvaro.
Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla – ahdistuneisuus nousi yleisimmäksi syyksi12.9.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä.
Study: Mental health-related sickness absences increased especially in the social welfare and health care sector – anxiety became the most common cause12.9.2025 06:00:00 EEST | Press release
A register study by the Finnish Institute of Occupational Health demonstrates that mental health-related sickness absences increased significantly in all studied industrial sectors in 2015–2021. The increase was particularly steep in the social welfare and health care sector and among female white-collar employees under the age of 50. At the same time, anxiety overtook depression as the most common cause of new periods of sickness absence.
Rapport: Algoritmiskt ledarskap allt vanligare i Norden – forskare varnar för dess effekter på arbetstagarnas välbefinnande8.9.2025 08:00:00 EEST | Pressmeddelande
Det snabbt växande algoritmiska ledarskapet kan ställa alltför höga krav på arbetstagarna och försämra välbefinnandet, visar en ny rapport. Översikten visar på ett konsekvent samband mellan algoritmiskt ledarskap och ökade psykosociala risker samt deras konsekvenser, såsom stress och utbrändhet.
Raportti: Algoritminen johtaminen yleistyy Pohjoismaissa – tutkijat varoittavat sen vaikutuksista työntekijöiden hyvinvointiin8.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Nopeasti yleistyvä algoritminen johtaminen voi asettaa työntekijöille liiallisia vaatimuksia ja heikentää hyvinvointia, osoittaa tuore raportti. Katsaus tuo esiin johdonmukaisen yhteyden algoritmisen johtamisen ja psykososiaalisten riskien sekä niiden seurausten, kuten stressin ja työuupumuksen, lisääntymisen välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme