Oulun yliopisto

Raskaan reittiliikenteen ajoneuvot sähköistyvät tulevaisuudessa, ja liikennöinti muuttuu, arvioivat professorit Juho Könnö ja Emil Kurvinen

Jaa

Oulun yliopiston professorit Juho Könnö ja Emil Kurvinen arvioivat, että raskaan reittiliikenteen ajoneuvot sähköistyvät tulevaisuudessa. Keskustelu tulevaisuuden liikenteen käyttövoimasta ja parhaasta polttoaineesta on usein kärjistynyttä, joten professorit haluavat muistuttaa, että useita käyttövoiman lähteitä tarvitaan.

Kaksi miestä seisoo kuorma-auton edessä.
Oulun yliopiston professorit Emil Kurvinen ja Juho Könnö uskovat sähköistämisen laajenevan myös raskaaseen kuljetuskalustoon tietynpituisessa, ennakoidussa reittiliikenteessä. Kuva Mikko Törmänen / Oulun yliopisto

Professorien mukaan lähitulevaisuudessa selkeästi erottuvaa etua on tarjolla aikataulutetun raskaan liikenteen sähköistämisessä reitti- ja jakeluliikenteessä, etenkin edullisen ja vähähiilisen sähkön saatavuusalueilla, kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Emil Kurvinen ja Juho Könnö tutkivat muun muassa simuloinnin keinoin tulevaisuuden polttoaineita ja käyttövoimaratkaisuja noin 40 tutkijan koneensuunnittelun ja ajoneuvotekniikan tutkimusryhmässä.

Raskaan liikenteen kuorma-autojen, bussien ja pakettiautojen sähköistäminen vaatii muutoksia myös liikennöintiin ja reittiliikenteen toimintatapoihin. ”Ei riitä, että laitetaan vain sähkökuorma-auto liikenteeseen, vaan on oltava valmis muokkaamaan aikataulutusta ja loppukäyttäjän roolia”, painottaa Kurvinen. ”Matka-aika ei välttämättä pitene, kun suunnitellaan, miten sähkökuorma-auto pysähtelee ladattavaksi muiden toimintojen ohessa.”

Kurvinen muistuttaa, että nykyisin asiakkaat vaativat hiilijalanjäljen pienentämistä ja puhtautta logistiselta ketjulta, esimerkiksi huonekalujen kuljetuksissa tai kaupunkien lähiliikenteessä. Hyötyajoneuvojen sähköistämisellä myös EU:n tavoittelemat raskaiden ajoneuvojen päästövähennykset olisivat huomattavia.

Sähkörekkojen takaisinmaksuaika lyhenee – liikkuvilla energiavarastoilla voi olla rooli sähköverkon toiminnassa

Könnö arvioi, että rahtiliikenteessä, jossa kilometrejä tulee tarpeeksi, voidaan säästää polttoainekuluissa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, mikä lyhentää sähkökuorma-autojen takaisinmaksuaikaa. "Ruotsista on jo useita esimerkkejä, että kannattaa hankkia lähes kolme kertaa kalliimpi sähkökuorma-auto, koska takaisinmaksuaika lyhenee polttoainekuluilla", hän vertaa.

Tien päällä liikkuva akkukapasiteetti kasvaa sähköistymisen myötä. Jos osan voisi käyttää sähköverkon tukemiseen, siitä voisi olla paikallisesti merkittävää hyötyä. Professorit arvioivat karkeasti, että jos 10 prosenttia uusista yli 16 tonnin kuorma-autoista olisi sähköisiä, liikenteessä liikkuisi akkukapasiteettia noin 130 megawattituntia. Lue tarkempi laskelma ja laajempi uutinen verkkosivuillamme. Yhden raskaan sähkökuorma-auton akkuun mahtuu karkeasti suomalaisen omakotitalon talvella viikossa käyttämä energia.

Tulevaisuudessa tarvitaan useita eri käyttövoiman lähteitä

”Isommissa ja tiettömän tien takana kulkevien laitteiden ja työkoneiden käyttövoimavalikoimassa tulee jatkossa olemaan sähkön ja uusien, usein vetypohjaisten polttoaineiden yhdistelmiä”, professorit arvioivat ja muistuttavat myös pohjoisten olosuhteiden vaatimuksista käyttövoimalle.

Oulussa testataan pian myös vetyrekkaa. Vetypolttokennolla toimivat rekat ovat käytännössä sähkörekkoja, joissa sähkö tuotetaan rekan tankissa olevalla vedyllä, mikä voi pidentää päästöttömästi raskaan liikenteen matkoja.

”Tällä hetkellä on vaikea tietää, mihin tulevaisuuden käyttövoimaan kannattaa esimerkiksi laivanrakennuksessa investoida, joten laitevalmistajat tekevät helposti uusille polttoaineilla muunnettavia moottoreita, joissa eri polttoaineita ja niiden sekoituksia voidaan käyttää yhtä aikaa”, Könnö summaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Juho Könnö, auto- ja työkonetekniikan professori, 050 479 5242, Juho.Konno@oulu.fi, Oulun yliopisto, materiaali- ja konetekniikan tutkimusyksikkö

Emil Kurvinen, koneensuunnittelun professori, 050 569 5969, Emil.Kurvinen@oulu.fi, Oulun yliopisto, materiaali- ja konetekniikan tutkimusyksikkö

Kaisu Koivumäki, viestintäasiantuntija, 050 4344 261, kaisu.koivumaki@oulu.fi, Oulun yliopisto

Kuvat

Kaksi miestä seisoo kuorma-auton edessä.
Oulun yliopiston professorit Emil Kurvinen ja Juho Könnö uskovat sähköistämisen laajenevan myös raskaaseen kuljetuskalustoon tietynpituisessa, ennakoidussa reittiliikenteessä. Kuva Mikko Törmänen / Oulun yliopisto
Lataa
Kaksi miestä harmaan seinän edessä.
Raskaan liikenteen sähköistymisen myötä tien päällä liikkuva akkukapasiteetti kasvaisi. "Jos osan voisi käyttää sähköverkon tukemiseen, siitä voisi olla paikallisesti merkittävää hyötyä", professorit Könnö ja Kurvinen laskevat. Kuva Mikko Törmänen / Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote

Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.

Yläkoulun opettajat jäävät yksin oppimisen tuen kanssa – tukimalli kaipaa selkeyttä ja resursseja23.4.2025 05:49:00 EEST | Tiedote

Yläkoulun oppimisen tuessa on vakavia puutteita. Erityisopettajien työnkuva on laajentunut hallitsemattomaksi, aineenopettajat jäävät toisinaan oppilaiden ainoaksi tueksi eikä kaikille tarvitsijoille riitä tukea. Yläkoulu tarvitsee selkeämmän ja paremmin resursoidun oppimisen tuen, jotta oppilaat saisivat tarvitsemansa avun eivätkä opettajat jäisi asiassa yksin, Oulun yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye