Kaupunginjohtajat 26 seutukaupungista: Sidosyksikköhankintoja koskeva muutos hankintalakiin vaikeuttaisi palvelujen järjestämistä
Seutukaupunkien kaupunginjohtajat pelkäävät, että kuntapalvelujen järjestäminen vaikeutuu, jos hallitus vie läpi hankintalain uudistuksen suunnittelemallaan tavalla. Seutukaupungit järjestävät palvelut lähes miljoonalle suomalaiselle. Usein seutukaupungit järjestävät palvelut kaupunkien rajojen yli yhteistyössä koko kaupunkiseudulle.
Hankintalain uudistamiseen tähtäävän työryhmämietinnön lausuntokierros on juuri päättynyt. Mukana mietinnössä on ehdotus, joka säätäisi kuntien yhdessä omistamien yhtiöiden käyttöä tarkasti niin, että yksikään kunta ei saisi enää omistaa sidosyksikköasemassa olevasta yhtiöistä alle 10 prosentin osuutta.
Kaupunginjohtajat näkevät, että vähimmäisomistusvaatimusta koskeva esitys rajoittaisi turhaan kuntien itsehallinnon takaamaa mahdollisuutta päättää palvelujensa järjestämistavoista.
– Kuntaomisteinen osakeyhtiö on joustava ja tarkoituksenmukainen malli monenlaisten kuntapalvelujen järjestämiseksi. Osakeyhtiömalli on joustava tapa järjestää palveluja erityisesti yhteistyössä ja tehdä hankintoja markkinoilta, seutukaupunkien verkoston puheenjohtaja, Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg korostaa.
Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia.
Kuntien erilaisuus otettava huomioon
Kuntien resurssit palvelujen tuottamiseen ovat erilaiset ja eri puolilla maata markkinatilanne sekä osaaminen vaihtelevat suuresti.
– Monet kuntien yhtiöissä järjestetyistä palveluista ovat lakisääteisiä. Kun resurssit ovat rajalliset, on oltava paikallisesti mahdollisuus valita tarkoituksenmukaisin palvelujen järjestämistapa. Hankintalain muutosehdotus rajaa kuntien itsehallintoa turhaan, Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto toteaa.
Myös muutokselle kaavaillut siirtymäajat ovat täysin riittämättömiä.
– Esityksessä on kyse rakenteista, joiden uudelleenjärjestelyyn tarvitaan paitsi lainsäädännön myös kuntien hallinnon ja ihmisten oikeusturvan vuoksi aikaa. Lisäksi olisi huomioitava erilaiset viranomaispalvelut ja niiden kuormittuminen muutoksen vuoksi, Sorvisto listaa.
Seutukaupunkien kaupunginjohtajat ihmettelevät, että muita vaihtoehtoja ei ole selvitetty, vaan 10 prosentin mekaanista omistusosuusvaatimusta viedään eteenpäin härkäpäisesti.
– Toivomme, että lakiuudistuksen vaikutuksista tehdään arviot, ja samalla punnitaan mahdollisuus erilaisiin malleihin ja vaihtoehtoihin. Tavoite kilpailun lisäämisestä on kuitenkin lähtökohtaisesti kannatettava, Malmberg jatkaa.
Kannanotossa mukana olevat kaupunginjohtajat:
Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, p. 040 641 6735
Ylivieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto, seutukaupunkiverkoston varapuheenjohtaja, p. 044 429 4210
Loviisan kaupunginjohtaja Tomas Björkroth, p. 040 724 7707
Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Anne Heusala, p. 040 185 1275
Alavuden kaupunginjohtaja Liisa Heinämäki, p. 050 409 0830
Varkauden kaupunginjohtaja Joonas Hänninen, p. 040 676 5544
Nivalan kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu, p. 040 3447 200
Oulaisten kaupunginjohtaja Päivi Keisanen, p. 044 4793 200
Huittisten kaupunginjohtaja Viveka Lanne, p. 044 560 4200
Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen, p. 0445054639
Raahen kaupunginjohtaja Leena Mikkola-Riekkinen, p. 040 311 0351
Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö, p. 044 4745 236
Nurmeksen kaupunginjohtaja Pasi Parkkinen, p. 04010 45001
Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen, p. 040 086 2977
Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen, p. 044 758 1403
Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari, p. 044 469 1200
Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa, p. 044 020 9000
Jämsän kaupunginjohtaja Jori Reijula, p. 045 847 1133
Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen, p. 016 259 200
Kemijärven kaupunginjohtaja Dina Solatie, p. 040 354 8370
Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen, p. 0447791200
Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen, p. 020 632 2070
Valkeakosken kaupunginjohtaja Minna Uschanoff, p. 040 335 6000
Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio, p. 040 567 5047
Parkanon kaupunginjohtaja Aki Viitasaari, p. 044 7865 201
Viitasaaren kaupunginjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen, p. 050 307 6114
Kuntaliitosta lisätietoja antaa seutukaupunkiverkoston koordinaattori Susanna Issakainen, p. 045 316 3103
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiKunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme