Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Vauhdikkaan inflaation jakso jäänyt pysyvästi historiaan – Trumpin tullipolitiikan vaikutus jäänee pieneksi

Tilastokeskuksen kotimaisen mittarin mukaan Suomen inflaatio painui helmikuussa 0,5 prosenttiin. Tammikuussa vastaava lukema oli 0,7 prosenttia. Hitaampaa inflaatiota on Suomessa mitattu viimeksi vuonna 2020 koronapandemian yhteydessä.

Kuukausitasolla kuluttajahinnat nousivat helmikuussa 0,3 prosenttia. Hintoja nosti ruuan, sähkön ja ulkomaan lentojen kallistuminen.

”Kuukausitasolla nähtiin jonkinlaista hintojen kallistumista, mutta se on jokavuotinen tapahtuma. Keskimäärin suurin hintojen nousu mitataan juuri helmikuussa, jolloin alkuvuodesta tehdyt korotukset tulevat näkyviin inflaatiossa. Tänä vuonna nousu oli kuitenkin tavallista pienempää”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Hyödykeryhmistä eniten kallistuivat elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Pidemmässä tarkastelussa ruuan hinta on silti kehittynyt Suomessa maltillisesti jo pari vuotta. Vasta nyt ruuan hinta nousi yli tason, joka saavutettiin ensimmäisen kerran jo maaliskuussa 2023.

”Jostain kummallisesta syystä kotitaloudet ennakoivat kyselyissä inflaation pysyvän sitkeästi yli neljässä prosentissa jatkossakin. Kuluttajaluottamuksen elpymisen kannalta olisi suotavaa, että ihmiset pikkuhiljaa uskoisivat, että vauhdikkaan inflaation jakso on jäänyt pysyvästi historiaan. Tosiasiassa nykyinen hintojen hidas nousutahti tukee selvästi ostovoiman kasvua”, sanoo Appelqvist.

Pitkään lainakorkojen iso rooli kiihdytti kotimaista inflaatiolukemaa, mutta nyt korot ovat kääntyneet vuositasollakin selvään laskuun. Korkojen lasku tulee merkittävällä tavalla jarruttamaan kotimaista inflaatiota jatkossakin. Lainakoroista ja asuntojen hinnoista putsattu eurooppalaisen standardin mukainen inflaatio onkin juuri nyt selvästi vauhdikkaampaa, mutta sekään ei kerro mistään valtavista hintapaineista, vaan melko verkkaisesta kehityksestä.

Maailmantalouteen liittyy paljon epävarmuutta Yhdysvaltojen kauppapolitiikan takia. Tullit heikentäisivät suomalaista vientikysyntää, mutta inflaatiota ne eivät synnytä ainakaan ilman hyvin laajamittaisia vastatulleja.

”Lähtökohtaisesti Trumpin tullipolitiikan vaikutus kotimaiseen inflaatioon jää pieneksi, vaikka mahdolliset vastatullit nostavatkin yksittäisten tuotteiden hintoja. Kauppasodalla saattaa olla jopa inflaatiota hidastava vaikutus sekä yleisen suhdanteen heikkenemisen kautta että tarjonnan lisääntymisen kautta, kun Kiina ja muut tullien uhreiksi joutuneet maat suuntaavat vientiään pois Yhdysvalloista kohti Eurooppaa”, arvioi Appelqvist.