Finanssialan Ahosniemi tarjoaa Orpolle ja Purralle kolme kasvutoimea: tuloveron kevennys, lisäeläkesäästämisen elvytys ja valtion vetäytyminen pörssiyhtiöistä
15.3.2025 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tarjoaa Petteri Orpolle ja Riikka Purralle kolme konkreettista kasvua vauhdittavaa toimenpidettä: Palkansaajien ansiotuloverotuksen keventämistä, lisäeläkesäästämisen elvyttämistä ja valtion vetäytymistä pörssiyhtiöiden omistajuudesta.
”Nyt tarvitsemme nopeita toimia, jotta suomalaisten luottamus omaan talouteensa ja tulevaisuuteen vahvistuisivat. Suomalaisten kotitalouksien uskallus tehdä isoja hankintoja, kuten asunnon osto tai remontti, on hyvin alhaisella tasolla”, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi toteaa.
Ahosniemen mukaan talouden ahdingosta nouseminen edellyttää kasvuhakuisia veromuutoksia. Palkansaajien ansiotulojen ankaraa verotusta on kevennettävä työntekoa kannustavaksi. Verhokarhu vie Suomessa lähes puolet lisäansiosta jo keskituloisilla. Tällä hetkellä ylin marginaalivero on keskimäärin noin 58 prosenttia. Ansiotuloverotuksen ylimpiä marginaaleja on alennettava noin 50 prosenttiin.
Ahosniemi toivoo hallituksen perääntyvän suunnitelmistaan poistaa verovähennysoikeus vapaaehtoisista eläkevakuutuksista ja PS-tileiltä. Hän kummeksuu, että hallitus lupasi alun perin ohjelmassaan elvyttää lisäeläkesäästämistä, mutta toimii nyt täysin lupaustaan vastaan.
”Lisäeläkesäästämisellä vahvistetaan kansankapitalismia ja yksilöiden vaurastumista, mikä on tärkeää talouskasvun kannalta. Lisäeläkkeisiin säästetyt varat ovat työuran aikana sijoituksina markkinoilla hyödyttämässä talouskasvua ja eläkkeellä tärkeänä lisätulona kansalaisille. Valtio saa myös eläketulosta verotuloja.”
Ahosniemen mielestä Risto Murron kasvutyöryhmän raportin yksi tärkeimmistä ehdotuksista on valtion perinteisesti vahvan roolin hallittu purkaminen pörssiyhtiöiden omistajana.
”Valtion vahvan roolin hallittu purku pörssiyhtiöiden omistajana on kannatettava ajatus. Sijoitusten siirtäminen kasvuyhtiöihin tuo uutta dynamiikkaa talouteen. Näin uudet lupaavat yritykset saavat kasvuun tarvitsemiaan pääomia, mikä auttaa yrityskantaa uudistumaan ja vauhdittaa talouskasvua”, Arno Ahosniemi toteaa.
”Riskirahoituksen puute vaivaa erityisesti niitä kasvuvaiheen yrityksiä, jotka yrittävät tehdä kasvuloikkaa kohti teollisen mittakaavan tuotantoa. Valtion sijoittaessa kasvuyrityksiin täytyy kuitenkin olla tarkkana sijoituskohteista ja pitää kiinni markkinamekanismeista, jotta valtion toiminta ei vääristä markkinaa.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaJohtaja, vaikuttaminen
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Pankinjohtajien odotukset ylittyivät – sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä piristyi kesällä selvästi11.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Kotitalouksien luotonkysyntä piristyi kesän aikana selvästi, ilmenee Finanssiala ry:n tuoreesta Pankkibarometrista. Kotitalouksien kysyntä ylitti pankinjohtajien odotukset ja sen odotetaan kasvavan edelleen. Myös yritykset ovat loppukesän aikana kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna. Kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan. Vastaajien mukaan asuntokaupan vauhdittamisessa keskeisessä roolissa olisivat kotitalouksien luottamuksen parantaminen, työllisyyden kasvu ja korkotason aleneminen. FA kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Vastaajina on muun muassa pankin- ja konttorinjohtajia, konttorien esihenkilöitä ja luottopäälliköitä. Barometrikysely lähetetään seuraaville pankeille: Nordea, OP Pohjola, Danske Bank, Aktia Pankki, Säästöpankkiryhmä, POP Pankki -ryhmä, Ålandsbanken, Oma Säästöpankki, Hypo, SEB ja S-Pankki.
Todellisia säästöjä eläkejärjestelmästä olisi saatavissa yrittäjäeläkkeistä työeläkeyhtiöiden yhdistämisen sijaan10.9.2026 13:04:55 EEST | Tiedote
Suomen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva eläkejärjestelmä on varteenotettavien tutkimusten perusteella kansainvälisen vertailun kestävä ja tehokkaasti hallinnoitu. Eläkemaksussa ei Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien perusteella ole tulevaisuudessa korotuspainetta – päinvastoin. Koko eläkejärjestelmän tasolla valtion kustannussäästöjä olisi saatavilla helpoiten yrittäjien eläkejärjestelmästä. Tuleva YEL-uudistus lisää yrittäjäeläkejärjestelmän kustannuksia valtiolle. Suomen Yrittäjät on ehdottanut työeläkeyhtiöiden yhdistämistä tuoreen selvityksensä nojalla.
Maailma-rahastot keräsivät kesällä uusia omistajia – sijoittajat hakivat hajautusta9.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailma-osakerahastot saivat lähes 34 000 uutta omistajaa kesän aikana. Osakerahastojen omistajamäärä kasvoi kesällä lähes kaikissa rahastoluokissa. Elokuun tuottokärjessä porskuttaneiden Suomi-rahastojen nettomerkinnät kääntyivät miinusmerkkisiksi, kun sijoittajat kotiuttivat voittoja. Rahastopääomat nousivat elokuussa yli 226 miljardiin euroon. Uuteen ennätystasoon pääomat siivitti markkinoiden hyvä kehitys sekä nettomerkinnät.
Komission hyvä tavoite virtaviivaistaa pankkisääntelyä ei saa törmätä kiireeseen ja liialliseen kunnianhimoon8.9.2026 12:32:15 EEST | Tiedote
EU-komissio on tunnustanut pankkisääntelyn menneen liian pitkälle, kirjoittaa kolumnissaan Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi. Monimutkainen sääntely haittaa jo talouskasvua. Komissio julkaisi heinäkuussa tiedonannon, joka ottaa kantaa valtavaan määrään pankkisääntelyä. Sen pohjalta ehdotetaan uutta sääntelyä jo ensi vuoden puolella. Komissio saattaa olla haukkaamassa liian suurta palaa kerralla.
Sisäpiirirekisteriuudistus on tervetullut, mutta rahastoyhtiöitä ei tule jättää ulkopuolelle3.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus valmistelee sisäpiirirekisterin pitovelvoitteen poistoa sijoituspalveluyrityksiltä. Velvoite tulisi poistaa samalla myös rahastoyhtiöiltä. Jos velvoite poistetaan vain sijoituspalveluyrityksiltä mutta jätetään rahastoyhtiöille, tavoitteet hallinnollisen taakan keventämisestä eivät täyty. Monissa konserneissa ja ryhmissä harjoitetaan molempia liiketoimintoja, jolloin eri vaatimukset toisivat päällekkäisiä prosesseja ja tarpeetonta hallinnollista työtä organisaatioiden sisällä. Sisäpiirirekisterisääntely on EU-sääntelyn kanssa päällekkäistä kansallista lisäsääntelyä. Lisäksi sen teho on kyseenalainen, kun se koskee vain kotimaisia yrityksiä ja jättää ulkomaiset kilpailijat ulkopuolelle. Sijoituspalveluyritysten sisäpiirirekisteri on aikanaan syntynyt tarpeeseen valvoa markkinaosapuolten toimintaa. Kun markkinat olivat pääosin kansallisia, niin kansallinen sääntely oli perusteltua. Sittemmin markkinoiden yhdentyessä on tilalle tullut koko EU-alueella harmonisoitu sääntely, joka k
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme