Finanssialan Ahosniemi tarjoaa Orpolle ja Purralle kolme kasvutoimea: tuloveron kevennys, lisäeläkesäästämisen elvytys ja valtion vetäytyminen pörssiyhtiöistä
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tarjoaa Petteri Orpolle ja Riikka Purralle kolme konkreettista kasvua vauhdittavaa toimenpidettä: Palkansaajien ansiotuloverotuksen keventämistä, lisäeläkesäästämisen elvyttämistä ja valtion vetäytymistä pörssiyhtiöiden omistajuudesta.

”Nyt tarvitsemme nopeita toimia, jotta suomalaisten luottamus omaan talouteensa ja tulevaisuuteen vahvistuisivat. Suomalaisten kotitalouksien uskallus tehdä isoja hankintoja, kuten asunnon osto tai remontti, on hyvin alhaisella tasolla”, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi toteaa.
Ahosniemen mukaan talouden ahdingosta nouseminen edellyttää kasvuhakuisia veromuutoksia. Palkansaajien ansiotulojen ankaraa verotusta on kevennettävä työntekoa kannustavaksi. Verhokarhu vie Suomessa lähes puolet lisäansiosta jo keskituloisilla. Tällä hetkellä ylin marginaalivero on keskimäärin noin 58 prosenttia. Ansiotuloverotuksen ylimpiä marginaaleja on alennettava noin 50 prosenttiin.
Ahosniemi toivoo hallituksen perääntyvän suunnitelmistaan poistaa verovähennysoikeus vapaaehtoisista eläkevakuutuksista ja PS-tileiltä. Hän kummeksuu, että hallitus lupasi alun perin ohjelmassaan elvyttää lisäeläkesäästämistä, mutta toimii nyt täysin lupaustaan vastaan.
”Lisäeläkesäästämisellä vahvistetaan kansankapitalismia ja yksilöiden vaurastumista, mikä on tärkeää talouskasvun kannalta. Lisäeläkkeisiin säästetyt varat ovat työuran aikana sijoituksina markkinoilla hyödyttämässä talouskasvua ja eläkkeellä tärkeänä lisätulona kansalaisille. Valtio saa myös eläketulosta verotuloja.”
Ahosniemen mielestä Risto Murron kasvutyöryhmän raportin yksi tärkeimmistä ehdotuksista on valtion perinteisesti vahvan roolin hallittu purkaminen pörssiyhtiöiden omistajana.
”Valtion vahvan roolin hallittu purku pörssiyhtiöiden omistajana on kannatettava ajatus. Sijoitusten siirtäminen kasvuyhtiöihin tuo uutta dynamiikkaa talouteen. Näin uudet lupaavat yritykset saavat kasvuun tarvitsemiaan pääomia, mikä auttaa yrityskantaa uudistumaan ja vauhdittaa talouskasvua”, Arno Ahosniemi toteaa.
”Riskirahoituksen puute vaivaa erityisesti niitä kasvuvaiheen yrityksiä, jotka yrittävät tehdä kasvuloikkaa kohti teollisen mittakaavan tuotantoa. Valtion sijoittaessa kasvuyrityksiin täytyy kuitenkin olla tarkkana sijoituskohteista ja pitää kiinni markkinamekanismeista, jotta valtion toiminta ei vääristä markkinaa.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaJohtaja, vaikuttaminen
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Pärjäisitkö taloustiedoissa lukiolaisille? Talousgurun alkukilpailussa kysyttiin taloyhtiöistä ja yritystuista14.1.2026 14:09:28 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.
Sijoitusrahastoissa pääomaa jo yli 200 miljardia euroa – kaikkein aikojen ennätys14.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1513.1.2026 10:06:21 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme