Finanssialan Ahosniemi tarjoaa Orpolle ja Purralle kolme kasvutoimea: tuloveron kevennys, lisäeläkesäästämisen elvytys ja valtion vetäytyminen pörssiyhtiöistä
15.3.2025 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi tarjoaa Petteri Orpolle ja Riikka Purralle kolme konkreettista kasvua vauhdittavaa toimenpidettä: Palkansaajien ansiotuloverotuksen keventämistä, lisäeläkesäästämisen elvyttämistä ja valtion vetäytymistä pörssiyhtiöiden omistajuudesta.

”Nyt tarvitsemme nopeita toimia, jotta suomalaisten luottamus omaan talouteensa ja tulevaisuuteen vahvistuisivat. Suomalaisten kotitalouksien uskallus tehdä isoja hankintoja, kuten asunnon osto tai remontti, on hyvin alhaisella tasolla”, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi toteaa.
Ahosniemen mukaan talouden ahdingosta nouseminen edellyttää kasvuhakuisia veromuutoksia. Palkansaajien ansiotulojen ankaraa verotusta on kevennettävä työntekoa kannustavaksi. Verhokarhu vie Suomessa lähes puolet lisäansiosta jo keskituloisilla. Tällä hetkellä ylin marginaalivero on keskimäärin noin 58 prosenttia. Ansiotuloverotuksen ylimpiä marginaaleja on alennettava noin 50 prosenttiin.
Ahosniemi toivoo hallituksen perääntyvän suunnitelmistaan poistaa verovähennysoikeus vapaaehtoisista eläkevakuutuksista ja PS-tileiltä. Hän kummeksuu, että hallitus lupasi alun perin ohjelmassaan elvyttää lisäeläkesäästämistä, mutta toimii nyt täysin lupaustaan vastaan.
”Lisäeläkesäästämisellä vahvistetaan kansankapitalismia ja yksilöiden vaurastumista, mikä on tärkeää talouskasvun kannalta. Lisäeläkkeisiin säästetyt varat ovat työuran aikana sijoituksina markkinoilla hyödyttämässä talouskasvua ja eläkkeellä tärkeänä lisätulona kansalaisille. Valtio saa myös eläketulosta verotuloja.”
Ahosniemen mielestä Risto Murron kasvutyöryhmän raportin yksi tärkeimmistä ehdotuksista on valtion perinteisesti vahvan roolin hallittu purkaminen pörssiyhtiöiden omistajana.
”Valtion vahvan roolin hallittu purku pörssiyhtiöiden omistajana on kannatettava ajatus. Sijoitusten siirtäminen kasvuyhtiöihin tuo uutta dynamiikkaa talouteen. Näin uudet lupaavat yritykset saavat kasvuun tarvitsemiaan pääomia, mikä auttaa yrityskantaa uudistumaan ja vauhdittaa talouskasvua”, Arno Ahosniemi toteaa.
”Riskirahoituksen puute vaivaa erityisesti niitä kasvuvaiheen yrityksiä, jotka yrittävät tehdä kasvuloikkaa kohti teollisen mittakaavan tuotantoa. Valtion sijoittaessa kasvuyrityksiin täytyy kuitenkin olla tarkkana sijoituskohteista ja pitää kiinni markkinamekanismeista, jotta valtion toiminta ei vääristä markkinaa.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiTuomo Yli-HuttulaJohtaja, vaikuttaminen
Puh:+358 20 793 4270tuomo.yli-huttula@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme