Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntavaaleissa ennätysmäärä naisehdokkaita

Jaa

Kuntavaaleissa 2025 naisten osuus ehdokkaista on noussut historiallisen korkeaksi, 42,3 prosenttiin. Kunnittain tarkasteltuna naisehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi. Eniten naisia ehdokkaana on Merijärvellä (62,5 %), ja yhteensä 28 kunnassa naisten osuus on vähintään 50 prosenttia ehdokkaista.

Vaikka sukupuolijakauman tasoittuminen on positiivista, ehdokasmäärän kehityksessä yleisesti on huolestuttavia piirteitä.

"On huolestuttavaa, että kiinnostus paikallisten asioiden ja luottamustehtävien hoitamiseen on kaiken kaikkiaan laskenut. Tarvitsemme enemmän ehdokkaita ja aktiivista osallistumista."

Naiset halaavat.
Naisten kasvava osuus ehdokkaina enteilee myös suurempaa naisten määrää valtuustoissa.

Kuntavaaleissa 2025 naisten osuus ehdokkaista on noussut historiallisen korkeaksi, 42,3 prosenttiin. Tämä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa ja enemmän kuin koskaan aiemmin. Naisehdokkaiden osuus on aiemmin ylittänyt 40 prosentin rajan vain kerran, vuonna 2008 (40,4 %).

Kasvu näkyy kaikissa suurimmissa puolueissa, ja erityisesti vasemmistoliitto (+4,9 %), SDP (+3,2 %) ja perussuomalaiset (+3,0 %) ovat lisänneet naisehdokkaiden osuutta.

”Naisten kasvava osuus ehdokkaina enteilee myös suurempaa naisten määrää valtuustoissa. Tämä on tärkeä kehitysaskel, sillä kunnanvaltuuston tulisi mahdollisimman hyvin heijastaa kunnan asukkaiden moninaisuutta ja tarpeita. Kunnanvaltuuston olisi hyvä olla peili kunnan asukkaista," toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Vaikka sukupuolijakauman tasoittuminen on positiivista, kehityksessä on myös huolestuttavia piirteitä.

"On ilahduttavaa, että naisten osuus ehdokkaista on kasvanut, mutta samalla on huolestuttavaa, että kiinnostus paikallisten asioiden ja luottamustehtävien hoitamiseen on kaiken kaikkiaan laskenut. Tarvitsemme enemmän ehdokkaita ja aktiivista osallistumista. Toisaalta tutkitun tiedon valossa ehdokkuus kiinnostaa vain harvaa, vaikka itse luottamustehtävät voisivatkin kiinnostaa - puoluepolitiikka, ehdolle asettuminen ja kampanjointi kiinnostavat siis yhä harvempaa suomalaista.”

”Kaikkien on nyt huolehdittava siitä, että vaalikansa käy äänestämässä, jotta ei nähdä vastaavaa laskua myös äänestysprosentissa", teroittaa Pekola-Sjöblom.

Naiset arvostavat kuntapalveluita miehiä enemmän

Tuoreen Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen mukaan naiset eivät ainoastaan käytä kuntapalveluita miehiä enemmän, vaan myös arvostavat niitä korkealle. Sekä naisten että miesten mielestä turvallisuus ja hyvä asuinympäristö ovat tärkeimpiä hyvän kotikunnan tekijöitä, mutta naisten vastauksissa nämä ja muut palvelut nousivat erityisen korkealle.

”Halu vaikuttaa omaan ja perheen arkeen on suuri, ja siksi on ilahduttavaa, että naisten määrä ehdokkaina on kasvanut. Valtuustoissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan jokapäiväiseen elämään varhaiskasvatuksesta ja kouluista aina liikuntapalveluihin ja kunnan yleiseen viihtyvyyteen”, Pekola-Sjöblom jatkaa.

Naisehdokkaiden määrässä suuria eroja puolueittain ja kunnittain

Puolueiden välillä on suuria eroja naisehdokkaiden määrässä. Eniten naisehdokkaita listoillaan on vihreillä (61,4 %), vähiten puolestaan perussuomalaisilla (24,5 %). Myös valitsijayhdistyksissä naisten osuus on kasvanut.

Kunnittain tarkasteltuna naisehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi. Eniten naisia ehdokkaana on Merijärvellä (62,5 %), ja yhteensä 28 kunnassa naisten osuus on vähintään 50 prosenttia ehdokkaista.

Toisaalta esimerkiksi Utsjoella naisehdokkaiden osuus jää vain 16,7 prosenttiin, ja kahdeksassa kunnassa naisia on alle 30 prosenttia ehdokkaista. Tilanne on parantunut viime kuntavaaleista selvästi, sillä silloin naisehdokkaiden osuudet jäivät alle 30 prosenttiin 19 kunnassa ja yli 50 prosentin naisehdokaskuntia oli vain kahdeksan.

Naisten osuus on merkittävästi suurempi 30–49-vuotiaiden ehdokkaiden joukossa, kun taas miehiä on huomattavasti enemmän 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä. Naisehdokkaiden keski-ikä on 49,3 vuotta, mikä on hieman nuorempi kuin miesehdokkaiden 51,7 vuotta. Myös vanhin kuntavaaliehdokas, 91 vuotta, löytyy naisten joukosta.

”On hienoa, että naisten osuus ehdokkaista on ennätyskorkea! Kuntapolitiikka tarvitsee monipuolisia näkökulmia, ja naisten vahvempi edustus tuo päätöksentekoon laajaa ymmärrystä arjen palveluista ja kunnan kehittämisestä. Nyt on tärkeää, että tämä näkyy myös valtuustoissa”, summaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Politiikan avoimuus ja moninaisuus ovat avainasemassa

”Valtuustoihin ja paikallispolitiikkaan on oleellista luoda sellaiset olosuhteet, joissa kaikilla on mahdollisuus astua politiikkaan ilman ennakkoluuloja tai esteitä, jotka voisivat estää osallistumisen. Kuntapolitiikassa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan kuntalaisten, eli meidän jokaisen, elämään, joten on tärkeää, että päättäjien joukossa on monenlaisia näkökulmia, kokemuksia ja taustoja”, toteaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kuntaliitto on yhdessä puoluesihteereiden kanssa vedonnut hyvän keskusteluilmapiirin puolesta kuntavaaleissa. Emme hyväksy minkäänlaista ehdokkaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uhkailua tai painostamista, epäasiallista viestintää tai valheellisten tietojen levittämistä, vaan painotamme yhdessä puoluesihteereiden kanssa, että vaalit tulee käydä reilussa ja kunnioittavassa hengessä.

Seuraa vaalianalyysiamme

Kuntaliitto julkaisee viikonloppuna 14.-16.3. vaalianalyyseja. Järjestämme myös mediatilaisuuden etäyhteydellä ma 17.3. klo 14.30-16.00, jossa summaamme yhteen, miltä ehdokastilanne ja kuntademokratia näyttävät eri puolilla Suomea.

Kuntien valtuustoissa tehdään tärkeitä päätöksiä jokaisen kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen meistä käyttää päivittäin kuntapalveluja, vaikka ei sitä aina tule ajatelleeksi. Onneksi on kunnat!

Lisätietoja

Marianne Pekola-Sjöblom

Tutkimuspäällikkö
+358 50 337 5634

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.

Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.

Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye