Kuntavaaleissa ennätysmäärä naisehdokkaita
Kuntavaaleissa 2025 naisten osuus ehdokkaista on noussut historiallisen korkeaksi, 42,3 prosenttiin. Kunnittain tarkasteltuna naisehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi. Eniten naisia ehdokkaana on Merijärvellä (62,5 %), ja yhteensä 28 kunnassa naisten osuus on vähintään 50 prosenttia ehdokkaista.
Vaikka sukupuolijakauman tasoittuminen on positiivista, ehdokasmäärän kehityksessä yleisesti on huolestuttavia piirteitä.
"On huolestuttavaa, että kiinnostus paikallisten asioiden ja luottamustehtävien hoitamiseen on kaiken kaikkiaan laskenut. Tarvitsemme enemmän ehdokkaita ja aktiivista osallistumista."

Kuntavaaleissa 2025 naisten osuus ehdokkaista on noussut historiallisen korkeaksi, 42,3 prosenttiin. Tämä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa ja enemmän kuin koskaan aiemmin. Naisehdokkaiden osuus on aiemmin ylittänyt 40 prosentin rajan vain kerran, vuonna 2008 (40,4 %).
Kasvu näkyy kaikissa suurimmissa puolueissa, ja erityisesti vasemmistoliitto (+4,9 %), SDP (+3,2 %) ja perussuomalaiset (+3,0 %) ovat lisänneet naisehdokkaiden osuutta.
”Naisten kasvava osuus ehdokkaina enteilee myös suurempaa naisten määrää valtuustoissa. Tämä on tärkeä kehitysaskel, sillä kunnanvaltuuston tulisi mahdollisimman hyvin heijastaa kunnan asukkaiden moninaisuutta ja tarpeita. Kunnanvaltuuston olisi hyvä olla peili kunnan asukkaista," toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Vaikka sukupuolijakauman tasoittuminen on positiivista, kehityksessä on myös huolestuttavia piirteitä.
"On ilahduttavaa, että naisten osuus ehdokkaista on kasvanut, mutta samalla on huolestuttavaa, että kiinnostus paikallisten asioiden ja luottamustehtävien hoitamiseen on kaiken kaikkiaan laskenut. Tarvitsemme enemmän ehdokkaita ja aktiivista osallistumista. Toisaalta tutkitun tiedon valossa ehdokkuus kiinnostaa vain harvaa, vaikka itse luottamustehtävät voisivatkin kiinnostaa - puoluepolitiikka, ehdolle asettuminen ja kampanjointi kiinnostavat siis yhä harvempaa suomalaista.”
”Kaikkien on nyt huolehdittava siitä, että vaalikansa käy äänestämässä, jotta ei nähdä vastaavaa laskua myös äänestysprosentissa", teroittaa Pekola-Sjöblom.
Naiset arvostavat kuntapalveluita miehiä enemmän
Tuoreen Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen mukaan naiset eivät ainoastaan käytä kuntapalveluita miehiä enemmän, vaan myös arvostavat niitä korkealle. Sekä naisten että miesten mielestä turvallisuus ja hyvä asuinympäristö ovat tärkeimpiä hyvän kotikunnan tekijöitä, mutta naisten vastauksissa nämä ja muut palvelut nousivat erityisen korkealle.
”Halu vaikuttaa omaan ja perheen arkeen on suuri, ja siksi on ilahduttavaa, että naisten määrä ehdokkaina on kasvanut. Valtuustoissa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan jokapäiväiseen elämään varhaiskasvatuksesta ja kouluista aina liikuntapalveluihin ja kunnan yleiseen viihtyvyyteen”, Pekola-Sjöblom jatkaa.
Naisehdokkaiden määrässä suuria eroja puolueittain ja kunnittain
Puolueiden välillä on suuria eroja naisehdokkaiden määrässä. Eniten naisehdokkaita listoillaan on vihreillä (61,4 %), vähiten puolestaan perussuomalaisilla (24,5 %). Myös valitsijayhdistyksissä naisten osuus on kasvanut.
Kunnittain tarkasteltuna naisehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi. Eniten naisia ehdokkaana on Merijärvellä (62,5 %), ja yhteensä 28 kunnassa naisten osuus on vähintään 50 prosenttia ehdokkaista.
Toisaalta esimerkiksi Utsjoella naisehdokkaiden osuus jää vain 16,7 prosenttiin, ja kahdeksassa kunnassa naisia on alle 30 prosenttia ehdokkaista. Tilanne on parantunut viime kuntavaaleista selvästi, sillä silloin naisehdokkaiden osuudet jäivät alle 30 prosenttiin 19 kunnassa ja yli 50 prosentin naisehdokaskuntia oli vain kahdeksan.
Naisten osuus on merkittävästi suurempi 30–49-vuotiaiden ehdokkaiden joukossa, kun taas miehiä on huomattavasti enemmän 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä. Naisehdokkaiden keski-ikä on 49,3 vuotta, mikä on hieman nuorempi kuin miesehdokkaiden 51,7 vuotta. Myös vanhin kuntavaaliehdokas, 91 vuotta, löytyy naisten joukosta.
”On hienoa, että naisten osuus ehdokkaista on ennätyskorkea! Kuntapolitiikka tarvitsee monipuolisia näkökulmia, ja naisten vahvempi edustus tuo päätöksentekoon laajaa ymmärrystä arjen palveluista ja kunnan kehittämisestä. Nyt on tärkeää, että tämä näkyy myös valtuustoissa”, summaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Politiikan avoimuus ja moninaisuus ovat avainasemassa
”Valtuustoihin ja paikallispolitiikkaan on oleellista luoda sellaiset olosuhteet, joissa kaikilla on mahdollisuus astua politiikkaan ilman ennakkoluuloja tai esteitä, jotka voisivat estää osallistumisen. Kuntapolitiikassa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan kuntalaisten, eli meidän jokaisen, elämään, joten on tärkeää, että päättäjien joukossa on monenlaisia näkökulmia, kokemuksia ja taustoja”, toteaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kuntaliitto on yhdessä puoluesihteereiden kanssa vedonnut hyvän keskusteluilmapiirin puolesta kuntavaaleissa. Emme hyväksy minkäänlaista ehdokkaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uhkailua tai painostamista, epäasiallista viestintää tai valheellisten tietojen levittämistä, vaan painotamme yhdessä puoluesihteereiden kanssa, että vaalit tulee käydä reilussa ja kunnioittavassa hengessä.
Seuraa vaalianalyysiamme
Kuntaliitto julkaisee viikonloppuna 14.-16.3. vaalianalyyseja. Järjestämme myös mediatilaisuuden etäyhteydellä ma 17.3. klo 14.30-16.00, jossa summaamme yhteen, miltä ehdokastilanne ja kuntademokratia näyttävät eri puolilla Suomea.
Kuntien valtuustoissa tehdään tärkeitä päätöksiä jokaisen kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen meistä käyttää päivittäin kuntapalveluja, vaikka ei sitä aina tule ajatelleeksi. Onneksi on kunnat!
Lisätietoja
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
+358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme