Nuorten osuus kuntavaaliehdokkaista jatkaa laskuaan – mitä tapahtuu, jos sukupolvien välinen kuilu päätöksenteossa kasvaa?
Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on jälleen vähentynyt kuntavaaleissa 2025, ja yli 65-vuotiaiden osuus on ennätyskorkea. Sukupolvien välisen tasapainon heikentyminen kuntapolitiikassa herättää kysymyksen: miltä näyttää tulevaisuus, jos nuorten ääni jää kuulumattomiin?
Kuntavaaleissa 2025 alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on laskenut viime kuntavaalien 8,5 prosentista 7,8 prosenttiin. Nuorten osuus on ollut laskusuunnassa kuntavaaleista 2008 alkaen. Myös 30–39-vuotiaiden osuus ehdokkaista on vähentynyt edellisistä vaaleista. Samalla yli 65-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on noussut 19,2 prosenttiin. Positiivista on, että 40–49-vuotiaiden osuus ehdokkaista jatkaa kasvu-uralla kuntavaalien 2017 pohjakosketuksen jälkeen.
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on nyt 50,7 vuotta. Vaikka ikähaarukka ulottuu 18-vuotiaista 91-vuotiaisiin, nuoria on mukana yhä vähemmän. Tämä kehitys herättää kysymyksen etenkin nuorille itselleen: kenen haluamme päättävän arjestamme?
"Nuorten väheneminen kuntapolitiikassa tarkoittaa, että tärkeät tulevaisuuden kysymykset jäävät helpommin ilman nuorten näkökulmaa. Päätöksiä tehdään vuosiksi eteenpäin, ja siksi olisi tärkeää, että eri ikäryhmät ovat edustettuina", toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Nuoria ehdokkaita puuttuu monista kunnista
Nuorten ehdokkaiden osuus vaihtelee huomattavasti kunnittain. Huolestuttavaa on, että peräti 11 kunnassa ei ole lainkaan alle 30-vuotiaita ehdokkaita. Vielä edellisissä kuntavaaleissa vastaavia kuntia oli vain neljä. Toisaalta joissakin kunnissa nuoria on mukana enemmän, mutta kokonaisuutena trendi on laskeva.
Maakunnittain tarkasteltuna nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita, on edustettuna parhaiten Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan kunnissa. Häntäpäätä pitelevät Pohjois-Savo, Satakunta ja Kymenlaakso.
Nuorten ääni päätöksenteossa ei ole vain nuorten oma asia – se vaikuttaa koko yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ilman nuoria päättäjiä on vaarana, että kunnissa esimerkiksi koulutus- ja nuorisopalvelut, ilmasto- ja ympäristöratkaisut sekä elinvoiman kehittäminen jäävät vaille tulevaisuuden sukupolvien näkökulmaa.
"Jos nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, vaarana on, että kunnissa tehtävät ratkaisut eivät vastaa tulevien sukupolvien tarpeisiin," muistuttaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi eri puolueiden välillä. Suhteellisesti eniten, 10-11 prosenttia nuoria ehdokkaita on RKP:llä, vihreillä ja pienpuolueilla. Liike nytillä, KD:llä ja valitsijayhdistyksillä nuorten ehdokkaiden osuus on alle kuusi prosenttia. Myös keskustalla, perussuomalaisilla ja SDP:llä on keskimääräistä vähemmän alle 30-vuotiaita ehdokaslistoillaan. Nuoret ehdokkaat ovat kuitenkin kuntapolitiikassa erityisen tärkeitä, sillä he tuovat mukanaan oman sukupolvensa näkökulmia ja kasvavat samalla usein tulevaisuuden päätöksentekijöiksi.
Vihreiden ehdokkaiden keski-ikä on 45 vuotta, KD:n ehdokkaiden keski-ikä puolestaan on 54. 18–29-vuotiaita on eniten RKP:n, vihreiden ja pienpuolueiden listoilla.
Kuntaliiton tuoreessa Kuntalaistutkimuksessa 18–29-vuotiaista vain 18 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut oman kuntansa kuntapolitiikasta. Ei lainkaan kiinnostuneita tai ei kovin kiinnostuneita puolestaan oli lähes puolet.
Miten saamme nuoret mukaan?
Nuorten kiinnostuksen lisääminen kuntapolitiikkaan vaatii konkreettisia toimia. Esimerkiksi kunnilla ja kuntapäättäjillä on tärkeä tehtävä siinä, että nuoret kokevat paikallisen päätöksenteon omakseen ja näkevät itsensä vaikuttajina.
Yhtenä välttämättömänä konkreettisena toimena on kuntien keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin parantaminen, jotta saamme myös nuoria mukaan kunnan toimintaan. Se on välttämätöntä myös, jotta saamme pidettyä luottamustehtäviin lähteneet nuoret lähtemään uudelleen ehdolle – ja ehdottomasti välttämätöntä myös siksi, että saamme nuoret uskomaan äänestämisen ja muun osallistumisen merkityksellisyyteen.
"Kunnat voivat tehdä paljon sen eteen, että nuoret kokevat kuntapolitiikan kiinnostavaksi ja itselleen merkitykselliseksi. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen rooli on erittäin tärkeä. Jos nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, vaarana on, että kunnalliset ratkaisut eivät vastaa tulevien sukupolvien tarpeisiin," muistuttaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Miksi nuorten kannattaa äänestää?
Edellisissä kuntavaaleissa nuorimpien äänestäjien eli 18-24-vuotiaiden äänestysprosentti jäi vain 35,4 prosenttiin. Ehdolle ei voi enää asettua, mutta äänestämällä voi jokainen äänioikeutettu vaikuttaa.
Kunnissa päätetään, miten lähivuosina kehitetään esimeriksi:
- Joukkoliikennettä ja kestävää liikkumista
- Koulutusta sekä työllisyyttä tukevia toimia
- Elinympäristön viihtyisyyttä ja ilmastoratkaisuja
- Vapaa-ajan mahdollisuuksia, kuten kulttuuri- ja liikuntapalveluja
- Näihin ja moniin muihin kuntien tehtäviin voit tutustua osoitteessa www.kuntavaalit.fi
Jokainen meistä käyttää päivittäin kuntapalveluja – siksi jokaisen ääni kuntavaaleissa on tärkeä.
Seuraa vaalianalyysiamme
Kuntaliitto julkaisee viikonloppuna 14.-16.3. vaalianalyyseja. Järjestämme myös mediatilaisuuden etäyhteydellä ma 17.3. klo 14.30-16.00, jossa summaamme yhteen, miltä ehdokastilanne ja kuntademokratia näyttävät eri puolilla Suomea.
Lisätietoja antaa
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
+358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Ammatillisen koulutuksen opiskelijat viihtyvät opinnoissaan jopa paremmin kuin lukiolaiset ja peruskoululaiset13.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.
Stark statlig styrning, oklar ansvarsfördelning och ekonomiska utmaningar skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.
Valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut ja taloushaasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä9.10.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.
Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki palkittiin Sivistyksen suunta -palkinnolla30.9.2025 13:47:27 EEST | Tiedote
Limingan sivistysjohtaja, filosofian tohtori Päivi Mäki on saanut vuoden 2025 Sivistyksen suunta -palkinnon. Kuntaliiton ja Opsia ry:n myöntämä tunnustus jaettiin 14. kertaa Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä. Mäki tunnetaan rohkeasta kehittämisotteestaan ja vahvasta yhteistyökyvystään – hänen johdollaan Limingassa on muun muassa rakennettu kaksikielinen suomi–englanti -opetuksen polku ja saatu Lapsiystävällinen kunta -tunnustus.
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme