Nuorten osuus kuntavaaliehdokkaista jatkaa laskuaan – mitä tapahtuu, jos sukupolvien välinen kuilu päätöksenteossa kasvaa?
15.3.2025 07:30:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on jälleen vähentynyt kuntavaaleissa 2025, ja yli 65-vuotiaiden osuus on ennätyskorkea. Sukupolvien välisen tasapainon heikentyminen kuntapolitiikassa herättää kysymyksen: miltä näyttää tulevaisuus, jos nuorten ääni jää kuulumattomiin?
Kuntavaaleissa 2025 alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on laskenut viime kuntavaalien 8,5 prosentista 7,8 prosenttiin. Nuorten osuus on ollut laskusuunnassa kuntavaaleista 2008 alkaen. Myös 30–39-vuotiaiden osuus ehdokkaista on vähentynyt edellisistä vaaleista. Samalla yli 65-vuotiaiden ehdokkaiden osuus on noussut 19,2 prosenttiin. Positiivista on, että 40–49-vuotiaiden osuus ehdokkaista jatkaa kasvu-uralla kuntavaalien 2017 pohjakosketuksen jälkeen.
Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä on nyt 50,7 vuotta. Vaikka ikähaarukka ulottuu 18-vuotiaista 91-vuotiaisiin, nuoria on mukana yhä vähemmän. Tämä kehitys herättää kysymyksen etenkin nuorille itselleen: kenen haluamme päättävän arjestamme?
"Nuorten väheneminen kuntapolitiikassa tarkoittaa, että tärkeät tulevaisuuden kysymykset jäävät helpommin ilman nuorten näkökulmaa. Päätöksiä tehdään vuosiksi eteenpäin, ja siksi olisi tärkeää, että eri ikäryhmät ovat edustettuina", toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Nuoria ehdokkaita puuttuu monista kunnista
Nuorten ehdokkaiden osuus vaihtelee huomattavasti kunnittain. Huolestuttavaa on, että peräti 11 kunnassa ei ole lainkaan alle 30-vuotiaita ehdokkaita. Vielä edellisissä kuntavaaleissa vastaavia kuntia oli vain neljä. Toisaalta joissakin kunnissa nuoria on mukana enemmän, mutta kokonaisuutena trendi on laskeva.
Maakunnittain tarkasteltuna nuoria, alle 30-vuotiaita ehdokkaita, on edustettuna parhaiten Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan kunnissa. Häntäpäätä pitelevät Pohjois-Savo, Satakunta ja Kymenlaakso.
Nuorten ääni päätöksenteossa ei ole vain nuorten oma asia – se vaikuttaa koko yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ilman nuoria päättäjiä on vaarana, että kunnissa esimerkiksi koulutus- ja nuorisopalvelut, ilmasto- ja ympäristöratkaisut sekä elinvoiman kehittäminen jäävät vaille tulevaisuuden sukupolvien näkökulmaa.
"Jos nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, vaarana on, että kunnissa tehtävät ratkaisut eivät vastaa tulevien sukupolvien tarpeisiin," muistuttaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden osuus vaihtelee merkittävästi eri puolueiden välillä. Suhteellisesti eniten, 10-11 prosenttia nuoria ehdokkaita on RKP:llä, vihreillä ja pienpuolueilla. Liike nytillä, KD:llä ja valitsijayhdistyksillä nuorten ehdokkaiden osuus on alle kuusi prosenttia. Myös keskustalla, perussuomalaisilla ja SDP:llä on keskimääräistä vähemmän alle 30-vuotiaita ehdokaslistoillaan. Nuoret ehdokkaat ovat kuitenkin kuntapolitiikassa erityisen tärkeitä, sillä he tuovat mukanaan oman sukupolvensa näkökulmia ja kasvavat samalla usein tulevaisuuden päätöksentekijöiksi.
Vihreiden ehdokkaiden keski-ikä on 45 vuotta, KD:n ehdokkaiden keski-ikä puolestaan on 54. 18–29-vuotiaita on eniten RKP:n, vihreiden ja pienpuolueiden listoilla.
Kuntaliiton tuoreessa Kuntalaistutkimuksessa 18–29-vuotiaista vain 18 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut oman kuntansa kuntapolitiikasta. Ei lainkaan kiinnostuneita tai ei kovin kiinnostuneita puolestaan oli lähes puolet.
Miten saamme nuoret mukaan?
Nuorten kiinnostuksen lisääminen kuntapolitiikkaan vaatii konkreettisia toimia. Esimerkiksi kunnilla ja kuntapäättäjillä on tärkeä tehtävä siinä, että nuoret kokevat paikallisen päätöksenteon omakseen ja näkevät itsensä vaikuttajina.
Yhtenä välttämättömänä konkreettisena toimena on kuntien keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin parantaminen, jotta saamme myös nuoria mukaan kunnan toimintaan. Se on välttämätöntä myös, jotta saamme pidettyä luottamustehtäviin lähteneet nuoret lähtemään uudelleen ehdolle – ja ehdottomasti välttämätöntä myös siksi, että saamme nuoret uskomaan äänestämisen ja muun osallistumisen merkityksellisyyteen.
"Kunnat voivat tehdä paljon sen eteen, että nuoret kokevat kuntapolitiikan kiinnostavaksi ja itselleen merkitykselliseksi. Esimerkiksi nuorisovaltuustojen rooli on erittäin tärkeä. Jos nuorten ääni ei kuulu päätöksenteossa, vaarana on, että kunnalliset ratkaisut eivät vastaa tulevien sukupolvien tarpeisiin," muistuttaa toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Miksi nuorten kannattaa äänestää?
Edellisissä kuntavaaleissa nuorimpien äänestäjien eli 18-24-vuotiaiden äänestysprosentti jäi vain 35,4 prosenttiin. Ehdolle ei voi enää asettua, mutta äänestämällä voi jokainen äänioikeutettu vaikuttaa.
Kunnissa päätetään, miten lähivuosina kehitetään esimeriksi:
- Joukkoliikennettä ja kestävää liikkumista
- Koulutusta sekä työllisyyttä tukevia toimia
- Elinympäristön viihtyisyyttä ja ilmastoratkaisuja
- Vapaa-ajan mahdollisuuksia, kuten kulttuuri- ja liikuntapalveluja
- Näihin ja moniin muihin kuntien tehtäviin voit tutustua osoitteessa www.kuntavaalit.fi
Jokainen meistä käyttää päivittäin kuntapalveluja – siksi jokaisen ääni kuntavaaleissa on tärkeä.
Seuraa vaalianalyysiamme
Kuntaliitto julkaisee viikonloppuna 14.-16.3. vaalianalyyseja. Järjestämme myös mediatilaisuuden etäyhteydellä ma 17.3. klo 14.30-16.00, jossa summaamme yhteen, miltä ehdokastilanne ja kuntademokratia näyttävät eri puolilla Suomea.
Lisätietoja antaa
Marianne Pekola-Sjöblom
Tutkimuspäällikkö
+358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Krympande elevantal en utmaning för ordnandet av grundläggande utbildning – Kommunförbundet förespråkar samarbete och undervisning via fjärruppkoppling12.3.2026 10:19:00 EET | Pressmeddelande
Antalet grundskoleelever kommer fram till 2030-talet att minska med uppskattningsvis 96 000 elever. Samtidigt ökar andelen elever med ett främmande språk som modersmål. Förändringarna i elevantalet inverkar i hög grad på ordnandet av den grundläggande utbildningen i kommuner på olika håll i landet. För att säkerställa tillgängligheten behövs många olika åtgärder – det finns ingen enskild, enkel lösning. Kommunförbundet lyfter särskilt tre teman som framtida lösningar: ett ökat samarbete mellan utbildningsanordnare, gemensam undervisningspersonal och kompetensutveckling samt undervisning via fjärruppkoppling. – Förändringarna i elevantalet tvingar oss att se över hur den grundläggande utbildningen kan ordnas på ett nytt sätt. Samtidigt måste vi se till att undervisningen är av hög kvalitet och tillgänglig i alla delar av landet, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet.
Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliiton kolme ratkaisua tulevaisuuden perusopetukseen12.3.2026 10:19:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien eli kuntien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö sekä osaamisen vahvistaminen ja etäyhteyksiä hyödyntävä opetus. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Virhe tiedotteen julkaisuajassa, pyydetään huomioimaan embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä11.3.2026 22:29:52 EET | Tiedote
Tiedotteen embargo on torstaina 12.3. klo 11.30, pyydämme ystävällisesti huomioimaan tämän mahdollisuuksien mukaan. Kiitos! Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Embargo 12.3. klo 11.30: Oppilasmäärien väheneminen haastaa perusopetuksen järjestämistä – Kuntaliitto korostaa kuntien välistä yhteistyötä ja etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta11.3.2026 11:30:00 EET | Tiedote
Peruskoululaisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä arviolta 96 000 oppilaalla. Oppilasmäärien muutokset vaikuttavat merkittävästi kuntien perusopetuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Koulutuksen saavutettavuuden varmistamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja, yhtä helppoa ratkaisua ei ole. Kuntaliitto painottaa erityisesti kolmea teemaa tulevaisuuden ratkaisuiksi: opetuksen järjestäjien välisen yhteistyön lisääminen, opetushenkilöstön yhteiskäyttö ja osaamisen vahvistaminen sekä etäyhteyksien hyödyntäminen. – Oppilasmäärien muutokset pakottavat tarkastelemaan perusopetuksen järjestämistä uudella tavalla. Samalla on varmistettava opetuksen laatu ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa, sanoo Kuntaliiton koulutuspolitiikan johtaja Irmeli Myllymäki.
Kommunförbundet: Varje ung person allt viktigare när Finlands befolkningsstruktur förändras11.3.2026 11:22:59 EET | Pressmeddelande
Finland genomgår stora demografiska förändringar och därför är de ungas välmående inte bara ungdomspolitik, utan en framtidsfråga för hela samhället. Enligt den färska ungdomsbarometern orsakar utsikterna för att få ett arbete stress hos rentav 70 procent av de unga. Enligt Kommunförbundet är resultaten av barometern en påminnelse om att de ungas framtidstro byggs framför allt i vardagen: i skolorna, i ungdomsarbetet och i lokala sammanhang. – Kommunen står vid de ungas sida i vardagen, under både bra och dåliga dagar. Det uppstår möten med de unga varje dag i skolorna, inom ungdomsarbetet, i samband med hobbyer och på fritiden. Även sysselsättningstjänsterna sköts av kommunerna. Kommunens uppgift är att vara en pålitlig partner som hjälper den unga att växa, hitta sin plats och slå ut i blom, säger Maria Salenius, direktör för välfärdsfrågor vid Kommunförbundet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme