Kuntavaaliehdokkaiden määrä laski - suuret erot kuntien välillä
Tänä vuonna kuntavaaleissa on ehdolla 29 950 ehdokasta, mikä on 5 700 vähemmän kuin vuonna 2021. Nyt yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,5 ehdokasta, kun vielä viime vaaleissa luku oli 4,0.
Ehdokkaiden määrä suhteessa valtuustopaikkoihin vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Pyhärannassa ja Merijärvellä on vain 1,2 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden, kun taas Helsingissä vastaava luku on 11,6.
Kaikkiaan 63 kunnassa ehdokasmäärä jää alle kahteen ehdokkaaseen per valtuustopaikka, mikä voi tarkoittaa, että osa valtuutetuista valitaan lähes ilman kilpailua.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille (pl. Helsinki), kunnissa päätettävien asioiden määrä tai tärkeys ei ole vähentynyt. Päin vastoin, kunnilla on entistä suurempi rooli muun muassa elinvoiman kehittämisessä ja työllisyyden hoidossa sekä edelleen koulutuksen ja paikallisten palvelujen järjestämisessä. Samalla myös hyvinvointialueilla tarvitaan päättäjiä, mikä tarkoittaa, että yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin tarvitaan käytännössä aiempaa enemmän ihmisiä.
Kuntavaaleissa 2025 ehdokasmäärä on laskenut merkittävästi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tänä vuonna kuntavaaleissa on ehdolla 29 950 ehdokasta, mikä on 5 700 vähemmän kuin vuonna 2021. Nyt yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,5 ehdokasta, kun vielä viime vaaleissa luku oli 4,0.
Käytännössä 63 kunnassa on alle kaksi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Toisin sanoen ainakin joka viidennessä Suomen kunnassa vähintään puolet ehdokkaista tulevat valituiksi valtuustoon.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät hyvinvointialueille (pl. Helsinki), kunnissa päätettävien asioiden määrä tai tärkeys ei ole vähentynyt. Päin vastoin, kunnilla on entistä suurempi rooli muun muassa elinvoiman kehittämisessä ja työllisyyden hoidossa sekä edelleen koulutuksen ja paikallisten palvelujen järjestämisessä. Samalla myös hyvinvointialueilla tarvitaan päättäjiä, mikä tarkoittaa, että yhteiskunnallisiin luottamustehtäviin tarvittaisiin käytännössä aiempaa enemmän ihmisiä.
"Ehdokasmäärän lasku tarkoittaa, että kilpailu monessa kunnassa vähenee. Tämä voi vaikuttaa demokratian toteutumiseen, jos valinnanvaraa ei ole riittävästi. Kunnissa tarvitaan nyt sitoutuneita päättäjiä, jotka rakentavat oman kunnan tulevaisuutta - Suomen kilpailukyky rakennetaan kunnissa. Samalla myös hyvinvointialueilla tarvitaan päättäjiä, joten yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kaivataan enemmän ihmisiä kuin koskaan ennen," sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Yli viidennes kunnista päätti pienentää valtuustokokoaan tulevalle valtuustokaudelle. Osassa päätös tehtiin säästösyistä, mutta monissa päätös on osoitusta myös niin kutsutusta älykkäästä sopeutumisesta – realistista reagointia äänestäjien - ja myös potentiaalisten ehdokkaiden määrän vähenemiseen.
“Pienempi valtuustokoko voi esimerkiksi heikentää pienten poliittisten ryhmien edustusta, mutta toisaalta se voi lisätä kilpailua valtuustopaikoista ja sitä myötä myös nostaa kuntalaisten kiinnostusta ja äänestysintoa”, pohti Pekola-Sjöblom blogissaan helmikuussa.
Kuntakohtaiset erot ovat suuria
Ehdokkaiden määrä suhteessa valtuustopaikkoihin vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Pyhärannassa ja Merijärvellä on vain 1,2 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden, kun taas Helsingissä vastaava luku on 11,6. Kaikkiaan 63 kunnassa ehdokasmäärä jää alle kahteen ehdokkaaseen per valtuustopaikka, mikä voi tarkoittaa, että osa valtuutetuista valitaan lähes ilman kilpailua. Tarkemmat luvut löytyvät liitteenä olevasta analyysista.
Isoissa kaupungeissa kunnallisiin luottamustehtäviin riittää edelleen halukkaita, mutta ehdokkaiden määrä on laskusuhdanteinen. Ehdokaspula vaivaa eniten pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia.
"Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat suoraan jokaista kuntalaista – koulutuksesta, kaavoituksesta, elinvoimasta ja paikallisista palveluista. Nyt tarvitaan aktiivisia päättäjiä enemmän kuin koskaan," sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
”Joka kunnassa ja kaupungissa vaaditaan pohdintaa siitä, miten oman kunnan asioista saadaan jälleen kiinnostavaa ja innostavaa. Eli miten saamme ihmiset uudelleen kiinnostumaan ja kiinnittymään kuntaan ja kunnan asioihin”, Pekola-Sjöblom pohtii.
Miten kuntapolitiikkaan saadaan lisää kiinnostusta?
Ehdokkuuteen vaikuttaa moni asia. Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen ja Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan ehdolle asettumiseen vaikuttavat muun muassa oma elämäntilanne ja ajankäyttö. Lisäksi myös kuntien taloustilanne ja päätöksentekokulttuuri ovat merkittäviä tekijöitä.
"Ihmiset arastelevat lähteä ehdokkaaksi, jos päätöksenteko näyttäytyy riitelynä ja kyräilynä. Jokainen valtuutettu, valtuusto ja kunta voi vaikuttaa siihen, että ilmapiiri on rakentava ja asiallinen. Kuntapolitiikan pitää olla paikka, jossa ratkotaan asioita, ei paikka, jonne tullaan riitelemään," Pekola-Sjöblom painottaa.
”Kunnissa ratkaistaan tulevina vuosina niin isoja ja koko Suomelle merkityksellisiä asioita, että tulevien päättäjien on syytä tehdä päätöksiä hyvässä yhteistyössä ja ratkaisuja hakien. Tehkää hyviä päätöksiä lasten ja nuorten tulevaisuuden eteen, älkää pilatko tätä mahdollisuutta riitelemällä”, painotti toimitusjohtaja Karhunen vetoomuksessa hyvästä keskusteluilmapiiristä puoluesihteereiden kanssa helmikuussa.
Kun 91 prosentissa kuntia ehdokasmäärä on laskenut, kolmessa kunnassa pysynyt samana ja vain 24 kunnassa ehdokasmäärä on kasvanut, voi tämä muuttaa vaalien asetelmia ja vaikuttaa sekä äänestysaktiivisuuteen että siihen, kuinka moni kuntalainen löytää oman ehdokkaansa. Jokainen meistä kuitenkin käyttää päivittäin kuntapalveluja – siksi jokaisen ääni huhtikuun 2025 kuntavaaleissa on tärkeä.
Seuraa vaalianalyysiamme
Kuntaliitto julkaisee viikonloppuna 14.-16.3. vaalianalyyseja. Järjestämme myös mediatilaisuuden etäyhteydellä ma 17.3. klo 14.30-16.00, jossa summaamme yhteen, miltä ehdokastilanne ja kuntademokratia näyttävät eri puolilla Suomea
Kuntien valtuustoissa tehdään tärkeitä päätöksiä jokaisen kuntalaisen hyvinvoinnin kannalta. Jokainen meistä käyttää päivittäin kuntapalveluja, vaikka ei sitä aina tule ajatelleeksi. Onneksi on kunnat!
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom
tutkimuspäällikkö
puh. 050 337 5634
Marianne.Pekola-Sjoblom@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
- Tiedote sivuillamme
- Nuorten osuus kuntavaaliehdokkaista jatkaa laskuaan – mitä tapahtuu, jos sukupolvien välinen kuilu päätöksenteossa kasvaa?
- Kuntavaaleissa ennätysmäärä naisehdokkaita – naisten osuus ehdokkaista nousi yli 42 prosenttiin
- Onneksi on kunnat!-kampanjasivu
- Kuntapäättäjätutkimus 2024
- Kuntalaistutkimus 2024 – tutkittua tietoa suomalaisista
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Puoluejohdon paneeli: Puolueet valmiita kunta- ja palvelurakenteen parlamentaariseen uudistamiseen17.9.2025 13:33:35 EEST | Tiedote
Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.
Utredning: Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående17.9.2025 13:14:13 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har under det senaste decenniet avsevärt ökat resurserna för att främja barns och ungdomars välmående, enligt en utredning från Kommunförbundet. Omkring 13 000 nyanställningar har gjorts och tjänsterna har blivit mångsidigare. Majoriteten av de unga mår fortfarande bra: cirka 85 procent säger att de är nöjda med sitt liv. Samtidigt behöver vissa unga alltmer stöd. Kommunerna har infört effektfulla lösningar, och utan dessa insatser skulle de unga må klart sämre. De växande utmaningarna i framtiden kräver att resurserna riktas rätt och kommunerna måste ges tillräckligt med handlingsutrymme för att utveckla sin verksamhet. – Vi måste fråga oss om vi gör rätt saker och riktar resurserna dit där de gör mest nytta. Behoven av tjänster kan inte tillgodoses i det oändliga genom att nya uppgifter ständigt läggs till de gamla. Därför bör kommunernas utvecklingsutrymme inte krympas, utan utvidgas, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin17.9.2025 10:18:13 EEST | Tiedote
Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa. "On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaj
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme