Audiomedia Oy

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen: Ilmastotavoitteet eivät toteudu vain nielujen kasvattamisella

Jaa
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen.
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen. Valtioneuvosto/TEM

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei voi nojautua Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikkö Riku Huttusen mukaan pelkästään metsien hiilinielujen kasvattamiseen.

 – Tutkimustieto on muuttunut, ja maankäytön hiilinielujen laskenta on epävarmaa. EU:n maankäyttösektorin velvoitteiden täyttäminen on vaikeaa kaikille metsäisille EU-maille ja ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmaa, kun maaperä päästää enemmän hiilidioksidia. Jo lain valmistelussa tiedettiin, että maankäytön päästöjen ja hiilinielujen laskenta on kaikkein epävarmin kohta tavoitteiden saavuttamisessa.

Huttusen mukaan Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen metsien hiilinielujen kasvattamisen lisäksi kaikilla sektoreilla. – EU:n asettamat velvoitteet, erityisesti LULUCF-maankäyttösektorille, ovat haasteellisia kaikille metsäisille EU-maille, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa niiden saavuttamista entisestään. Kansalliset tavoitteet ovat Suomen omia päätöksiä, mutta EU:n asettamista velvoitteista ei päästä eroon.

–Venäläisen puun tuonnin loppuminen on johtanut metsäsektorin voimakkaaseen sopeutumiseen. Energiapuun ja ainespuun tuonti Venäjältä oli suomalaiselle teollisuudelle edullinen diili, ja sen loppuminen on otettava huomioon ilmastokeskustelussa. Energiapolitiikka ei seuraa huoltovarmuutta, vaan pikemminkin päinvastoin, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Huttunen.

Huoltovarmuus on Huttusen mukaan turvattava energiapuun saannissa. – Puhtaiden energiamuotojen huoltovarmuus edellyttää erilaisia toimia kuin fossiilisten.  Huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että on laitoksia, jotka pystyvät polttamaan eri polttoaineita.  Biopolttoaineet ovat myös potentiaalinen vientituote, vaikka esimerkiksi Nesteellä on tällä hetkellä vaikeuksia. 

EU:n luotava yhtenäiset metsin nielujen mittausmenetelmät

Vaikka taakanjakosektori todennäköisesti täyttää tavoitteensa, Huttusen mukaan maankäyttösektorilla on suuria haasteita. – On tärkeää, että EU:ssa luodaan yhtenäiset maaperän päästöjen ja metsien nielujen mittauskäytännöt, jotta vältetään tilanteet, joissa jäsenmaat valitsevat itselleen edullisimmat laskentamenetelmät. Eri maiden erilaiset mittausmenetelmät aiheuttavat haasteita vertailukelpoisuudelle.

–Kun maaperän päästöt ovat muuttuneet merkittäväksi päästölähteeksi, myöskään taakanjakosektorin mahdolliset kompensoivat toimet eivät synny vaivatta tai yhtäkkiä. Kun tähän mennessä on jo lähdetty kustannustehokkaimmista toimista liikkeelle, helppoja hedelmiä ei ole poimittavaksi. Metsänhoidossa tehtävien toimien vaikutukset alkavat näkyä täysimääräisesti vasta 15-20 vuoden kuluttua, jos sittenkään.

Ympäristöministeriön valmistelussa olevaa Ilmastolakia tarkistetaan ja päivitetään Huttusen mukaan joka tapauksessa. – Hiilineutraalisuuden päivämäärää olennaisempi asia on, löydämmekö järkeviä ja kustannustehokkaita nettopäästöjä. Se on ykkösjuttu.

Päästöjen vähentämisen lisätoimet poliittisesti vaikeita

Liikenteen sähköistyminen ja uusiutuvan polttoaineen jakeluvelvoitteen kasvu ovat Huttusen mukaan avainasemassa taakanjakosektorin päästöjen vähentämisessä.  –Näiden toimien kustannukset kohdistuvat etupäässä suoraan kuluttajiin. Vaikka sähkön ja kaukolämmön tuotanto ovat tiellä kohti päästöttömyyttä, riittääkö aika ja millä hinnalla 2035-tavoite saavutetaan. Koska taakanjakosektorin toimet maksavat helposti suoraan kuluttajille, tekee se niistä poliittisesti vaikeita.

 –Tällä hetkellä emme tiedä, mitä tulevalla vuosikymmenellä taakanjakosektorin osalta tapahtuu ja tuleeko EU:lta lisää ohjausvälineitä.  Uusi, erillinen päästökauppajärjestelmä (ETS 2) on nimenomaan käytännössä taakanjakosektorille ohjausta antava ja lisäkustannuksia tekevä tekijä. Liikenteen päästöjä voidaan ohjata poliittisin toimin, Esimerkiksi polttoaineen hintaa maltillisesti nostava jakeluvelvoite on edelleen tärkeä päästöjen vähentämisen työkalu.

Teknisillä hiilinieluilla, kuten biogeenisen hiilidioksidin hyödyntämisellä, on Huttusen mukaan paljon potentiaalia. – Toistaiseksi niiden taloudellinen kannattavuus puuttuu, ja ne vaatisivat EU-tason kannustimia tai merkittävää kansallista tukea.

–EU:ssa pitäisi luoda nielukauppajärjestelmä tai vastaava, jossa yritykset hyötyisivät hiilidioksidin talteenotosta. Suomessa on varattu 140 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen, mutta sillä saa vain demonstraatiohankkeita. Markkinaehtoisesti syntyvät investoinnit ovat toistaiseksi kovin harvinaisia, koska niihin tarvitaan joku kannuste.

Teknologian kehitys on pitkällä, mutta se vaatisi Huttusen mukaan voimakasta yhteiskunnan rahoitusta, jota ei ole saatavilla tähän hätään. – Suomen teknologiateollisuudella on mahdollisuuksia tarjota päästöjen vähentämiseen soveltuvia ratkaisuja. Vientimenestys edellyttää kotimaan referenssejä ja keskittymistä tiettyihin teknologia-alueisiin, kuten esimerkkeinä Wärtsilän moottorit ja voimalat sekä akkuteknologia.

–Teknisten nielujen ja ratkaisujen, joissa biogeenistä hiilidioksidia hyödynnettäisiin, kehittämiseen ja käyttöönottoon tarvittaisiin EU:n luoma nielukauppa, jossa yritykset hyötyisivät investoinneista. Toinen vaihtoehto on massiivinen julkinen tukeminen, sanoo Huttunen.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Riku Huttunen
riku.huttunen@gov.fi

Kuvat

Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen.
Työ- ja elinkeinoministeriön Riku Huttunen.
Valtioneuvosto/TEM
Lataa

Lisätietoja julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Kansliapäällikkö Pekka Pesonen: Hakkuurajoitukset eivät sovi talouden kasvutavoitteisiin29.4.2025 10:08:13 EEST | Artikkeli

Jos päätös Suomen ilmastotavoitteista tehtäisiin nyt, tavoitteita ei ripustettaisi metsänielujen kasvun varaan, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. –Nielujen kasvattamiseen vaaditut hakkuurajoitukset eivät mene ihan heittämällä läpi, kun talous- ja työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä ja yksityiset metsät nauttivat omaisuudensuojaa. Tähän yleiseen hallituksen talouslinjaan ei sovi, että ryhdymme kuristamaan talouden ja työllisyyden kannalta näin keskeistä toimialaa. Meillä ei ole ministeriössä toimeksiantoa, että metsätalouden toimintaedellytyksiin lähdettäisiin aktiivisesti puuttumaan. Kun lain väliarviointia tehdään tänä vuonna, Pesosen mukaan nyt pitää arvioida ovatko toimet riittävän tuloksellisia. – Kun Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöjärjestöjen ilmastolain toteuttamista koskevan valituksen, se totesi päätöksessään, että valtioneuvosto on pitänyt erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen lisätoimia tarpeellisena. Lisätoimien valmiste

Ympäristösuojelun professori (emer.) Pekka Kauppi: Metsänielujen vähenemisen suurin haaste on Suomen sijasta tropiikissa23.4.2025 11:16:59 EEST | Artikkeli

Ympäristönsuojelun emeritusprofessori Pekka Kaupin mielestä trooppisten metsien dramaattinen väheneminen on suurin metsien hiilinieluun liittyvä globaali haaste. Kaupin mukaan metsäkatoa ja metsänieluja koskevassa keskustelussa tulisi keskittyä globaalisti ensisijaisesti tropiikkiin. – Trooppisten metsien pinta-ala on vuodesta 1990 supistunut noin kymmenen kertaa Suomen metsien pinta-alan verran. Metsien häviämisen syyt liittyvät vahvasti maatalouden laajenemiseen. –Koskematon metsä on vähentynyt tropiikissa kolmessa vuosikymmenessä 400 miljoonaa hehtaaria, minkä tilalle on syntynyt uudismetsää vain 200 miljoonalle hehtaarille. Globaalin ilmastotavoitteen kannalta tropiikissa tapahtuva metsäkato, sen aiheuttama hiilidioksidipäästö ja trooppisten metsien nielujen heikkeneminen on avainkysymys. Suomen metsien nielujen kehitys on saanut suhteettoman suuren huomion Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä toimiva Kauppi muistuttaa, että Siperian ja Kanadan laajat metsäpalot ja hyönteistuhot ova

Sahateollisuuden Matti Kylävainio: Hakkuurajoitukset johtaisivat sahateollisuudessa irtisanomisiin9.4.2025 08:22:09 EEST | Artikkeli

Ilmastopaneelin vaatimat hakkuurajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä sahateollisuudelle ja johtaa työpaikkojen vähenemiseen. – Esimerkiksi 20 prosentin hakkuurajoitus ja siitä seuraava tuotannon pysyvä alentuminen tarkoittaisi lähes sadan henkilötyövuoden vähentämistä noin 300 työpaikkaa tarjoavassa yrityksessä, sanoo Keitele Timber Oy:n toimitusjohtaja Matti Kylävainio. –Lisäksi hakkuurajoitukset vähentäisivät metsänomistajien kantorahatuloja, kuljetusten ja muiden alihankkijoiden tuloja sekä valtion verokertymiä, kun raakapuuta jäisi jalostamatta. Rajoitusten taloudellisia, työllisyys- tai kilpailukykyvaikutuksia ei ole lainkaan selvitetty. Valtion tulee tehdä politiikkaa, joka tukee yritysten tuotantoa ja kansainvälistä kilpailukykyä, eikä rajoittaa sitä. Maankäyttösektori ei pysty kompensoimaan muiden sektorien päästöjä Suomen tiukka 2035 ilmastotavoite asettaa Sahateollisuus ry.n hallituksen puheenjohtajana toimivan Kylävainion mukaan kohtuuttomia rajoi

Paltamon Pasi Ahoniemi: Puurakentamisesta ratkaisu kuntien ilmastotalkoisiin1.4.2025 11:23:38 EEST | Artikkeli

Paltamon kunnantalon rakentaminen massiivihirrestä on esimerkki tietoisesta panostuksesta puurakentamiseen. – Kunnan päättäjät valitsivat massiivipuurakenteen osana elinkaariajattelua, jossa kestävyys, energiatehokkuus ja paikallistalouden tukeminen olivat avainasemassa. Rakennusmateriaalina käytettiin pohjoisen puuta, ja suurin osa rakennusprosessista työllisti kainuulaisia yrittäjiä ja ammattilaisia, kuvailee hanketta Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi. –Vaikka omien ilmastotavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista, meille puurakentaminen on yksi työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Hirsinen kunnantalo kestää 200 vuotta ja sitoo hiiltä koko elinkaarensa ajan. Paltamon kunnassa metsätaloudella on Ahoniemen mukaan keskeinen rooli paikallistaloudessa ja elinkeinoelämässä. – Kunta on panostanut voimakkaasti puurakentamiseen, biotalouteen ja uusiutuvan energian hankkeisiin, jotka tukevat sekä alueen työllistämistä että ekologisesti kestäviä ratkaisuja. − Me lupaamme kunt

Metsäjohtaja Juha Jumppanen: Hakkuurajoitukset johtaisivat miljardimenetyksiin kansantaloudessa25.3.2025 11:26:58 EET | Artikkeli

Hakkuiden rajoittaminen merkitsisi Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan merkittäviä taloudellisia menetyksiä EU:ssa ja Suomessa. – Jos hakkuita vähennettäisiin Suomessa 10-15 miljoonan kuutiometrin verran vuositasolla, se merkitsisi kahden-kolmen miljardin arvonlisäyksen menetystä ja metsäalan arvoketjussa 11-17 tuhannen työpaikan menetystä erityisesti maakunnissa. Minun mielestäni meillä ei kansakuntana ole siihen varaa. –Kun suomalaisen puun arvonlisä on 200 euroa per kiintokuutiometri, päästöoikeuden hinta on EU:n laskelmissa ollut 50 euroa per hiilidioksidiekvivalentitonni (CO2-ekv). Kansantalouden kannalta on selvää, kumpi kannattaa valita ja kannattaako ajaa metsäsektoria alas. Teknologisten hiilinielujen kustannukseksi on Ilmastopaneeli arvioinut alimmillaan 120-150 euroa per CO2-ekv, eli sekin on halvempi ratkaisu kuin hakkuiden vähentäminen. Jos hakkuita Suomessa rajoitettaisiin, kaksi kolmasosaa niistä siirtyisi EU maiden ulkopuolelle professori Maarit Kallion alu

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye