Uskalla välittää! Eye on TAMK tähdensi korkeakoulujen merkitystä paremmalle huomiselle

– Kysykää kysymyksiä, osallistukaa keskusteluihin ja haastakaa näkemyksiä. Tarttukaa mahdollisuuteen tehdä yhteistyötä yli tieteenalojen ja kulttuurien. Henkilökohtainen omistautumisenne tekee Eye on TAMKista menestyksen, kehotti TAMKin rehtori Mika Hannula avajaispuheessaan.

Joka toinen vuosi järjestettävän kansainvälisen viikon teemana oli tänä vuonna Uskalla välittää! Hyvinvoinnin eri osa-alueet ammattitieteiden maailmassa. Kaikilta TAMKin koulutusaloilta oli ohjelmaa sekä opetushenkilökunnalle että muulle henkilökunnalle.

Kansainvälisellä viikolla jaetaan asiantuntemusta, opetetaan, tutustutaan TAMKin koulutusaloihin ja Suomen koulutusjärjestelmään, osallistutaan työpajoihin ja verkostoidutaan. Eye on TAMK antaa erinomaiset puitteet luoda yhteyksiä muihin ammattilaisiin, tutkia yhdessä rahoitusmahdollisuuksia ja käynnistää uusia hankkeita.

– Laajemmat ilmiöt, joita Dare to Care -teema käsittelee, ovat viime aikoina paljon esillä olleet opiskelijoiden jaksamisen ongelmat sekä ylipäätään työelämässä jaksamisen teemat – toki myös henkilökunnan, kertoo tapahtumaa järjestänyt lehtori Marianna Leikomaa.

Eye on TAMKin osallistujana ensikertalainen, terveystieteiden professori Vasiliki Kolovou Hannoverin ammattikorkeakoulusta tuli Suomeen avoimin mielin.

– Kansainvälisten asioiden toimisto mainosti tätä tapahtumaa, ja pidin sitä hyvin mielenkiintoisena oman tieteenalani kannalta. Ohjelmassa kaikki on kiinnostavaa. Jos pitää mielensä avoimena, kaikesta voi tarttua mukaan jotakin. En pysy omalla tieteenalallani, vaan uskallan kuunnella kaikkea!

Antalya Belek -yliopiston apulaisprofessori Muhammed Yusuf Kandur oli myös ensimmäistä kertaa TAMKissa. Hän oli erityisen innoissaan keskiviikkona tekoälyaiheisesta ohjelmasta, joka keskittyi tekoälyn eettiseen käyttöön.

– Mielestäni on hyvin tärkeää muistaa, että tekoäly on vain työkalu, ei pelastaja.

TAMKin Uninovis-partnereille tapahtuma tarjosi oivan tilaisuuden tavata ja suunnitella allianssin toimintaa eteenpäin. Uninovis-allianssi on seitsemän eurooppalaisen korkeakoulun yhteenliittymä, jolla dataosaamista tuodaan osaksi korkeakoulutusta. Eye on TAMKin ohjelmaan oli varattu erillisiä Uninovis-osioita ja työpajoja. Tampereelle saapui edustajia Paris Sorbonne Nordista, Tiranan yliopistosta, Wurzburg-Schweinfurtin teknillisestä yliopistosta sekä Kauno Kolegijasta Liettuasta. Lisäksi tiivistä yhteistyötä Uninovis-allianssin kanssa tekevät Haagin ammattikorkeakoulu ja Chulalongkorn yliopisto Bangkokista olivat edustettuina. 

Pelot eivät saa estää välittämästä ja hakemasta ratkaisuja

Tiistain seminaarin ohjelmassa oli journalismin ja mediakulttuurin tutkija Mikko Hautakankaan avainpuhe sovittelujournalismista. Seminaarin tallennetta voi katsoa myös jälkikäteen Yle Areenasta 10.4. saakka. 

Sovittelujournalismilla pyritään vähentämään median polarisaatiota eli ääripäiden äänen korostumista hiljaisen enemmistön jäädessä vähemmälle huomiolle. Polarisoituminen voi johtaa siihen, että median seuraaminen ahdistaa, surettaa ja pelottaa. Yhtenä esimerkkinä Hautakangas nosti esiin Yhdysvaltain poliittisen tilanteen, joka kuvataan mediassa hyvin polarisoituneesti.

– Kuitenkin mediasta saatavan tiedon pitäisi kannustaa meitä toimimaan ja tekemään jotain näkemillemme ongelmille. Pelot eivät saa estää välittämästä, Hautakangas sanoo.

Hautakangas toimii itse vapaaehtoisena konfliktien sovittelijana.

– Se tuntuu hyvältä. Sovittelu vahvistaa ajatusta, että suurin osa ihmisistä ei ole idiootteja eikä halua toisilleen pahaa. Joskus voi yllättyä siitä, miten hyvin toiset pystyvät käsittelemään ongelmiaan ja etsimään ratkaisuja. 

Median bisneslogiikka kannustaa yhä enemmän provokatiiviseen ilmaisuun sekä ruokkii pelkoja, ahdistusta ja uhkia. Journalistit haluaisivat silti tehdä työtään eettisten periaatteidensa mukaan eivätkä bisneslogiikan armoilla. Toimittajat voisivat luoda työllään myös toivoa ja rauhaa. Sovittelujournalismin keinoin voidaan yrittää luoda konfliktin osapuolten välille kuuntelemista ja ratkaisuja.

Sovittelujournalismin kolmea perusperiaatetta voidaan soveltaa kaikkeen konfliktinratkaisuun. Periaatteet ovat: jännitteiden selvittäminen, kuuntelemiseen kannustaminen ja luottamuksen vahvistaminen. Näistä Hautakangas korosti erityisesti radikaalia kuuntelemista.

– Kuunteleminen ei ole helppoa. Kyynisyys on. Kuunteleminen on radikaalia, yleensä oppii samalla toisista ja itsestään. Vähintään voi oppia sen, että tässä tapauksessa dialogi ei ole mahdollista. Vain silloin, kun ottaa toisen tosissaan ja kuuntelee tarkasti, toinen voi kuunnella eriäviä mielipiteitäsi. Panostamalla radikaaliin kuunteluun kummankin osapuolen tarpeet voivat selvitä parhaan mahdollisen ratkaisun saavuttamiseksi. 

– Kuunteleminen vaatii rohkeutta. Kuunteleminen ja dialogi voidaan nähdä riskinä tai tehottomana strategiana. Joskus ne voivat sitä ollakin. Siksi kannattaa valita taistelunsa ja miettiä, mihin voi vaikuttaa. 

Hautakangas muistutti yleisöä tieteen ja tutkimuksen tärkeydestä maailmankuvan muodostamisessa. Maailmaa ei voi ymmärtää vain uutisia seuraamalla.

”Säilytetään toivo paremmasta tulevaisuudesta”

Viimeksi 7 vuotta sitten Eye on TAMKissa paikan päällä olleet sosiaalityön lehtorit Ilona Venckiene ja Ausra Kavaliauskiene tekevät TAMKin sosiaali- ja terveysyksikön kanssa paljon yhteistyötä. He osallistuivat myös korona-aikana tapahtuman verkkototeutukseen, joka onnistui heidän mielestään valtavan hyvin. Kaunas Kolegija -korkeakoulussa työskentelevät lehtorit pitivät tämän vuoden tapahtumassa työpajan aiheesta: “Strengths Perspective in Social Work” (Vahvuudet sosiaalityössä). 

Kavaliauskienen mukaan TAMK on edelläkävijä monin tavoin.

– TAMK on aina joitain askeleita tulevaisuudessa. Katsomme aina TAMKia ihaillen ja kuvittelemme tulevaisuutta.

Venckiene toivoo, että Eye on TAMK rohkaisee osallistujia luomaan omalla työllään parempaa tulevaisuutta kaikille. 

– Yhteistyöllä ja uutta luomalla voimme tehdä maailmasta paremman paikan elää. Huolimatta siitä, että tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa emme aina tiedä, minkä eteen teemme töitä, toivon, että säilytämme tulevaisuudenuskon. Selviämme tästä, ja löydämme itsestämme voimaa luoda jotakin hyvää.