Uusi tullausjärjestelmä UTU yhdistää EU-lakipykälät ja tulevaisuudenkin tarpeisiin vastaavat ICT-ratkaisut

Vuonna 2015 Tullissa käynnistynyt UTU on ollut mittava järjestelmäuudistushanke. Sen taustalla on viime vuosina vaiheittain sovellettavaksi tullut EU-lainsäädäntö, unionin tullikoodeksi (engl. Union Customs Code, UCC), jonka täyttääkseen Tullin oli kehitettävä uusi tulliselvitysjärjestelmä.

Asiakkaille uudistus on näkynyt asteittain vuodesta 2019. Tullin aikataulut ovat määräytyneet EU:n MASP-aikataulun (Multiannual strategic plan) pohjalta. Vaiheittaisen käyttöönoton vuoksi tietojärjestelmäratkaisuissa on täytynyt huomioida myös kaikki tulliselvitysprosessissa tarvittavat sidosjärjestelmät, jotta tulliselvittäminen on sujunut koko UTU-hankkeen ajan. Kevääseen 2025 mennessä suurin osa uuden tullausjärjestelmän osista on jo käytössä.

– Muuttuneista EU-aikatauluista ja erilaisista Suomen tullista riippumattomista sisältömuutoksista huolimatta Suomi on yksi niistä EU-maista, joka on täyttänyt velvoitteensa. Hanke on ollut valtavan laaja, mutta koon asettamista haasteista huolimatta UTU on pian valmis, Tullin tietohallinnon hankepäällikkö Leila Lappalainen kertoo.

Tämän hetken arvion mukaan uudistustyöt jatkuvat vuoteen 2026, minkä jälkeen järjestelmät siirtyvät ylläpitovaiheeseen.

– Monet järjestelmän toiminnallisuudet ovat EU:n laajuisia, ja siksi digitalisaation ja muuttuvien toimintatapojen lisäksi EU-tason muutokset tietävät kehitystöitä myös jatkossa, tulliylitarkastaja Anu Brander toteaa.

Muuttuva toimintaympäristö ja kasvava verkkokauppa haastavat järjestelmien kehittämistä

Yksi UTU-hankkeen suurimmista haasteista on ollut se, että tullausjärjestelmiä ei voida suunnitella vain nykyisten lakien tai Tullin ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Maailma ympärillä on muuttunut kaiken aikaa, ja se on pitänyt huomioida osana tietojärjestelmän rakennustyötä unionin muuttuvan tullikoodeksin edellyttämien uudistusten lisäksi.

Merkittävimpiä tulli-ilmoittamiseen vaikuttavia muutoksia ovat olleet verkkokauppaan liittyvä IOSS- (engl. Import One Stop Shop) eli arvonlisäveron maksamisen erityisjärjestelmä enintään 150 euron arvoisille verkko-ostoksille, arvonlisäverokantojen muutokset ja minimikantorajan poistuminen sekä rajoituksiin liittyvien lupien tai rekisteröintien digitalisointi ja tietojen validointi EU-laajuisesti eri viranomaisjärjestelmistä.

Konkreettisesti edellä mainitut uudistukset ovat näkyneet esimerkiksi huomattavasti kasvaneena verkkokaupan volyyminä, ja sitä kautta yhä suurempana tullattavien pakettien määränä. UTU-järjestelmän volyymivaatimuksia on kasvatettu merkittävästi hankkeen aikana.

– Laajennukset ovat onnistuneet, mutta huima kasvu on edellyttänyt runsaasti lisätöitä, kuten lisää testauskierroksia ja optimointia sekä alustassa, UTU-järjestelmässä että UTUun integroiduissa järjestelmissä, tietohallinnon Anu Autio kertoo.

Uusitut järjestelmät lisäävät toimintavarmuutta ja yhdenmukaistavat prosesseja

UTU-hanke lähti Tullissa liikkeelle EU:n asettamista muuttuvista vaatimuksista ja Tullin selvittämistä asiakastarpeista. Lisäksi muutosten laajuutta arvioitaessa Tullissa todettiin, että vanhat järjestelmät olivat elinkaarensa päässä. Järjestelmien kokonaisuudistus lisäisi kustannustehokkuutta, esimerkiksi aiempaa yksinkertaisemman ylläpidon ansiosta.

UTU-hankkeen kokonaisuus muodostuu kahdesta järjestelmästä: UTUsta ja nimiketietoja hallinnoivasta Fintaric-tullinimikepalvelusta. Koko hankkeen nimeksikin päässyt UTU on tullimenettelyiden järjestelmä, jonka alle kuuluvat kaikki erilaiset tullimenettelyt, kuten tuonti ja vienti. Ennen UTU-hanketta menettelyt toimivat omissa eri tavoin toteutetuissa järjestelmissään, mutta uudistuksen myötä UTU-järjestelmä toimii kaikkien operatiivisena järjestelmänä. Tulliselvityksen eri prosessit siis yhdenmukaistettiin mahdollisimman kattavasti tullimenettelyistä riippumattomiksi.

Taustatietoa: UTU-hanke Uusi tullausjärjestelmä eli UTU-hanke yhdisti kaikki tullausmenettelyt (saapuminen ja tuonti, vienti ja poistuminen, passitus, tullivarastointi, erityismenettelyt) samaan operatiiviseen järjestelmään, UTU-järjestelmään. UTU-hankkeen toinen osa, Fintaric-tullinimikepalvelu, hallinnoi erilaisia nimiketietoja. Laaja kokonaisuus vietiin läpi kehitysohjelmana, joka sisälsi erillisiä hankkeita ja niiden välisen koordinoinnin, ohjeistuksen ja tuen. Ohjelman aikana siirryttiin ketterän kehittämisen malliin, jonka mukaisesti ict-kehittämistä edelleen hallitaan Tullissa. Uusi tullausjärjestelmäpalveluita tuottava kokonaisuus on korvannut vanhat järjestelmät vaiheittain, ja palvelut ovat olleet käytössä koko uudistushankkeen ajan. Kokonaisuudessaan uudistus valmistuu vuonna 2026.

Taustatietoa: UTU-järjestelmä UTU-järjestelmässä käsitellään noin 1,8 miljoonaa sanomaa viikossa. Viikoittain järjestelmää käyttää noin 400 tullivirkailijaa. UTU-järjestelmässä on erikseen käyttöliittymät asioinnille, tullivirkailijoille sekä henkilöasiakkaiden tuontitullaukselle. Yritysten näkökulmasta keskeisin UTUn palvelu on tulliselvitykseen liittyvien sanomien vastaanotto ja käsittely.