Kevään tulvat jäämässä vähäisiksi Hämeessä
Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Lunta valuma-alueilla on jäljellä tavanomaista vähemmän ja tulvakeväästä ennustetaan helppoa.

Lämpimän talven takia tänä vuonna kevättulvan sijaan on koettu useita talvitulvia. Hämeen järvet ovat lumien sulamisten takia korkeammalla kuin tyypillisesti talviaikaan. Tulvilla on myös merkittäviä ekologisia vaikutuksia.
Järvet ovat korkealla, mutta lunta on vähän
Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on lähes 20 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa korkeammalla. Päijänteen valuma-alueella lunta on hieman yli puolet tavanomaisesta, joten vedenkorkeus ei sulamisen myötä nouse ennusteen mukaan tavanomaista kevättä korkeammalle. Vesijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 15 senttimetriä ja Ala-Rievelissä (vesi.fi) noin 25 senttimetriä tavanomaista korkeammalla.
Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on huomattavasti vuodenajan keskiarvoa ylempänä. Tammelan Pyhäjärvellä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 20 senttimetriä ja Vanajavedellä (vesi.fi) yli 40 senttimetriä vuodenajan keskimääräistä korkeammalla. Tämä johtuu siitä, että vedenkorkeuden kevätalennus (niin kutsuttu kevätkuoppa (vesi.fi)) on perinteisesti syvimmillään tähän aikaan vuodesta, mutta tänä keväänä kevätalennusta ei ole tarvinnut vähäisen lumimäärän takia tehdä totuttuun tapaan.
– Vaikka järvet ovat nyt totuttua korkeammalla, ne eivät nouse korkeisiin kevättulvalukemiin lumen puutteen takia, ennustaa vesitalousasiantuntija Jukka Sainio Hämeen ELY-keskuksesta.
Lammin Pääjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on toistaiseksi lähellä vuodenajan keskiarvoa, mutta tulee nousemaan pian kevätkorkeuksiin tavanomaista aiemmin. Tähän aikaan talvea lumikuorma (vesi.fi) on tyypillisesti Kanta-Hämeen alueella ollut 50–70 millimetriä, kun se nyt on laajalti alle 10 millimetriä. Päijät-Hämeen pohjoisosissa, jossa lumikuorma on ollut keskimäärin 80–90 millimetriä, on se nyt noin 30 millimetriä.
Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeus on ollut koko talven poikkeuksellisen korkealla. Liesjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 20 senttimetriä vuodenajan keskimääräistä korkeammalla. Hauhon reitin järvet (vesi.fi) ovat olleet vuoden vaihteesta lähtien noin 30 senttimetriä tavanomaista korkeammalla. Myöskään säännöstelemättömissä järvissä kevättulvan ei odoteta nousevan tavanomaista korkeammalle.
Järvien jääkannet ovat alkaneet sulaa
Hämeessä jään paksuutta seurataan muutamilla järvillä. Jääkansi on tavallista ohuempi tällä hetkellä kaikissa havaituissa järvissä. Havaintoja viime viikolta on esitetty alla olevassa taulukossa.
– Jääkansi voi keväällä sulaa yllättävän nopeasti, eikä viime viikon havaintojen perusteella voi luottaa, että jäät kantavat, Jukka Sainio varoittaa.
|
Havaintopaikka |
Mittauspäivä |
Jäänpaksuus, cm |
Jäänpaksuuden poikkeama keskiarvosta |
Teräsjää, cm |
Havaintohistoria |
|
Jääsjärvi, Hartola |
9.3.2025 |
39 |
-10 |
31 |
1961–2024 |
|
Kuivajärvi, Saari, Tammela |
10.3.2025 |
26 |
-18 |
22 |
1961–2024 |
|
Päijänne, Sysmä, Verkkosaaret |
10.3.2025 |
34 |
-11 |
29 |
1970–2024 |
|
Pääjärvi, Lammi |
10.3.2025 |
25 |
-18 |
13 |
1978–2024 |
Jääpeite voi olla petollisen haurasta erityisesti virtapaikoilla, kapeikoissa ja ojien sekä putkien purkupaikkojen lähettyvillä. Myös vesistörakenteiden ja kasvillisuuden lähellä jää voi olla vaarallisen ohutta. Mahdollinen lumipeite jäällä estää heikkojen alueiden havainnointia, joten jäällä liikkumista tulee harkita ja varmistua jään kantavuudesta (vähintään 5–10 senttimetriä teräsjäätä) omalla kulkureitillä.
Tulvat kuormittavat vesistöjä, mutta ne ovat myös luonnolle tarpeellinen ilmiö
Suuret tulvat aiheuttavat vahinkoja ja suurta haittaa yhteiskunnalle. Vuosittaiset pienetkin tulvat nousevat ympäri Suomen maatalousmaille ja aiheuttavat vaikeuksia peltotöille estäessään maankuivatuksen toiminnan. Useat luonnontilaiset alueet ja perinnebiotoopit kuitenkin tarvitsevat tulvia säilyäkseen. Esimerkiksi tulvaniityt ja -metsät sekä erilaiset rantaniityt voivat säilyä lajistoltaan omanlaisina juuri tulvien ansiosta. Hämeessä tärkeitä tulvista riippuvaisia luontotyyppejä ja maisemia löytyy esimerkiksi Porvoonjoen latvoilla sijaitsevan Luhdanjoen varrelta.

Pelloille noustessaan tulvat huuhtovat ravinteita ja kuljettavat ne vesistöihin. Tutkimusten mukaan tulvat aiheuttavat suuren osan vuoden ravinnekuormituksesta useilla vesistöalueilla. Tästä ja muusta tulviviin peltoihin liittyvästä keskustellaan Hämeen ELY-keskuksen, Hämeen vesistökunnostusverkoston sekä ProAgria Etelä-Suomen tilaisuudessa Tulvivien peltojen tulevaisuus (proagria.fi). Tilaisuus järjestetään webinaarina verkossa 2.4.2025 klo 9.00–11.00.
Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jukka SainioVesitalousasiantuntijaHämeen ELY-keskus
Puh:0295 025 064TiedotusHämeen ELY-keskuksen viestintä
tiedotus.hame@ely-keskus.fiKuvat
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Hämeen ELY-keskus
Hämeen ELY-keskuksen rahoitusvuosi oli toimintaympäristöltään haastava, mutta tulevaisuuteen uskova16.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hämeen ELY-keskuksen viimeinen rahoitusvuosi kuvastaa hyvin sekä vallitsevaa geopoliittista epävarmuutta, että talouden haastavaa tilaa. Rahoitukset eri instrumentteja vertaillen vähenivät edellisvuosiin verrattuna. Vuoden 2025 rahoituskatsaus on Hämeen ELY-keskuksen viimeinen, ja jatkossa elinvoimakeskukset julkaisevat tietoa myöntämistään rahoituksista.
Hämeenlinnassa Kaloisten silta avataan liikenteelle 23.12.202510.12.2025 14:07:00 EET | Tiedote
Sillan viimeistelytyöt jatkuvat keväällä 2026.
Carbon2X-hankkeen YVA-menettely on alkanut9.12.2025 11:21:56 EET | Tiedote
NG Nordic Finland Oy on toimittanut Hämeen ELY-keskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman (YVA-ohjelman) suunnitteilla olevasta Carbon2X-tuontantolaitoshankkeesta, jossa hiilidioksidia muunnetaan biohajoaviksi muoveiksi. Uusi laitoskokonaisuus sijoittuisi nykyisen NG Nordic Finland Oy:n Riihimäen laitosalueen välittömään läheisyyteen, joko kokonaan Riihimäen alueelle tai osin Riihimäen ja osin Hausjärven alueille.
Ilmastoriskit ja niihin sopeutuminen puhuttavat kantahämäläisiä yrityksiä teemailtapäivässä5.12.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Ilmastonmuutoksen vaikutukset heijastuvat liiketoimintaan jo kaikilla toimialoilla. Suurin osa yrityksistä ei ole kuitenkaan vielä havahtunut tunnistamaan ilmiön aiheuttamia riskejä omalle liiketoiminnalleen. Aiheeseen syvennytään “Yritystoiminta muuttuvassa ilmastossa” -teemailtapäivässä Hämeenlinnassa 18.12.
Uuden Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi Juha Sammallahti27.11.2025 14:05:00 EET | Tiedote
Valtioneuvosto on nimittänyt diplomi-insinööri Juha Sammallahden Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen ylijohtajaksi vuosiksi 2026–2030. Keskus aloittaa toimintansa 1.1.2026 ja hoitaa Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen elinvoimaan, liikenteeseen, maaseutuun ja ympäristöön liittyvistä tehtäviä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

