STTK ry.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei vähene työsuhdeturvaa heikentämällä

18.3.2025 09:02:34 EET | STTK ry. | Tiedote

Jaa

Hallitusohjelman kokonaisvaikutukset todennäköisesti lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä.

Raskaana oleva henkilö allekirjoittamassa papereita.
Joka neljäs raskaana oleva kokee raskaussyrjintää Suomessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön alla toimivan Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän toimikausi päättyi 28. helmikuuta. Toimeksiantona oli Orpon hallitusohjelman mukaisesti muun muassa kohdistaa tehokkaampia keinoja raskauteen ja perhevapaaseen perustuvan syrjinnän ehkäisyyn. Työryhmä listaa lainsäädäntöehdotuksia raskaus- ja perhevapaasyrjintään puuttumiseksi loppuraportissaan.  

Tilastokeskuksen viime vuonna toteuttaman selvityksen perusteella joka neljäs raskaana oleva kokee raskaussyrjintää Suomessa. Tyypillisesti raskaus- ja perhevapaasyrjintä liittyy muun muassa määräaikaisen työsopimuksen jatkamatta jättämiseen sekä perhevapaalta palaamiseen.  

Samaan aikaan työryhmän toimikauden aikana hallitus on valmistellut merkittäviä heikennyksiä työntekijöiden työsuhdeturvaan. Näitä heikennyksiä ovat esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden solmiminen ilman perustetta vuoden ajaksi sekä henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentäminen.  

– Kun otetaan huomioon raskaus- ja perhevapaasyrjinnän tyypillisimmät ilmenemismuodot, valmisteilla olevat lainsäädäntötoimet ovat ristiriidassa työryhmän tavoitteiden kanssa, STTK:n juristi Ville Kirvesniemi sanoo. 

– Muutosten kielteiset vaikutukset raskaus- ja perhevapaasyrjintään tulevat olemaan paljon merkittävämpiä kuin työryhmän esittämät toimet turvan parantamiseksi. Tästä syystä hallitusohjelman kokonaisvaikutukset todennäköisesti lisäävät eivätkä vähennä raskaus- ja perhevapaasyrjinnän riskiä.

Työryhmän lainsäädäntöehdotukset eivät ole riittäviä 

Palkansaajakeskusjärjestöt ehdottivat työryhmän toimikauden aikana useita lainsäädännöllisiä keinoja syrjintään puuttumiseksi, joista suurin osa ei kuitenkaan päätynyt yhteisesti esitetyksi ehdotukseksi raporttiin. STTK pitää tätä erittäin valitettavana ottaen huomioon, miten pitkään jatkuneesta, haitallisesta ja laajasta ilmiöstä raskaus- ja perhevapaasyrjinnässä on kyse.  

Lisäksi STTK korostaa, että työryhmän loppuraportissa esitettävät lainsäädäntöehdotukset ovat enimmäkseen kosmeettisia eivätkä missään nimessä riittäviä vähentämään raskaus- ja perhevapaasyrjintää.  

– Esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden osalta loppuraportissa ehdotetaan vain selvennyksiä laissa käytettyihin sanamuotoihin. Korjaus ei missään määrin ole riittävä – varsinkaan, kun on tiedossa, että syrjintä on tyypillistä nimenomaan määräaikaisissa työsuhteissa, joihin ollaan jo tekemässä merkittäviä heikennyksiä, Kirvesniemi sanoo. 

Vaikka ehdotetut toimenpiteet ovat riittämättömiä, STTK:n mielestä niitä tulee edistää, jotta raskaus- ja perhevapaasyrjinnän kitkemiseen saataisiin edes joitakin lisätyökaluja tällä hallituskaudella.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja yli 400 000 jäsentä.

Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Hankintalakiin esitetyt muutokset lisäävät pienten kuntien hallinnollista taakkaa ja vaarantavat palvelujen laadun5.2.2026 14:36:05 EET | Tiedote

Oikeuskansleri keskeytti hiljattain hallituksen valmisteleman hankintalain uudistamisen etenemisen. Hän arvioi, että hallituksen esityksessä ei riittävästi perusteltu lain vaikutuksia kuntien itsehallintoon. Tänään (5.2. 2026) hankintalaki on jälleen hallituksen yleisistunnon käsittelyssä. Hallitusohjelman perusteella lakiuudistuksen tavoite on lisätä tehokkuutta julkisissa hankinnoissa ja yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin. Erityisesti halutaan kiristää sidosyksiköitä koskevaa säätelyä (ns. in-house-yhtiöt) ja rajoittaa niiden käyttöä. Nykyisen lain myötä kunta tai hyvinvointialue voi hankkia sidosyksiköltä ilman kilpailutusta esimerkiksi it- ja sote-palveluita ja jätehuollon. STTK:n mielestä sidosyksiköiden käyttöä rajoittamalla hankaloitetaan merkittävästi etenkin pienten kuntien mahdollisuutta järjestää palveluita ja rikotaan toimivia palvelurakenteita. – Suomi on suuri maa ja asuinpaikkakuntien välillä isoja vaihteluita. Siksi palveluiden järje

STTK: Vihreä siirtymä luo kasvua, mutta kansalaisten tuki siirtymälle on varmistettava4.2.2026 09:52:12 EET | Tiedote

Vihreä siirtymä on noussut merkittäväksi talouden alaksi maailmalla. Energiatuotannon uudistaminen, liikenteen sähköistäminen ja teollisuusprosessien uudistaminen ovat paitsi välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi, myös merkittäviä kasvualoja. – Talouden ja teknologian osalta vihreässä siirtymässä on otettu viime vuosina merkittäviä edistysaskelia. Muutos on globaali ja näkyy vahvasti myös kehittyvissä maissa. Samalla uhka on politiikan kääntyminen siirtymää vastaan. Tästä on jo esimerkkejä USA:sta, Euroopasta ja muualtakin, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija Jaakko Haikonen korostaa. STTK:n vuotuisessa talousseminaarissa keskustellaan tänään vihreästä siirtymästä palkansaajan näkökulmasta. Siirtymä on suuri mahdollisuus myös Suomelle. Talouskasvua piristävät investoinnit, vahvistuva kauppatase, geopoliittinen asema ja ilmastotavoitteet ovat hyviä kannusteita. Suomessa onkin varsin laaja yhteisymmärrys vihreän siirtymän mahdollisuuksista. – Kansalai

STTK:n hallitus järjestäytyi ja päätti puheenjohtajan työsuhteen ehdot18.12.2025 15:49:58 EET | Tiedote

STTK:n edustajisto on valinnut järjestön hallituksen vuosille 2025–2029 ja uusi hallitus on järjestäytynyt. Puheenjohtajana toimii STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on Millariikka Rytkönen (Tehy), toinen varapuheenjohtaja Niko Simola (Ammattiliitto Pro), kolmas varapuheenjohtaja Päivi Inberg (SuPer) ja neljäs varapuheenjohtaja Jonna Voima (Jyty). Koko hallituksen kokoonpano löytyy STTK:n verkkosivuilta. Hallitus hyväksyi puheenjohtajan työsuhteen ehdot Hallitus hyväksyi STTK:n puheenjohtajan työsuhteen ehdot. Else-Mai Kirvesniemen palkka on 17 490 euroa kuukaudessa ja sen lisäksi hänellä on puhelin- ja autoetu.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye