Tutkijat havaitsivat, että saman lajin puut samassa metsässä heräävät kevääseen omia aikojaan – ero jopa 12 päivää
19.3.2025 08:00:00 EET | Maanmittauslaitos | Tiedote
Maanmittauslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus on paljastanut merkittäviä yksilöllisiä eroja siinä, miten puut aloittavat kasvukautensa. Tulokset saatiin ensimmäistä kertaa kokeillulla menetelmällä, jossa tutkijat laserkeilasivat metsäalueen tunnin välein koko kasvukauden ajan. Löydökset tarjoavat arvokasta uutta tietoa paikallisten kasvuolosuhteiden vaikutuksesta puiden kasvuun.
Ilmastolliset stressitekijät, kuten äärilämpötilat ja pitkittyneet kuivuusjaksot, vaikuttavat yhä enemmän puiden kasvuun ja fenologiaan; esimerkiksi lehtien puhkeamisen ja varisemisen ajoitukseen.
Näiden vaikutusten syvällisemmäksi ymmärtämiseksi Helsingin yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat toteuttivat pitkäaikaisen kokeen pysyvällä laserkeilausasemalla, joka sijaitsee SMEAR II -tutkimusasemalla Hyytiälässä Etelä-Suomessa. Kokeessa luotiin laservalon avulla tarkkoja 3D-malleja yksittäisistä puista, mikä mahdollisti kasvun ja rakenteellisten muutosten seurannan ennennäkemättömällä tarkkuudella. Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei ole kokeiltu missään aiemmin.
– Laserkeilauksen avulla voidaan tutkia puita häiritsemättä niiden luonnollista kasvua. Ensimmäistä kertaa pystyimme mittaamaan automatisoidusti muutoksia puissa päivän tarkkuudella. Tämän ansiosta pystyimme tutkimaan näiden vaihteluiden taustalla olevia tekijöitä ja niiden vaikutuksia yhden kasvukauden aikana, kertoo vanhempi tutkija Mariana Campos Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.
Lehtien puhkeamisessa useiden päivien ero
Tutkimus keskittyi rauduskoivuihin ja havaitsi, että lähialueen lajikirjo ja kilpailu valosta vaikuttivat keväisen lehtien puhkeamisen ajoitukseen, kun taas veden saatavuus muokkasi syksyisen lehtien varisemisen ajoitusta. Lisäksi kasvukauden ajoituksella havaittiin olevan suuri merkitys; esimerkiksi aikainen lehtien puhkeaminen oli yhteydessä latvuksen pinta-alan kasvuun myöhemmin kaudella. Seurattujen puiden lehtien puhkeamisen ajankohdassa havaittiin jopa 12 päivän ero.
– Tutkimus osoittaa, että yksittäisten puiden kasvukauden ajoitus ja kesto eroavat paikallisten kasvuolosuhteiden vuoksi jopa suhteellisen pienessä ja yhtenäisessä metsäalueessa. Tällaiset havainnot, kuten paikallisen veden saatavuuden vaikutus lehtien varisemiseen, auttavat ymmärtämään, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa puiden fenologiaan ja kasvuun metsässä, kommentoi apulaisprofessori Anna Lintunen Helsingin yliopistosta.
Koe tarjoaa lisää ymmärrystä siitä, miten paikalliset tekijät ohjaavat puiden kasvua. Tähän asti yksittäisten puiden tarkat ja toistuvat mittaukset koko metsäalueella ovat olleet lähes mahdottomia toteuttaa.
Hyytiälän laserkeilausmittaukset jatkuvat osana SMEAR II -aseman pitkäaikaisia mittauksia, mikä laajentaa ymmärrystä metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksista. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemian kahta tutkimuslippulaivaa: Ilmakehän ja ilmaston ACCC-osaamiskeskusta sekä metsän, ihmisen ja koneen vuorovaikutusta tutkivaa UNITEa.
Lisätietoja
- Mariana Campos, vanhempi tutkija, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi, +358 29 531 4133 (tiedustelut englanniksi)
- Anna Lintunen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
etunimi.sukunimi@helsinki.fi, +358 40 751 0341
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Suomi saa kvanttiteknologiaan perustuvan harvinaisen huippulaitteen, joka pärjää niin italialaisella tulivuorella kuin Grönlannin jäätikölläkin13.5.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos saa loppukesästä Suomen ensimmäisen kvanttigravimetrin eli painovoimaa mittaavan laitteen, joka perustuu kvanttiteknologiaan. Hankinta tehdään osana EU:n tutkimushanketta. EU panostaa voimakkaasti kvanttiteknologiaan, jolla on mahdollisuus tuottaa teollisia ja tieteellisiä mullistuksia sekä kasvattaa kilpailukykyä ja omavaraisuutta Euroopassa.
Matalalla lentävä kone kevättaivaalla – kyse Maanmittauslaitoksen ilmakuvauslennoista12.5.2026 07:41:41 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos on käynnistänyt vuosittaiset ilmakuvaus- ja laserkeilauslennot, joilla tuotetaan aineistoa kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi ja maatalous- ja ympäristöalan tarpeisiin. Kuvauskoneen voi kesän aikana nähdä lentävän taivaalla mm. Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Lennot ovat osa normaalia Maanmittauslaitoksen kartoitustyötä. Matalalla lentävän koneen tunnistaa kartoituskoneeksi edestakaisin sahaavasta lentoreitistä.
Oman huoneiston remontti- ja lainatiedot tulevat kesään mennessä katsottavaksi7.5.2026 06:47:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksen Asiointipalvelussa on nyt mahdollista tarkastella omaan huoneistoon ja taloyhtiöön liittyviä kunnossapito-, vastike- ja lainatietoja. Kuitenkin käytännössä vasta kolmasosa voi nähdä omia remonttitietojaan, sillä isännöitsijät ilmoittavat tietonsa lain takarajan loppusuoralla.
Lainan vakuutena olevien huoneistojen osakekirjojen massamuotoinen sähköistäminen alkaa ensi vuonna4.5.2026 08:01:44 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitos ja pankit valmistelevat ensi vuodelle osakekirjojen massasähköistämistä, joka tullee mahdolliseksi vuoden 2027 alun lakimuutoksessa. Maanmittauslaitoksen ylläpitämä huoneistotietojärjestelmä parantaa taloyhtiöiden ja huoneistojen omistustietojen saatavuutta, luotettavuutta ja turvallisuutta.
Droonivene ja laser-reppu auttavat tutkijoita ja päätöksentekijöitä tulvariskien ennakoinnissa Pohjois-Suomessa28.4.2026 08:01:00 EEST | Tiedote
Kevät on Suomessa tulville kriittinen ajankohta. Tulvat ja niiden ajankohdat tai jopa tulvien vähyys vaikuttavat ympäröiviin alueisiin, mikä korostaa ennustetiedon tarvetta. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat osana Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset vedet –lippulaivaa tuottavat Suomen jokiin liittyvää tarkkaa mittaus- ja mallinnustietoa, jotta tulviin ja niiden vaikutuksiin voidaan varautua ajoissa. Tiedolle on tarvetta, sillä tulvariskien vaikutukset ulottuvat niin ympäristöön kuin maankäyttöönkin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme