Tutkijat havaitsivat, että saman lajin puut samassa metsässä heräävät kevääseen omia aikojaan – ero jopa 12 päivää
Maanmittauslaitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimus on paljastanut merkittäviä yksilöllisiä eroja siinä, miten puut aloittavat kasvukautensa. Tulokset saatiin ensimmäistä kertaa kokeillulla menetelmällä, jossa tutkijat laserkeilasivat metsäalueen tunnin välein koko kasvukauden ajan. Löydökset tarjoavat arvokasta uutta tietoa paikallisten kasvuolosuhteiden vaikutuksesta puiden kasvuun.
Ilmastolliset stressitekijät, kuten äärilämpötilat ja pitkittyneet kuivuusjaksot, vaikuttavat yhä enemmän puiden kasvuun ja fenologiaan; esimerkiksi lehtien puhkeamisen ja varisemisen ajoitukseen.
Näiden vaikutusten syvällisemmäksi ymmärtämiseksi Helsingin yliopiston ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat toteuttivat pitkäaikaisen kokeen pysyvällä laserkeilausasemalla, joka sijaitsee SMEAR II -tutkimusasemalla Hyytiälässä Etelä-Suomessa. Kokeessa luotiin laservalon avulla tarkkoja 3D-malleja yksittäisistä puista, mikä mahdollisti kasvun ja rakenteellisten muutosten seurannan ennennäkemättömällä tarkkuudella. Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei ole kokeiltu missään aiemmin.
– Laserkeilauksen avulla voidaan tutkia puita häiritsemättä niiden luonnollista kasvua. Ensimmäistä kertaa pystyimme mittaamaan automatisoidusti muutoksia puissa päivän tarkkuudella. Tämän ansiosta pystyimme tutkimaan näiden vaihteluiden taustalla olevia tekijöitä ja niiden vaikutuksia yhden kasvukauden aikana, kertoo vanhempi tutkija Mariana Campos Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:stä.
Lehtien puhkeamisessa useiden päivien ero
Tutkimus keskittyi rauduskoivuihin ja havaitsi, että lähialueen lajikirjo ja kilpailu valosta vaikuttivat keväisen lehtien puhkeamisen ajoitukseen, kun taas veden saatavuus muokkasi syksyisen lehtien varisemisen ajoitusta. Lisäksi kasvukauden ajoituksella havaittiin olevan suuri merkitys; esimerkiksi aikainen lehtien puhkeaminen oli yhteydessä latvuksen pinta-alan kasvuun myöhemmin kaudella. Seurattujen puiden lehtien puhkeamisen ajankohdassa havaittiin jopa 12 päivän ero.
– Tutkimus osoittaa, että yksittäisten puiden kasvukauden ajoitus ja kesto eroavat paikallisten kasvuolosuhteiden vuoksi jopa suhteellisen pienessä ja yhtenäisessä metsäalueessa. Tällaiset havainnot, kuten paikallisen veden saatavuuden vaikutus lehtien varisemiseen, auttavat ymmärtämään, miten muuttuva ilmasto vaikuttaa puiden fenologiaan ja kasvuun metsässä, kommentoi apulaisprofessori Anna Lintunen Helsingin yliopistosta.
Koe tarjoaa lisää ymmärrystä siitä, miten paikalliset tekijät ohjaavat puiden kasvua. Tähän asti yksittäisten puiden tarkat ja toistuvat mittaukset koko metsäalueella ovat olleet lähes mahdottomia toteuttaa.
Hyytiälän laserkeilausmittaukset jatkuvat osana SMEAR II -aseman pitkäaikaisia mittauksia, mikä laajentaa ymmärrystä metsien ja ilmakehän vuorovaikutuksista. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Akatemian kahta tutkimuslippulaivaa: Ilmakehän ja ilmaston ACCC-osaamiskeskusta sekä metsän, ihmisen ja koneen vuorovaikutusta tutkivaa UNITEa.
Lisätietoja
- Mariana Campos, vanhempi tutkija, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI
etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi, +358 29 531 4133 (tiedustelut englanniksi)
- Anna Lintunen, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto
etunimi.sukunimi@helsinki.fi, +358 40 751 0341
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Tutkijat onnistuivat jakamaan pyöräilijöiden liikkumisreiteistä hyödyllistä tietoa niin että tiedon jakajan yksityisyys huomioidaan4.11.2025 06:03:00 EET | Tiedote
Ruuhkaiset väylät, ahtaat reitit, vaaralliset paikat ja läheltä piti -tilanteet aiheuttavat kaupungeissa ongelmia liikkumisessa. Liikenne- ja ympäristösuunnittelussa olisi arvokasta pystyä käyttämään tarkkaa ja ajantasaista tietoa siitä, missä liikutaan ja milloin. Samanaikaisesti meistä jokaisesta älylaitteen käyttäjästä kerätään valtava määrä sijaintitietoa – joko aktiivisesti esim. liikuntasovelluksilla tai passiivisesti esim. navigointisovelluksilla. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tutkijat kehittivät ratkaisun, jonka avulla tällaista tarkkaa liikkumistietoa pystytään jakamaan avoimena datana – mutta ilman tunnistettavaa tietoa tiedon jakajasta.
Oletko nähnyt droonin lentämässä metsässä tai pellolla? Se voi olla Maanmittauslaitoksen tutkimusdrooni21.10.2025 06:03:00 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksessa on käynnissä lukuisia drooneihin liittyviä tutkimushankkeita, joissa tuotetaan tietoa muun muassa metsätuholaisten ja metsäpalojen ehkäisemiseksi sekä maatalouden innovaatioihin. Drooneilla tehtävässä kaukokartoituksen tutkimuksessa Suomi edustaa alan kansainvälistä tieteellistä huippua.
Väylävirasto lunastaa maita kahdeltasadalta Valtatie 5 -maantiehankkeen alta7.10.2025 08:21:14 EEST | Tiedote
Leppävirran ja Kuopion välille rakennetaan uusi nelikaistainen maantie vuosina 2026–2028. Tien kohdalla on noin 200 tilaa, joiden alueita Väylävirasto tulee lunastamaan. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
Yksityisteiden muutoksista sopiminen ensiksi naapureiden kanssa säästää aikaa ja kustannuksia3.10.2025 08:07:34 EEST | Tiedote
Kun yksityistiehen halutaan tehdä muutoksia, ensimmäinen askel on sopia asiasta muiden tienkäyttäjien ja maanomistajien kanssa. Maanmittauslaitoksen mukaan se nopeuttaa asian etenemistä ja säästää rahaa.
Ilmakuvaus ja laserkeilaus jatkuu yhteistyössä – KALLIO-ohjelman sopimus allekirjoitettu30.9.2025 09:59:36 EEST | Tiedote
Ilmakuvaaminen ja laserkeilaus yhteiskunnan tarpeisiin jatkuu, kun yksityiskohdista saatiin sovittua syyskuussa. KALLIO-ohjelman sopimus varmistaa kansallisen ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelman jatkon ensi vuodesta alkaen. Sopimus kokoaa yhteen keskeiset julkishallinnon toimijat, jotka hyödyntävät koko Suomen kattavaa kartta- ja paikkatietoaineistoa omassa työssään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme