Etla: Etä- ja lähityön yhdistelmä tuo parhaat tuottavuustulokset yrityksissä
20.3.2025 13:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Etätyön vaikutuksia suomalaisyritysten tuottavuuteen selvittäneen tutkimuksen mukaan hybridityö – eli etä- ja lähityön yhdistelmä – on tehokkain tapa parantaa yritysten suorituskykyä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuore tutkimus osoittaa, että hybridityö tuottaa parhaan tuloksen, kun taas täysin etänä tai täysin lähityönä tehtävä työ voi heikentää tuottavuutta. Etätyön onnistumisen ratkaisee johtaminen.

Koronapandemian pakottamana etätyön osuus kaikesta tehdystä työstä lisääntyi Suomessakin yhdessä rysäyksessä, ja pandemian jälkeenkin etätyö jäi pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle. Etätyön laajuudesta tai pelisäännöistä puhuminen ei kuitenkaan saisi olla tabu, todetaan tuoreessa Etla-tutkimuksessa.
Tänään julkaistu Etla Muistio Tuottavuus korkeimmillaan etätyön ollessa keskimääräistä (Etla Muistio 154) tarkastelee etätyöintensiteetin ja työn tuottavuuden välistä yhteyttä mm. yritysjohtajakyselyn avulla. Etlan analysoima ja Innolinkin loka-marraskuussa 2024 toteuttama puhelinkysely yritysjohdolle osoittaa, että etätyön ja tuottavuuden välillä on positiivinen, mutta mutkikas suhde. Tuottavuuden kannalta optimaalinen etätyöintensiteetti ei löydy kummastakaan ääripäästä vaan jostain lähi- ja etätyön väliltä olevasta hybridiratkaisusta.
— Tulokset osoittavat, että hybridityömalli tuo parhaat tuottavuustulokset. Yrityksissä, joissa etätyötä tehdään hallitusti ja suunnitelmallisesti, tuottavuus kehittyy myönteisesti. Toisaalta liiallinen etätyö voi heikentää yhteistyötä ja innovatiivisuutta, toteaa Etlan tutkimusneuvonantaja taloustieteen tohtori Petri Rouvinen.
Yritysjohdon aktiivinen rooli etätyökäytäntöjen suunnittelussa on tuottavuuden kannalta keskeinen tekijä. Kun yrityksen johto on määritellyt etätyön pelisäännöt, ovat etätyön vaikutukset positiivisemmat. Toisaalta etätyön laajuuden ja käytäntöjen tulee perustua yrityksen ja työntekijöiden tarpeisiin, eikä niiden tule syntyä sattumanvaraisesti.
Innolinkin yrityskyselyssä kävi ilmi, että työntekijät tekevät keskimäärin 2–3 etätyöpäivää viikossa. Valtaosa eli 76 prosenttia yrityksistä ei mittaa mitenkään järjestelmällisesti etätyön vaikutuksia tuottavuuteen. Yritysjohtajien näkemykset etätyön vaikutuksista Suomen talouskasvuun jakautuivat: 33 prosenttia yrityksistä kokee etätyön haittaavan talouskasvua, kun taas 29 prosenttia uskoo sen tukevan sitä.
Yrityksissä on kuitenkin havaittu kasvavaa tarvetta kehittää etätyökäytäntöjä ja mittareita tuottavuuden seuraamiseksi. Etätyön myönteisinä puolina nähdään työn joustavuus, työhyvinvoinnin kasvu ja mahdollisuus rekrytoida osaavaa työvoimaa laajemmalta alueelta. Toisaalta haasteina korostuvat tiimityön haasteet, tiedonkulun vaikeudet ja työntekijöiden integroituminen työyhteisöön.
Nyt julkaistu muistio on osa Etlan, Innolinkin ja Työterveyslaitoksen (TTL) toteuttamaa tutkimushanketta. Hanketta rahoittaa Elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat

Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.
Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote
EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme