Kela maksoi etuuksia 17,3 miljardilla vuonna 2024
20.3.2025 06:00:00 EET | Kela/FPA | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi).
Kelan etuuskulut kasvoivat 710 miljoonalla eurolla eli 4,3 prosentilla vuonna 2024. Yhteensä Kela maksoi viime vuonna etuuksia 17 268 miljoonaa euroa.
Suurin muutos oli toimeentulotuen menoissa. Vuoteen 2023 verrattuna Kelan perustoimeentulotuen menot kasvoivat 14,8 prosentilla. Yhteensä Kela maksoi perustoimeentulotukea 824,9 miljoonaa euroa vuonna 2024.
Myös sairausvakuutusetuuksien ja opintoetuuksien menot kasvoivat. Sairausvakuutusetuuksien kokonaissumma oli vuonna 2024 yhteensä 412 miljoonaa euroa eli 8,7 prosenttia edellisvuotta suurempi. Muutosta oli erityisesti vanhempainpäivärahoissa (160 miljoonaa euroa eli 16,2 % edellisvuotta enemmän) ja sairaanhoitokorvauksissa, joista lääkekorvauksia maksettiin 106 miljoonaa euroa eli 5,9 prosenttia ja muita sairaanhoitokorvauksia 94 miljoonaa euroa eli 23,9 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Opintoetuuksia Kela maksoi 66 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Koulumatkatuen menot kasvoivat 19,6 prosentilla (15 miljoonaa euroa) vuonna 2024.
Lastenhoidon tukien etuusmenot pienenivät 36 miljoonalla eurolla eli 12,6 prosenttia edellisvuodesta. Eniten eli 32 miljoonalla eurolla (17,7 prosenttia) pienenivät lakisääteisen kotihoidon tuen menot. Kuntoutuksen kokonaismenot vähenivät 1,4 prosenttia, mikä aiheutui kuntoutusrahan menojen vähenemisestä. Kuntoutusrahaa maksettiin 10,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023.
Työttömyysetuuksia maksettiin kaikkiaan prosentin verran edellisvuotta vähemmän ja työmarkkinatukea 36 miljoonaa euroa (2,2 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2023.

Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kelan viestintäKelan viestinnän mediapuhelin palvelee arkisin klo 9–16. Numerossa ohjaamme haastattelupyyntöjä asiantuntijoillemme. Voit jättää haastattelupyynnön myös sähköpostitse.
Puh:020 634 7745viestinta@kela.fiKansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri elämäntilanteissa.

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kela/FPA
FPA: Pristaket för talterapitjänster säkerställer finansieringen och kontinuiteten20.3.2026 14:15:00 EET | Pressmeddelande
Det pristak som FPA fastställt för talterapi har väckt offentlig debatt om tillgången till tjänster och om terapeuternas försörjning. Vid FPA ses pristaket som ett sätt att säkerställa kontinuiteten för talterapitjänsterna och en hållbar finansiering.
Puheterapian hintakatto varmistaa palvelujen rahoitusta ja jatkuvuutta20.3.2026 14:15:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). Kelan puheterapiaan asettama hintakatto on herättänyt julkista keskustelua palvelujen saatavuudesta ja terapeuttien toimeentulosta. Kelassa hintakatto nähdään keinona varmistaa puheterapiapalvelujen jatkuvuus ja kestävä rahoitus.
Redan var nionde pojke i lågstadieåldern använder adhd-läkemedel – också tonårsflickor och unga kvinnor framträder i statistiken19.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Användningen av adhd-läkemedel fortsätter att öka, särskilt bland pojkar i lågstadieåldern och bland tonårsflickor och unga kvinnor. År 2025 använde 11 % av pojkarna i lågstadieåldern och 6 % av tonårsflickorna adhd-läkemedel. Ökningen av antalet nya användare av läkemedlen har mattats av inom vissa grupper, men forskarna uppskattar att användningen kommer att fortsätta att öka några år framöver.
ADHD-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika – tilastoissa erottuvat myös teinitytöt ja nuoret naiset19.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Läs meddelandet på svenska (fpa.fi). ADHD-lääkkeiden käyttö kasvaa edelleen, etenkin alakouluikäisillä pojilla sekä teinitytöillä ja nuorilla naisilla. Vuonna 2025 lääkkeitä käytti 11 % alakouluikäisistä pojista ja 6 % teinitytöistä. Uusien lääkityksen aloittajien kasvu on taittunut joissakin ryhmissä, mutta tutkijat arvioivat, että vuosittaisen käytön kasvu tulee edelleen jatkumaan muutamia vuosia.
Risken för sjukpension hälften så stor vid ångest jämfört med depression efter lång sjukfrånvaro18.3.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Även om ångestsyndrom har blivit allt vanligare som grund för sjukdagpenning är risken för sjuk- eller invalidpension enligt FPA:s färska undersökning betydligt mindre vid ångest än vid depression. Ångestsyndrom kan dock vara förknippade med andra risker som fortfarande är dåligt kända.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme